Kokemuksia
Onko kokemuksia ja ryhmistä 0-3 vuotiaat????Mielellään vastatkaa vain ne joilla lapsi on päiväkodissa, siis ei suosituksia pph/yks. hoitaja/kotiin jääminen, sillä ne poissuljettu.
Kokemuksia
\
Meillä ei ole pph saatavilla kunnallisella kuin "liian kaukaa" (ei autoa käytössä) ja yksityinen puoli täynnä ainakin tällä hetkellä. Eli oisko jollain kokemuksia siis kenellä omia lapsia siinä iässä tarhassa? Tuttavilla myös menneet, mutta osalla olleet aivan vauvaryhmässä, johon taaskaan ei mahdollisuuksia (kaikki paikat täynnä).Alkuperäinen kirjoittaja 10.10.2005 klo 18:52 minä kirjoitti:
Juu, ja kamala kokemus onkin tuttavan lapsesta. Lapsi oli 10kk mennessään hoitoon, eli vauva vielä. Hoitopäivät olivat aika pitkiä, ja niin siinä kävi, että lapsi rupesi kiintymään päiväkodin täteihin, eikä olisi halunnut aina edes lähteä kotiin :'(
no tämä oli vain yksi kokemus monien joukossa
no tämä oli vain yksi kokemus monien joukossa
\
Olen kuullut au pairista, joiden pienet hoidokit kiintyneet ja kutsuneet äidiksi, mutta ko tapauksessa vietettiin lasten kanssa tosi vähän aikaa (siis ei verrattavissa meidän työssäkäyviin).
Mutta kuulemma myös vanhemmat lapset kiintyy johonkin tätiin, ei nyt ehkä em. tavalla.
Pääasia että pärjäs muutoinAlkuperäinen kirjoittaja 10.10.2005 klo 21:18 onnela74 kirjoitti:
Olen kuullut au pairista, joiden pienet hoidokit kiintyneet ja kutsuneet äidiksi, mutta ko tapauksessa vietettiin lasten kanssa tosi vähän aikaa (siis ei verrattavissa meidän työssäkäyviin).
Mutta kuulemma myös vanhemmat lapset kiintyy johonkin tätiin, ei nyt ehkä em. tavalla.
ä-78
Meidän poika oli 7kk kun meni hoitoon päiväkotiin. isosisko 3v. Olivat alle koulu ikästen ryhmässä. Ja 9kk oli kun muutimme ja päiväkoti oli isompi. Meillä meni hyvin ja vaikka olivat 10h päivässä, niin lähtivät kotiin innoissaan. Tykkäsivät molemmat kuitenkin olla siellä.
Meillä on kaksi lasta aloittanut hoidon 1v1kk iässä, toinen ryhmäperhepäiväkodissa(12 eri-ikäistä lasta) ja toinen päiväkodissa, ryhmä 1-3v(12 lasta). Molemmilla oli 1-2 vkoa aamuisin viedessä pientä itkeskelyä(mitä on minne hoitoon viedessä vaan jos sikseen) mutta itku loppui siinä aamun aikaan. Ei ollut mitään syömälakkoja tai päiväunille meno vaikeuksia tai kotona illalla kiukutteluja. Nuorimmainen meillä aloittaa päiväkodissa n. kuukauden päästä. Se miksi itse olen halunnut päiväkotiin perhepäivähoidon sijasta, on että, kun lapselle tulee muutama vuosi ikää lisää, niin päiväkodissa on enemmän "touhua" ja kun lapsi on jo hoidon aloittanut päiväkodissa niin ei tarvitse hoitopaikkaa vaihdella "tekemisen puutteessa" ja myöskin on jo tutut kaverit alusta pitäen. Mutta tuo 10-11kk ikäinen on kai jossain päiväkodissa missä vauvojen osasto? Sillä täällä ainakin pitää olla 1v täyttänyt ennekuin voi aloittaa tuossa 1-3v ryhmässä.
Mutta tuo 10-11kk ikäinen on kai jossain päiväkodissa missä vauvojen osasto? Sillä täällä ainakin pitää olla 1v täyttänyt ennekuin voi aloittaa tuossa 1-3v ryhmässä.
Kokemuksia
0-3 vuotiaitten ryhmässä.
Vastaisin vaan kun joku ihmetteli jotakuta toista, jonka lapsi tarhaan 7 kk iässä. Kyllä sinne otetaan vieläkin pienempiä kuin 7 kk esim. loppuvaiheen opiskelijoilta, joilla kiire saada tutkinto pois alta (kaikilla ei välttämättä mummoa ottamassa muutamaksi tunniksi tarvittaessa) tai muusta syystä. Pääsääntöisesti toki suurin osa on äitiysloman kotona, mutta kaikille ei mahdollisuutta. Ilman että arvot hukassa.
Eräs ystäväni palasi suoraan vanhempianlomalta työhön ja eräs työkaveri haukkui hänet vastuuttomaksi ja manaili lapsen menevän hunningolle sen seurauksena loppuelämäksi...Oli vaan palattava töihin kun mies opiskeli ja asuntolainaa oli. Ja lapsi ei ollut edes hoidossa täyttä päivää...
Vastaisin vaan kun joku ihmetteli jotakuta toista, jonka lapsi tarhaan 7 kk iässä. Kyllä sinne otetaan vieläkin pienempiä kuin 7 kk esim. loppuvaiheen opiskelijoilta, joilla kiire saada tutkinto pois alta (kaikilla ei välttämättä mummoa ottamassa muutamaksi tunniksi tarvittaessa) tai muusta syystä. Pääsääntöisesti toki suurin osa on äitiysloman kotona, mutta kaikille ei mahdollisuutta. Ilman että arvot hukassa.
Eräs ystäväni palasi suoraan vanhempianlomalta työhön ja eräs työkaveri haukkui hänet vastuuttomaksi ja manaili lapsen menevän hunningolle sen seurauksena loppuelämäksi...Oli vaan palattava töihin kun mies opiskeli ja asuntolainaa oli. Ja lapsi ei ollut edes hoidossa täyttä päivää...
maukunen
Apua, miksi taas tämä sama keskustelu...
Miksi HALUSIT LAPSEN , laittaaksesi hänet hoitoon vai?
Saisit olla KOLME VUOTTA KOTONA, IHANAN LAPSESI KANSSA.
JA SAAT SIITÄ VIELÄ RAHAAKIN, ET TOSIN YHTÄ PALJON KUIN
työssä ollessasi, MUTTA VARMAANKIN PAREMMIN KUIN kELAN MAKSAMA äITIYSPÄIVÄRAHA , Jos olet ollut pitkään kotona niin summa on kuitenkin, 60e päivässä.
:kieh: :kieh: :kieh: :kieh:
Voi tuska
\
Voi miksi täällä on aina näitä sosiaalituilla eläjiä, työssäkäyviä kadehtivia????????? Miksi itsensä elättäminen on synti ja toisen elätettävänä oleminen ihailtavaa???Millaisen mallin tuollaiset äidit antavat lapsilleen??? Voi tuska.Alkuperäinen kirjoittaja 27.10.2005 klo 16:18 maukunen kirjoitti:
\
Meillä ainakin mies valittanut koko äitiys/vanhempainloman aikana kun paljon enemmän joutunut makselemaan (saamaani rahamäärään verrattuna saa käteen yli kaksinkertaisesti) ja itse saan tehdä tiliä jos joskus jotain itselleni ostan. Että jos sitten kotihoidon tuella oltaisiin niin en uskalla edes ajatella. Töihin on siis mentävä...hohhoijaa.
Mitä tukia saa 60 eur päivässä?Alkuperäinen kirjoittaja 27.10.2005 klo 16:18 maukunen kirjoitti:
Meillä ainakin mies valittanut koko äitiys/vanhempainloman aikana kun paljon enemmän joutunut makselemaan (saamaani rahamäärään verrattuna saa käteen yli kaksinkertaisesti) ja itse saan tehdä tiliä jos joskus jotain itselleni ostan. Että jos sitten kotihoidon tuella oltaisiin niin en uskalla edes ajatella. Töihin on siis mentävä...hohhoijaa.
Nelthilta
Minulla oli tänään ruokapöytäkeskustelu, jollaista en ennen olekaan käynyt. Työpaikalla on koko joukko romanialaisia maahanmuuttajia (asiantuntijatehtävissä, useimmat väitelleitä tohtoreita). Yksi isä kertoi, että lapsella on eka päivä päiväkodissa. Siinä keskustelun lomassa kävi sitten ilmi, että äidillä on vanhempainvapaa loppunut, mutta hän on vielä kuukauden kotona kesälomalla ja potee tuskaa siitä, että on erossa lapsestaan. Minä sitä vähän varovaisesti ihmettelin, niin kuulin useammastakin suusta, kuinka lapset on hyvä viedä mahdollisimman nuorina hoitoon. Isompina se on paljon tuskaisempaa ja itkuisempaa: nyt poika jäi ihan mielellään leikkimään muiden lasten kanssa ja olemaan vauvana.
En tuohon osannut oikein muuta sanoa kuin että tämmöisiä mielipiteitä kuulee harvoin Suomessa. Tuota yhdelle suomalaiselle työkaverille kahvipöydässä kun ihmettelin, niin tämä siihen, että kulttuurieroja.
On tuohon lapsen viemiseen nuorena hoitoon yksi ihan oikeasti hyvä syy: oppivat suomenkielen kunnolla ja luonnonmenetelmällä.
En tuohon osannut oikein muuta sanoa kuin että tämmöisiä mielipiteitä kuulee harvoin Suomessa. Tuota yhdelle suomalaiselle työkaverille kahvipöydässä kun ihmettelin, niin tämä siihen, että kulttuurieroja.
On tuohon lapsen viemiseen nuorena hoitoon yksi ihan oikeasti hyvä syy: oppivat suomenkielen kunnolla ja luonnonmenetelmällä.
Nelthilta
\
Olikohan se Aamulehti, mistä luin, että nykyään peräti 60 prosenttia lapsista hoidetaan kolmivuotiaiksi asti kotona. Ilmankos nuorten naisten on vaikea saada vakituista työpaikkaa. Useamman lapsen kanssa kun nuo kolme vuotta venähtää äkkiä kymmeneksi.
Näin meilläkin, mutta tuo että äiti on kesälomalla ja lapsi päiväkodissa oli minulle kyllä jotain ihan uutta. Tai siis näin oli edellisessä työpaikassa missä tarinan äiti on edelleen. Nykyisessä on näitä DI- sairaanhoitaja -pariskuntia joiden kovapalkkaisten miesten on vaikea tajuta, miksi naispuoliset kollegat palaavat töihin jo vuoden jälkeen vaikka heidän vaimonsa ovat kotona.Alkuperäinen kirjoittaja 27.10.2005 klo 23:31 Minä kirjoitti:
Olikohan se Aamulehti, mistä luin, että nykyään peräti 60 prosenttia lapsista hoidetaan kolmivuotiaiksi asti kotona. Ilmankos nuorten naisten on vaikea saada vakituista työpaikkaa. Useamman lapsen kanssa kun nuo kolme vuotta venähtää äkkiä kymmeneksi.
Olikohan se Aamulehti, mistä luin, että nykyään peräti 60 prosenttia lapsista hoidetaan kolmivuotiaiksi asti kotona. Ilmankos nuorten naisten on vaikea saada vakituista työpaikkaa. Useamman lapsen kanssa kun nuo kolme vuotta venähtää äkkiä kymmeneksi.
[/quote]
Hesarissa ainakin.
Niinpä, useamman lapsen kanssa se aika venyy ja me akateemiset sitten oltaisiinkin lähes nelikymppisiä ja lähes vailla työkokemusta useamman lapsen jälkeen. Harva kuitenkaan lapsensa hankkii opiskeluaikana, eri syistä johtuen.
Meillä Pohjoismaissa on varmistettu naisten riippumattomuus juuri päivähoitojärjestelmällä. Täällä on lisäksi subjektiivinen oikeus päivähoitoon. Eli kaikilla jopa kotona olevilla oikeus kokopäiväiseen päivähoitoon.
akateemisia
Onko kukaan muu huomannut että näitä akateemisia, parempia äitejä on myös noissa äiti-lapsi kerhoissa pätemässä. He tietävät kaiken ja keskustelevat "työasioista" ja arvostelevat nenät nyrpässä muita. Äiti-lapsi kerhoon oli kiva mennä, koska siellä ei tarvinnut olla mitään muuta kuin äiti-kunnes nämä viisaat äidit valtasivat sen. He muuten ovat useimmiten lastentarhanopettajia tai lastenhoitajia.
Akateeminen loppututkinto minullakin, muttei sitä ole tarvetta koko ajan esille tuoda.
Akateeminen loppututkinto minullakin, muttei sitä ole tarvetta koko ajan esille tuoda.
\
Tässä vain tuotiin esille toista puolta paluusta työelämään, ilman että pitää hoitovapaata kolmea vuotta. Toki eri elämäntilanteet on eri ihmisillä. Jos olisin itse valmistunut juuri hiukan yli kaksikymppisenä tai olisi edes vakipaikka, jäisin pidemmäksi aikaa kotiin. Ja lapset olisin hankkinut nuorempana, mutta silloista miestä ei kiinnostanut lainkaan.
Ei siis tarkoitus pahoittaa joidenkin mieliä esittämällä "parempaa". Uraäiti en ole huolimatta akateemisesta tutkinnosta, se on usein kotiäitien kommentti tai sitten se arvovalinta.
Pointti oli siinä, että jos valmistuu lähes kolmikymppisenä on hiukan "pakko" mennä pian töihin varsinkin jos ei vakipaikkaa ole. Työttömyyttä olen saanut seurata hyvän ystäväni kautta jo useita vuosia, eikä ole tosiaan kivaa. Ei siis tarkoituksena korostaa paremmuuttaan. Kyllä niissä äiti-lapsikerhoissa on kaikkea maan ja taivaan väliltä, ja myös pph niissä käyvät (ei siis vain äidit). Niissä kyllä mielestäni keskustellaan lapsiin liittyvää asiaa, ja niistä saa hyviä vinkkejä itsekukin. Enpä ole koskaan tuonut siellä esille akateemista loppututkintoa.Alkuperäinen kirjoittaja 31.10.2005 klo 09:52 akateemisia kirjoitti:
Tässä vain tuotiin esille toista puolta paluusta työelämään, ilman että pitää hoitovapaata kolmea vuotta. Toki eri elämäntilanteet on eri ihmisillä. Jos olisin itse valmistunut juuri hiukan yli kaksikymppisenä tai olisi edes vakipaikka, jäisin pidemmäksi aikaa kotiin. Ja lapset olisin hankkinut nuorempana, mutta silloista miestä ei kiinnostanut lainkaan.
Ei siis tarkoitus pahoittaa joidenkin mieliä esittämällä "parempaa". Uraäiti en ole huolimatta akateemisesta tutkinnosta, se on usein kotiäitien kommentti tai sitten se arvovalinta.
Nelthilta
\
Kumma miten nykymaailmassakin noita kateellisia riittää.
Millähän logiikalla akateeminen loppututkinto (varsinkaan luonnontieteiden tai tekniikan alalta, kuten minulla) vaikuttaisi mitenkään siihen millainen äiti sitä on?Alkuperäinen kirjoittaja 31.10.2005 klo 14:10 Minä kirjoitti:
Kumma miten nykymaailmassakin noita kateellisia riittää.
[/quote]
Millähän logiikalla akateeminen loppututkinto (varsinkaan luonnontieteiden tai tekniikan alalta, kuten minulla) vaikuttaisi mitenkään siihen millainen äiti sitä on?
Kumma miten nykymaailmassakin noita kateellisia riittää.
[/quote]
Niinpä.
Ylipäätään tuntuu että naiset ovat kärkkäästi arvostelemassa. Kai jokainen normaaliälyinen äiti, riippumatta koulutuksesta, toimii niin kuin itse näkee kokonaistilanteensa lapsen parhaaksi? Kaikilla se yhtälö ei kuitenkaan takaa samaa lopputulosta äidin kotiinjäämisen/työssäjatkamisen suhteen.
dieselmom harmaana
enpä sen kummemmin ketjua lukenut mutta vastaan aplle. olin juuri pph tutkintoon kuuluvassa 3 viikon työssäoppimisjaksolla päiväkodissa 1-3v ryhmässä.
ja kokemuksia sieltä
eli no tarha on tarha. lapset tekevät kaikki samaa samaan aikaan ja toiminta on aikalailla kelloon sidottua. eli
aamupala klo8
potalle vaatteiden puku ja ulos klo9.30
sisälle klo11,
potalle ja syömään
nukkumaan klo12
välipala, lapset herätetään klo 13,30-14
ja taas ulos klo15
hoito on ihan perushoitoa. pukemista syöttä mistä vaipatusta. joskus hetki sylissä, mutta kovion yksilölliseen hoitoon ei ole aikaa koska kaksikaan hoitajaa ei pysty 12 lasta ottamaan syliin yhtäaikaa.
eli kyllä lapsi tarhassa toimeen tulee ja hyvän hoidon saa, mutta kovin yksilölliseen hoitoon ei valitettavasti riitä resursseja
ja kokemuksia sieltä
eli no tarha on tarha. lapset tekevät kaikki samaa samaan aikaan ja toiminta on aikalailla kelloon sidottua. eli
aamupala klo8
potalle vaatteiden puku ja ulos klo9.30
sisälle klo11,
potalle ja syömään
nukkumaan klo12
välipala, lapset herätetään klo 13,30-14
ja taas ulos klo15
hoito on ihan perushoitoa. pukemista syöttä mistä vaipatusta. joskus hetki sylissä, mutta kovion yksilölliseen hoitoon ei ole aikaa koska kaksikaan hoitajaa ei pysty 12 lasta ottamaan syliin yhtäaikaa.
eli kyllä lapsi tarhassa toimeen tulee ja hyvän hoidon saa, mutta kovin yksilölliseen hoitoon ei valitettavasti riitä resursseja
Näin meillä
Olipas ihania vastauksia nuo aijemmat .
Meillä mentiin 10kk päiväkotiin, ja jo toistamiseen. Ja molemmilla lapsilla (nyt 1,5 v ja 3 v) on sujunut vallan hyvin päiväkoteilu. Ja meillä on kotonakin asiat tosi hyvin.
Minun kokemukseni mukaan pienet lapset otetaan ihanasti vastaan päiväkodissa. Ovathan he niitä "vauvoja", vaikka äidin silmissä jo lapsia. Minun lapseni ovat molemmat saaneet hirveästi huomiota (melkein jo liikaakin) ja syliä. Ja nyt varsinkin pienimmäinen on kaikkien vanhempien lasten ja hoitajien silmäterä.
Minun mielestäni päiväkodin rytmi ja touhut ovat just hyviä. Molemmat menevät tosi kiltisti päikkäreille joka päivä ja syömiset ja muut touhut sujuvat muiden lasten mukana hienosti. Joskus on tietty huonoja päiviä, mutta niitä on kyllä kotonakin.
Aluksi kyllä mentiin nukkumaan pienten oman rytmin mukaan (esikoisella kahdet päikkärit ja kuopus taas meni aikaisemmin nukkumaan ulos vaunuihin).
Puhe, kävely ja syömisharjoittelut menivät ihan huomaamatta, kun lapset ovat matkineet toisia lapsia. Lisäksi olen huomannut, että lapseni ovat oppineet ottamaan toisia enemmän huomioon. Meidän päiväkodissa kun on otettu ihan erityisesti huomioon nämä kiusausjutut. Tönimiset ja muut ovat kiellettyjä. Ja kaikilla lapsilla on samat säännöt (mikä taas ei noissa kerhoissa, joissa lapset ovat äitiensä kanssa, ei aina toteudu).
Ja lapset ovat tykänneet ihan hirveästi. Aluksi oli itkua aamulla, mutta nyt ne ovat ihan innoissaan joka aamu.
Kyllä niitä huonoja puoliakin löytyy. Esim, tämä äiti aina kiristelee hampaita päiväkodin tätien pukemisista.... ulkona +9 ja lapsilla on tuhottomasti vaatteita päällä........ ja jos en laita mukaan kuin tarpeelliset, niin sitten niillä on jotain päiväkodin omia.... Mutta tuo on kuitenkin niin harmitonta, etten viitsi tätien mieliä mokomasta pahoittaa.
.Meillä mentiin 10kk päiväkotiin, ja jo toistamiseen. Ja molemmilla lapsilla (nyt 1,5 v ja 3 v) on sujunut vallan hyvin päiväkoteilu. Ja meillä on kotonakin asiat tosi hyvin.
Minun kokemukseni mukaan pienet lapset otetaan ihanasti vastaan päiväkodissa. Ovathan he niitä "vauvoja", vaikka äidin silmissä jo lapsia. Minun lapseni ovat molemmat saaneet hirveästi huomiota (melkein jo liikaakin
) ja syliä. Ja nyt varsinkin pienimmäinen on kaikkien vanhempien lasten ja hoitajien silmäterä.Minun mielestäni päiväkodin rytmi ja touhut ovat just hyviä. Molemmat menevät tosi kiltisti päikkäreille joka päivä ja syömiset ja muut touhut sujuvat muiden lasten mukana hienosti. Joskus on tietty huonoja päiviä, mutta niitä on kyllä kotonakin.
Aluksi kyllä mentiin nukkumaan pienten oman rytmin mukaan (esikoisella kahdet päikkärit ja kuopus taas meni aikaisemmin nukkumaan ulos vaunuihin).
Puhe, kävely ja syömisharjoittelut menivät ihan huomaamatta, kun lapset ovat matkineet toisia lapsia. Lisäksi olen huomannut, että lapseni ovat oppineet ottamaan toisia enemmän huomioon. Meidän päiväkodissa kun on otettu ihan erityisesti huomioon nämä kiusausjutut. Tönimiset ja muut ovat kiellettyjä. Ja kaikilla lapsilla on samat säännöt (mikä taas ei noissa kerhoissa, joissa lapset ovat äitiensä kanssa, ei aina toteudu).
Ja lapset ovat tykänneet ihan hirveästi. Aluksi oli itkua aamulla, mutta nyt ne ovat ihan innoissaan joka aamu.
Kyllä niitä huonoja puoliakin löytyy. Esim, tämä äiti aina kiristelee hampaita päiväkodin tätien pukemisista.... ulkona +9 ja lapsilla on tuhottomasti vaatteita päällä........ ja jos en laita mukaan kuin tarpeelliset, niin sitten niillä on jotain päiväkodin omia.... Mutta tuo on kuitenkin niin harmitonta, etten viitsi tätien mieliä mokomasta pahoittaa.