2-vuotiaan nukuttamiseen apuja!

Meillä on kohta 2-vuotias tyttö, jonka nukuttaminen sekä päivä- että yöunille on mennyt ihan mahdottomaksi. Tyttö siirtyi isojen tyttöjen sänkyyn helmikuussa ja siitä lähtien unille meno on ollut yhtä sängystä pois ravaamista ja pelleilyä. Tytön huoneessa pitää istua niin kauan että uni tulee ja yleensä nukahtamiseen menee jopa tunti! Jos yrittää lähteä huoneesta pois niin alkaa huuto ja itku ja lapsi on alta aikayksikön pois sängystään. Miten tytön saisi opetettua nukahtamaan itsekseen?

Toinen ongelma nukkumiseen liittyen on se, että tyttö siirtyy yöllä vanhempien sänkyyn. Jos yrittää kantaa takaisin omaansa, alkaa sumutorven kaltainen huuto. Meille on syntymässä syyskuussa uusi vauva, joten koko ajan kasvava vatsa ei oikein välittäisi väkkäränä pyörivästä vieruskaverista...

Kaikki vinkit otetaan ilolla vastaan! Alkaa mennä hermot tähän nukutusrumbaan!

 

heippa meillä tuo oli viime syksyn aikaan... järkyttävää...
mutta tehkää ehdottomasti ENNEN vauvan syntymää... meillä se alkoi vasta tuon pienimmän synnyttyä. ja armoton sirkushan se oli.

1,5kk kesti, mutta kyllä sänkyyn on jäänyt. vihdoin.

meillä tehtiin iltarutiinit huolella ja säännöllisesti. ja toimikin jonkin aikaa, mutta tuon ikäiset on aika metkoja nyt tutti jätettiin kerrasta pois, sekä päivistä että öistä. ja viime yö oli eka kokonaan nukuttu yö aikoihin taas.
Mutta joka kerran kun lapsi nousee sängystä pois, niin ei katseyhteyttä, ei juttelua. sänkyyn ja hyvän yön toivotus. pois huoneesta ja sillä siisti.

alkuun jäin huoneen ovelle, huone on pimeä mutta seuraavassa huoneessa on valot.

televisio on päällä myös, että ei ole liiankaan hiljaista. lapsi kuulee sen taustalla mutta ei näe.

voitiin lukea kirja, niin että lapsi on peiton alla ja minä tai isä lukee. mutta sekin meni pelleilyksi, joten tällä hetkellä luetaan ne kirjat ennen sänkyyn rauhoittumista. kaksi kertaa päivässä ulkoilulla on valtava merkitys! lapsen on hyvä olla oikeasti kunnolla väsynyt, niin helpottaa asiaa...
-mutta raskaana ei ole niinkään helppoa jaksaa ulkoilla tuon ikäisen kanssa kahta kertaa päivässä.... tiedän!!
läheisyyttä ja syliä paljon, mutta jos sängystä vaatii syliin päästä, olen pikaisesti halannut sylissä ja sitten takaisin.

ei maito-mukeja, ei vessaan lähtemistä sängystä, ei vettä ,.... ei mitään mitä lapsi rankuu.
'
jos on iltapalat syöty ja touhut touhuttu, niin sinne se on vain jäätävä raskas projekti, joka pahimpina iltoina kesti liki 1,5 h... -mutta kannatti
Nyt taapero on 2v ja 2kk, vauva 5kk.... ja molemmat nukkuu meidän huoneessa. vauva ei itke öisin, joten jokainen saa nukuttua, jos vain taapero ei kilju jotain mies oli meillä se kenen hermo ei kestänyt laittaa sataa kertaa illassa lasta sänkyyn, minä sen sitten loppuviimeks tein. mutta siinä täytyykin olla sellanen, että johdonmukaisuus pysyy. niistä EI lipsuta!!

vaikea vaihe elämässä, eikä suotta sanota näitä vuosia ruuhkavuosiksi voimia ja kestävyyttä, palkinto tulee ennen pitkää

 

ja jos huutaa yöllä niin anna huutaa, omaan sänkyyn vain, ja rauhoittuu siihen kun tottuu että se ei olekaan kamalaa

 

Meillä ihan samaa kun mitä täältä nyt lueskelin.... Meidän tyttö 1v ja 9kk. Valvoi vauvana ekat 3kk --> koliikki kun oli 4 kuukauden helpotti hieman... mutta aina ollut oikein iktuinen ja sellastamarinaa, vaikkei mitää syytä olisikaan ja kaikki hyvin... No ennen joulua meillä kans siirryttiin isojen tyttöjen sänkyyn ja voi luoja mikä sirkus.... kun tuli nukkumaan menon aika tuli inoissaan pois sieltä sellaset 30 kertaa.... aina vain kannettiin tyttö takaisin sänkyynsä... lopulta oppi , että vaikka sieltä pääseekin itse helposti pois, niin ei sieltä saa tulla syyttä suotta pelleilemään.... Muutaman kerran kyllä teki sitä, että yöllä oli noussu vaeltelemaaan ja mennyt vessaan ja pursottanut kaikki rasvat ja purkit tyhjäksi lattialle mitä oli ehtinyt, ennen kun itse heräsi. Neiti osaa kyllä pahat jutut tehdä hiiren hiljaa.... no nyt on vaihe, että menee aivan ok nukkumaaan, mutta yöllä tulee väliin; joka ikinen yö... ja tätä ei oo tapahtunut ikinä ennen tätä.... ja se on erittäin raastavaa, kun ite ei saa unta, kun toisen jalka on suussa ja potkii päähän ja sitte tyttö itse herää jokaiseen meidän kyöjen kääntööön ja loppujen lopuksi kukaaan ei saa nukutuksi... Meillä ei oo koskaan nukutettu tai oltu vieressä sen aikaa kunnes nukahtaa; molempia lapsia häiritsee jos säää vierelle