3,5 vuotiaan itkuisuus


Kyselenpä olisiko kellään ollut vastaavia kokemuksia, mahtaako olla jokin herkkyyskausi menossa meidän tytöllä, kun kotona ollessa pitää jatkuvasti itkeä pillittää ihan joka asiasta. Kun ei heti saa jotain haluamaansa (ollaan yritetty opettaa odottamaan asioita), niin likka alkaa itkeä rääsäämään ja kun ei se auta niin huuto ja kiukuttelu on valloillaan. Mikään rauhoittelu ja selittely ei auta. Ja tätä jatkuu ja jatkuu taas seuraavasta asiasta. Tässä on mennyt useampia viikkoja, ettei kotona ole koskaan mikään hyvin. Ja mekkala vaan yltyy kun 1-v. pikkusisko haluaa samaan aikaan huomionsa (on tosi mustasukkainen!), kiljuu ja huutaa mun puntissa.
Meinaan vaan, että mahtaako tää olla jokin yleinen kausi, vaiko vaan meidän perhettä koskeva juttu, pelkkää huomionkeruuta? Kotona on aina kuulemma tylsää, ja siitäkin on meuhkattava. Tytöt käyvät parina päivänä viikossa mummulassa puol päivää hoidossa, että ehdin hieman opiskella. Sitten isompi neiti käy 2x viikossa 3-vuotiaitten kerhossa, ja menee näihin paikkoihin tosi mielellään, eikä todellakaan kiukuttele lainkaan.
Alkaa pinna palaa, vaikka periaatteeni on olla huutamatta ja ääntä korottamatta (niin varmaan kaikilla äideillä ihannetilanne??). Toisekseen huutaminen ei auta sekään mitään, eikä kiroilu senkään vertaa. Meinaa vaan lipsahtaa, kun on niin väsynyt…
 
Meillä (3½v.) ei ole itkuisuutta, mutta tuo kotona olemisen tylsyys välillä vaivaa meidänkin neitiä. Aika ajoin valittaa, ettei ole koskaan ollut näin tylsää.... Jos ei mitkään ehdottamani tekemiset kiinnosta, olen nevonut pyörittelemään peukaloita... Välillä sitten menee sohvalle, istuu ja pyörittelee peukaloita :whistle: Tykkää olla kavereiden luona ja kylässä ja harrastuksissa. Tullut vissiin äitiinsä ;) Kyllä hän usein leikkii itsekseenkin, mutta kyllä ohjatun toiminnan tai ainakin kaverin kaipuu on välillä suurta.
 

Yhteistyössä