3-kymppiset ensimmäistä odottavat

Toivottavasti viikot alkaa kuluu tokalla trimesterillä nopeemmin, tällä hetkellä päivät matelee. Mä oon tänään mittaillu kotona verensokereita, kun ny sattu olemaan mittari. Aamupaasto 4.2, n 1,5 h aamiaisen jälkeen 4.2 ja päivällä n. 2h ison ruuan jälkeen 5.0. Ei taida olla diabetesta tulossa vähään aikaan . Elättelen toivoa, että neuvolan täti uskoo myös noiden perusteella eikä määrää sokerirasitukseen. Ajatuskin makeasta ällöttää.

Mä oon ajatellut, että hankittais vaunut jo kromosomiseulojen jälkeen, jos kaikki näyttää hyvältä. Jos löytyy sopiva tarjous, niin mitäpä sitä ohittamaan vaan laittaa ne sit pakkauksissaan odottaa autotalliin. Kyllä sinne vielä sopii, kaikki paitsi auto Sorruin taas tänään hankkimaan yhden body+housut+pipo-yhdistelmän. Mies vaan nauroi, että kai hänen pitää jollakin motivoida mua kestämään näitä alkuoireita. Eikä siinä, käyttöönhän toi sit pääsee. Ne kolmet muumilakanat itselle oli ehkä vähän turhaa kumminkin

 

9+0 ja tänään käytiin ekaa kertaa neuvolassa. Tosi mukava hoitaja meillä onneksi, huomioi kivasti mun mielestä miestäkin. Lopun kruunasi, kun kokeiltiin dopplerilla jos kuuluisi. Ja kuuluihan se, pitkän etsimisen jälkeen, 180/min tykyttävä pieni jumputus On se kyllä niin ihana ääni. Vaan täysin uskomattomalta se edelleen tuntuu, että tuolla joku kasvaa.

 

17+3 ja vajaan viikon verran olen saanut "nauttia" uudesta oireesta. Ilmeisesti hermopinne, jonka ansiosta vasemman reiden ulkosyrjältä puutuu jatkuvasti noin kämmenen kokoinen alue. Alussa sitä tapahtui vain nukkuessa, nyt näemmä puutuu välillä myös seistessä ja istuessa. Onko teillä muilla ollut kellään samaa? Laitoin tästä terkkarille sähköpostia, ei ole vielä vastannut, mutta googlailujen perusteella uskaltaisin uskoa, ettei kuitenkaan ole sen vakavampaa.

 

17+3 ja vajaan viikon verran olen saanut "nauttia" uudesta oireesta. Ilmeisesti hermopinne, jonka ansiosta vasemman reiden ulkosyrjältä puutuu jatkuvasti noin kämmenen kokoinen alue. Alussa sitä tapahtui vain nukkuessa, nyt näemmä puutuu välillä myös seistessä ja istuessa. Onko teillä muilla ollut kellään samaa? Laitoin tästä terkkarille sähköpostia, ei ole vielä vastannut, mutta googlailujen perusteella uskaltaisin uskoa, ettei kuitenkaan ole sen vakavampaa.

Mulla ollut jo ties kuinka kauan (en edes muista miltä viikolta asti) samantyyppistä vaivaa... tosin mulla puutuu ihan kokonaan molemmat reidet ja pakarat. Yleensä seistessä/kävellessä tai jos nukkuu vahingossa selällään jalat suorana. Helpottaa, kun istuu hetkeksi alas. Tosin vasemman jalan reisi on ollut jatkuvasti puutunut jo nyt about kuukauden.

Eipä ole kukaan oikein ottanut asiaan kantaa (neuvolassa tai lääkärissä). Fyssarilta sain jumppaohjeita ja osteopaatilla olen käynyt hoidattamassa koko selkää. Mitään ihmeparannusta en ole kokenut. On vaan kestettävä. Ja ei kai se mitenkään vaarallista ole, ei ainakaan lääkärit ole olleet kovin huolissaan, kun ei jalat mene alta.

 

Mulla ei ole ollut tuollaista. Usein aamuöisin iskee joku kummallinen jalkakipu, joka on vähän samantuntuista kuin ns. kasvukipu joskus aikoinaan. Siihen auttaa se, että laittaa tyynyn jalkojen väliin. Yleensä se tuntuu polvien kohdalla, mutta saattaa tuntua nilkoissa asti.

Huomenna ois sitten taas neuvola Kelapapereiden kanssa odottelen, että palkkatoimistosta kuuluisi jotakin. Mulla lähti pari päivää myöhässä paperit sinne, mutta palkanlaskijan kanssa puhuin kyllä puhelimessa silloin lomalla ja toivottavasti tuo pari päivää ei haittaa. Toinen päivä ei ollut minun syytäni, mutta en nyt halua selittää miten, kun pelkään että joku asianosainen lukee tämän, vaikka tuskin niin käy. Huomenna voisin soittaa sinne ja kysyä miten tuossa kävi. Ja kelastakin voisi kysellä, miten pitää edetä. Luulisin, että äitiys- tai vanhempainrahahakemukseen tarvitaan tieto, miltä ajalta työnantaja maksaa mulle palkkaa. Ja haluaisin tehdä ainakin nyt äitiyspakkaus- ja ekan rahahakemuksen kerralla. Sen verran tiedän, että 2 kuukautta ennen laskettua aikaa ne pitää hakea, vielä on noin kuukausi aikaa.

Joku mielialakysely pitää täyttää neuvolassa. Mä oon nyt välillä ottanut Sana-solin rauta-purutabletteja, joissa tosin on vain 14 mg rautaa, mutta tuskin hb:ssa näkyy tuo. Sokerirasituksen yhteydessä otetussa verikokeessa hb oli 119, eli ihan hyvä vielä. Silmänaluset näyttää vaan niin tummilta aina välillä, vaikka ei se kai alhaisesta hemoglobiinista kerro. Niin, ja radia ei ollut Vähän poden huonoa omatuntoa, jos herkuttelen liikaa. Painoa ei ole tullut kovin paljon, ja sf-mitta oli ekassa mittauksessa eli edellisessä neuvolassa keskikäyrän tuntumassa. On muuten siinäkin eroja, milloin sitä aletaan neuvolassa mittailemaan, toiselta palstalta huomasin.

Uimista yritän tässä alkaa harrastaa, ja pari kertaa olen jo käynyt. Ens kerralla ostan uimalakin. Vanha kyllä löytyy, mutta pelkään, että räpsähtää rikki, kun sitä näin monen vuoden jälkeen yrittää venyttää päähän. Edellisellä kerralla hiukset oli pahasti takussa, mutta sain hiusöljyn avulla selvitettyä.

Niin, vanha pyykinpesukone on hajonnut ja viety jo poiskin. Käyn sitten viikonloppuisin taloyhtiön pesulassa pyykkäämässä. Eipä siinä mitään, se on itseasiassa aika kätevää. Rankkaa tietty roudata pyykkikasseja sinne ja takaisin, mutta pääosin kuivaan ne siellä rummussa ja kuivaushuoneessa, niin eipä ne painavia ole tullessakaan. Pesutornia vähän jo katseltiin netistä, mutta mihinkään liikkeeseen ei olla vielä keritty. Mä ehdotin eilen, että käytäis jotain hankintoja tekemässä sunnuntaina, mutta en tajunnut tuota ehdottaa (kirjoittamisen aikana tätä ehdotin). Varsinaisten vauvakamojen tieltä pitäisi järjestellä edelleen kämppää. Kaverille pitäisi tuparilahja hankkia oikeastaan tänä viikonloppuna, niin voisin mennä yksikseni Ikeaan. Ei oo sitten mies kitisemässä vieressä...

Pesutornijutussa tuli sen verran "möhlittyä", että sen tieltä raivattiin pyyhkeiden säilytykseen käytetty kaappi (yksi hylly tosin ei ollut järkevässä käytössä). Nyt pitäis niistäkin miettiä, missä säilyttäisi. Siinä oli niitä vedettäviä koreja, ja ne oli kyllä käteviä, meillä tosin yleensä aika tyhjinä ja pyyhkeet sijaitsi pyykkikasassa. Ehkäpä se muuttuu, kun saadaan pesutorni ja mä oon kotona.

Niin, ja kaverin luona kävin katselemassa vauvanvaatteita ja muuta, ja nyt on taas lisää vaatteita, sitteri, reunapehmuste pinnikseen ja jonkunlainen peitto/huopa vauvalle Turvakaukalo saadaan toiselta kaverilta, jee!

No joo, pitkä viesti tästä taas tuli, nyt taidan lopettaa.

Maaria1980 ja ilmeisesti 900 g painava pikkuotus rv 26+3

 

Huomenta! Tällä yksi pallomaha ei saa nukuttua, joten kirjoittelenpa tänne kuulumisia.

Eilen kävin seurantaultrassa sairaalassa ja kaikki oli hyvin! Pojat kasvaa kovasti ja painoarviot oli about 1,3 kg molemmilla. A-vauva on nyt harmillisesti perätilassa ja B poikittain. Toivon mukaan ehtivät ja mahtuvat vielä kääntymään, ja että ainaki A saataisiin RT asentoon, niin pääsisin kokeilemaan alatiesynnytystä.

Miuten kaikki pitäisi olla ok. Ei viitteitä siitä, että olisivat liian aikaisin pyrkimässä ulos. Oma vointi on jo aika kehno tosin. Väsymys on kova, koska nukkua ei oikein osaa. Saikulla olen ollut jo pari viikkoa ja olen äippäloman alkuun saakka... ei vaan jaksanut enää töissä. Kotiaskareet käy ihan työstä ja esim. keittiön siivouksen jälkeen on vaan pakko mennä hetkeksi huilimaan. Muutama viikko sitten alkoi aika pahat liitoskivut ja niiden takia liikkuminen meinaa olla hankalaa, erityisesti seisomaan nouseminen (sängystä varsinkin) tuottaa kovaa kipua nivusiin ja häpyluun alueelle. Ylhäällä poikittain köllöttelevä B-vauva painaa jo jonkin verran keuhkoja, joten senkin takia hengästyy entistä helpommin ja olo välillä tuskainen.

No mutta... kestän mitä vaan, että saan pojat terveinä maailmaan!

MamaBlue ja poitsut 28+4

 

Täällä aika matelee, H11+6 ja vielä viikko pitäis odottaa ultraa. Enemmän ja enemmän on myös alkanut stressata tää kodin etsinnän tilanne. Millään ei tunnu löytyvän sopivaa ja on tää kaksio meille jo nyt aika pieni. Mä heräsin viime yönä aivan järkyttäviin vatsakipuihin. Onneksi olivat vain suolistoperäisiä ja helpottivat, kun tyhjentely onnistui . Mies kuitenkin sillä aikaa onnistui alkaa hermoilemaan tästä kämpästä ja siitä kun ei olla viime päivinä juuri jaksettu siivota. Siinä se sit varmaan tunnin pyöri ja ähisi ahdistustaan. Sain sit aamulla hirmuset ukaasit että pitää tänään siivota. Kai sitä kohta pitäis aloittaa

Onko muut hankkineet millaset vaunut? Vai oonko mä jo tätä kyselly. Kunhan toi kromosomiseula valmistuu, niin lähdetään varmaan vaunukaupoille. Siskolta sain jo sellaset korisängyn, joka on suvussa kiertänyt vastasyntyneillä

 

Joko @Vesinokkaeläin on käynyt ultrassa?

 

@MamaBlue joo tänään oli nt-ultra. Kovasti stressasi etukäteen mutta onneksi tyyppi oli edelleen hengissä, kovin vilkkaasti esitteli liikkumistaitojaan. Ihan tuli mieleen sellanen pikku lapsi joka huutaa "äiti, isi, kattokaa!" Niskaturvotustakin vain 1.0mm eli mitä todennäköisemmin ollaan kromosomiseulassa Istukka etuseinässä, eli pitää sit yritellä kuulostella liikkeitä enemmän vatsan sivuilta, tai näin ainakin kätilö ohjeisti. Ihmetystä aiheutti se, että noiden ultraohjelma laskee viikot ja lasketun ajan jollain ruotsalaisten tyylillä?! eli laskettu aika olisi päivää aiemmin. Pitää nyt vielä huomenna omalta neuvolatädiltä varmistella että kai me muuten mennään sen kuukautisista lasketun mukaan. Mä en ainakaan itse suostu muuttaa viikkoja eli 13+0 mennään

 

Kiva kuulla @Vesinokkaeläin että ultrassa kaikki hyvin. Tiedän tuon tunteen, kun stressaa ultria. Mä stressaan edelleen, vaikka mulla niitä on ollu rakenneultrasta lähtien kk välein. Seuraava on kuun lopussa ja voi olla että siitä eteenpäin seurataankin sitten tiiviimmin, joko kahden viikon tai jopa viikon välein. Tuntuu jotenkin uskomattomalta, että olen jo näin pitkällä ja saan pojat syliin jo varmaan vajaan 2kk päästä.

Vatsan koko on kyllä melkoinen ja se asettaa omat haasteensa. Liikkuminen alkaa olla tosi hankalaa ja nyt parin viime viikon aikana on alkanut olemaan harkkasupistuksia ihan säännöllisesti. Mutta kun nyt kaikki hankinnat on tehty, voi keskittyä ihan pelkästään vaan odotukseen ja lepäilemään täällä kotosalla.

Mitäs muille kuuluu??

MamaBlue ja poitsut 30+2

 

Heipat täältä!
Vointi on aikalailla hyvä ollu jo viime viikot. Hurja väsymys kyllä edelleen vaivaa. Maha jo jonkin verran pullottaa, varsinkin tiukkojen vaatteiden kanssa. Mutta tää nyt on jo ihmisten tiedossa, niin ei tartte piilotella. Muutamassa yksityisen ultrassa ja 12vkon nt-ultrassa käyty, ja kaikki on ollut hyvin. Tosiaan välillä aina huolettanut, että onko kaikki hyvin, niin oon käyny yksityisellä ultrassa. Rakenneultra on just ennen joulua.

Toukkis ja sintti rv14+4

 

Hei kaikki! Olipa kiva löytää tällainen ketju Olen itse 35-vuotias ja ensimmäistä tosiaan odotellaan. Nyt rv 17+1.

Raskaus on sujunut tähän mennessä paremmin kuin etukäteen ajattelin. On tässä silti monenlaista kremppaa ollut ja pienen pätkän ehdin olla jo saikullakin. Tällä hetkellä eletään vähän jännittävää vaihetta, kun rakenneultraan on vielä aikaa ja liikkeitä en vielä kauhean hyvin tunne. Yleisesti ottaen fiilikset kuitenkin hyvät!

 

Hei taas!

Joulukuuhun asti jo päästy. Mulla on noin kaksi kuukautta laskettuun aikaan (5.2.). Viikkoja huomenna 31+0. Kylläpä ollaan jo pitkällä.

Hankinnat ehkä toi suurin asia vieläkin. Äitiyspakkauksen hain tämän viikon torstaina. Vähän alle 2 viikkoa meni hakemuksesta siihen, että se oli noudettavissa Ärrältä. Aika nopeaa mielestäni Hieman mietin, että hakisinko vielä esim. Babyboxin meille. Mutta tätä tilaa on aika rajallisesti. Tänään on pyykkivuoro klo 10 aikaan ja äitiyspakkaus on vielä purkamatta, mutta mietin jos ottaisin sieltä vaatteita käyttöönottopesuun. Pakkaus on makkarissa, missä mies on nukkumassa ja varmaankin nukkuu vielä kymmenenkin aikaan

Ehkäpä paras vielä lykkäillä vauvanvaatteiden pesua, koska hoitopöytää ei vielä ole. Ja muutenkin pesen varmaan about kaiken uusiksi, koska alkuun mulla ei ollut tuollaista herkkäihoisten pesuainetta Hoitopöydän laatikoihin ajattelin pienimmät vaatteet laittaa, niin sieltä ne saa kätevästi (?). Hoitopöydän paikka on aika lailla mietitty, mutta sen tieltä pitää siirtää kirjahyllyä. Ja mä tietysti haaveilen uudesta kirjahyllystä, koska nykyinen on aika matala, eikä siihen mahdu oikein mitään.

Vaunut mennään varmaan sitten tilaamaan ja ostamaan, kunhan parin viikon päästä saadaan kaverilta turvakaukalo. Ainakin toivon ja uskon, että sen turvakaukalon saa saman merkin vaunuihin kiinni. Kaukalo siis Britax, mutta tarkemmin en tiedä. Muutakin vauvakamaa kaveri aikoo laittaa kiertoon, ja me kaverit saadaan katsella niitä ensin Toinenkin vauvanodottaja on tulossa paikalle, mutta laskettu aika on myöhemmin kuin meillä.

Pinnis hankitaan myös, ja varmaankin se ja hoitopöytä hankitaan Ikeasta. Pinniksessä olen kallistunut johonkin sellaiseen, jossa on laatikoita. Sinne saa sitten vaatteita ja myöhemmin leluja.

Pesutornin hankkiminen on sitten varsinainen operaatio. Miehen isä ehdotti, että seinän päällä kulkevaa tulovesiputkea (pesukoneelle) siirrettäisiin, niin pesutornin saisi parempaan paikkaan ja mitään ei olisi sen takana (siis vesiputkia ja hanaa, pistorasiaa...). Pesutorni saadaan varmaan tänne huomenna tai tiistaina, mutta nyt tuota vesiputkea ei varmaankaan voida siirtää siihen mennessä. Että melkein toivoisi, että menisi loppuviikkoon, että pesutorni tulee tänne. Tää on vuokrakämppä, niin sopassa on mukana isännöitsijä ja putkifirma. Tiedonkulku on aivan perseestä, pitää laittaa palautetta, kunhan tää homma on selvä. Olihan tässä nopea aikataulu, ja ihan ripeästi putkifirmasta tultiin katsomaan, mutta sitten torstain jälkeen ei oo mitään kuulunut putkifirmasta. Toinen luukku on jätetty auki kylppäriin (oli silikonilla kiinni), ja katossa olevaa toista luukkua ei ilmeisesti huomannut. Sen takana ilmeisestikin on vesisulku tuolle pesukoneen tulovedelle. Olisivat nyt edes voineet soittaa ja kysellä, että onkohan täällä toista tuollaista luukkua? Tai vaikka kertoa, että vesisulku löytyi ja putkea tullaan siirtämään silloin ja silloin. Voi plaah!

Vointi on edelleen hyvä. Öisin vaivaa se jalkakipu ja nyt oon vähän miettinyt, että se on varmaan osittain liitoskipua, vaikka sekin varmaan pahenee vielä. Harjoitussupistuksia tulee etenkin kävellessä, mutta eilen sain tehtyä noin tunnin lenkin. Kävin ottamassa kuvia, kun kerrankin oli lunta maassa Istahdin kahteen kertaan bussipysäkille lepäämään.

Tänään oon menossa uimaan. Piti mennä jo tiistaina, mutta silloin tuntui etten jaksanut ja toisaalta kävin hankkimassa uudet juhlakengät, uusia koruja ja tietysti lahjan pikkujouluihin. Mulla on ollut ehkä kahdet tai kolmet juhlakengät, ja vanhat mulla on ollut käytössä 15 vuotta. Edelleen ihan hyvät, mutta ajattelin, että nyt jalat on illalla niin turvoksissa, etten saa kenkiä pois jaloista. Ehkä hieman liioittelen, mutta niissä on kuminauhat tuossa jalkapödän päällä, ja saan normaalistikin hirveät painumat niistä, niin ne halusin nyt välttää. En kyllä yleensä viitsi näin viimeisen päälle laittautua, mutta jotenkin nyt halusin. Lieköhän jotain raskauden vaikutuksia?

Ja vielä vauvan liikkeistä. Kaipaisin jotenkin enemmän tai useammin liikehdintää, vaikka kyllä se ihan liikkuu (tätä kirjoittaessa rupesikin liikkeet tuntumaan). Ainakin se kääntyilee paljon, koska liikkeet tuntuu niin eri puolilla. Tällä viikolla käytin parina päivänä tukivyötä, ja silloin vauva tuntui monottavan alakertaan ja se tuntui jo hieman epämiellyttävältäkin. Nyt oon pari päivää taas ollut ilman tukivyötä, ja liikkeet tuntuu taas erilaisilta. Tänään yritän tehdä testimielessä liikelaskentaa. Elämä on niin kiireistä vielä, ettei aikaa jää tähänkään ja tääkin pitää suunnitella ennalta. Joululomaan 3 viikkoa ja sen aikana alkaakin äitiysvapaa

Maaria1980 ja pikkuotus 30+6

 

Huh kuin on mennytkin noin pitkä aika, etten oo tänne ketjuun kirjoittanu. No, monenlaista on tapahtunut. Heti nt-ultran jälkeen oli neuvolassa hoitajan aika ja noin viikko sitten eka lääkäriaika. Raskauden suhteen kaikki menee about niinku pitääkin. Maha on jo (mielestäni) viikkoihin nähden aika iso. Viime viikkoina on alkanut paidatkin painaa, niin tilasinpa sit äitiysvaatteita H&M:ltä ja Ellokselta. Henkkamaukan vaatteet tulikin ja eilen oli ihana, kun vaatteet ei mistään kohtaa puristanut. Kun jaksais, pitäis vaatekaappia vähän järjestellä uusiks. Ei mitään järkeä, että parhaimmalla paikalla nyt vaatteita, joita ei pysty käyttää. Osa vaan johonki laatikkoon oottelemaan ja tilalle äitiysvaatteet .

Ekan kerran liikkeet tunsin mielestäni 15+1. Sattui sopivasti potkimaan parin minuutin ajan, kun juttelin miehen kanssa puhelimessa, että ehti tunnistamaan. Sen jälkeen sellasia epämääräisempiä muljahduksia ja tölväisyjä. On kyllä täysin tullut vanhempiinsa, kun puuhastelee mun puuhastellessa, ja jos pysähdyn sitä kuulostelemaan, menee täysin hiljaiseksi . Nyt parina viimepäivänä kuitenkin alkanut tuntua entistä enemmän ja selkeämpänä. Nyt siis menossa jo 16+6. Ehkä hiukan nopeammin on tuntunut aika menevän. Niin joo, tilattiinhan me jo vaunut ja turvakaukalokin jo. Niiden pitäis lisävarusteineen saapua tammikuussa . Mä oon suunnitellut ja mieskin myötäilee, että sit rakenneultran jälkeen alettais hankkia loput tavarat. Ei haluta jättää ihan viime tippaan kun eihän sitä tiedä kuinka väsynyt sitten taas on. Tai jos jotain meneekin pieleen ja lääkäri määrää vuodelepoon, niin en mä haluu päästää miestä shoppailemaan yksin . Ei sillä, meillä on onneks tosi samanlainen maku, mutta se nyt on vähän pihalla mitä kaikkee pitääkään hankkia. Yritän koko ajan pitää sen ajan tasalla ja opettaa sitä mutta kuinka paljon siitä nyt sit jää kuitenkaan mieleen .

Tänään jouduin sit jäämään flunssan takia sairastamaan kotiin. Tuntuu ihan lusmuilulta mutta ääntä ei juuri oo, yskittää jatkuvasti ja räkää tulee aivan karmeita määriä. Kun on terveydenhuoltoalalla töissä, pitää joskus miettiä mitä pöpöjä sitä töihin tuo vaikka kynnys jäädä kipeenäkään kotiin on kyllä usein ihan liian korkee. No, tänään tällanen sänkypäivä siis. Harmittaa kyllä kun ei tää olo nyt muutenkaan niin super oo. Se alkuraskauden järjetön väsymys on suurimmaks osaks helpottanut ja pahoinvointia on tosi vähän. Lähinnä jotkut ruuat ällöttää tosi paljon. Mutta tää ummetus, inhottavaa ja aiheuttaa vatsakipuja. Hain apteekista pegorionia mutta se maistuu aivan karmeelta. Tänään lantrasin mehuun ja silti. Kyllä sen pystyy pakottaa juomaan mut heti perään pitää ottaa jotain muuta peittämään maku.

Tällasta tänne siis, 16+6. Mitäs muille?

 

Tänään 24+3 ja kaikki hyvin. Viime tiistaina heräsin kurkkukipuun (flunssaan). Yleensä en ole oikeastaan koskaan kipeä, flunssanpoikasetkin hoituu 12+h unilla. Lauantaina oli jo vähän ihmismäisempi olo, mietin vieläkin että jaksaako huomenna lähteä töihin. Keuhkoja pitää vähän vielä yskiä pihalle. Haluaisin kyllä toipua kunnolla mutta mutta... Oikeasti en jaksaisi enää lähteä töihin, ei kiinnosta eikä nappaa sitten yhtään.

Meillä oli "kelaneuvola" enkä nyt tullut yhtään hullua hurskaammaksi noiden lomien, vapaiden, rahojen ym. suhteen. Yhtä sekavaa kuin tähänkin asti. Raskaustodistuksen sain, pitääkö sitä kiikuttaa työnantajalle tai palkanlaskentaan? Äitiyspakkauksen tilasin myös ja olisin tilannut myös äitiysrahan ajoissa mutta en löytänyt sitä kohtaa enää. Hajamielinen lahopää täällä hei.

 

Heippa,

Mulla on melkoisesti vierähtänyt aikaa viime kirjoittelukerrasta. Mä kirjoitan fb:n monikko-odottajien ryhmässä ja siellä todella vilkas keskistelu, niin meinaa nämä muut kanavat unohtua...

Olin tänään taas äitiyspoliklinikalla seurantaultrassa. Viikkoja tänään jo huikeat 35+4. Vauvat voi hyvin. A on pää alaspäin tulossa (ollut jo useamman viikon) ja painoa 2571g, B on itsepäisesti perätilassa ja painoa 2745g.

Lääkäri sai eka mittauksella B:n päästä jotenkin tosi ison ja senpä vuoksi kävin samalla reissulla magneetissa kuvauttamassa lantion. B:n vaihdettua asentoa mitta kuitenkin olikin ihan normaali, mutta onpahan nyt kuvattu paikat varmuuden vuoksi, jotta tiedetään mahtuvatko syntymään.

Oma kroppa ja vointi on ollut tähän saakka suht ok (toki kipuja, suppareita ja kaikkea kummaa on ollut, mutta ei mitään ihmeitä...), mutta nyt alkaakin sitten kroppa reistata... Virtsassa proteiini 2 verran plussalla eilen neuvolan tikkutestissä ja tänään varmistettiin asia labrassa. Teen nyt sitten vuorokausiseurantaa ja kerään 24h kaiken talteen ja huomenna vien kannun synnärille tutkittavaksi.

Viime keskiviikon kontrollissa kohdunkaulaa oli jäljellä melkein 4cm ja kohdunsuu tiukasti kiinni. Nyt olikin sitten paikat lähtenyt pehmenemään, kohdunsuu sormelle auki ja kaulaa ei ollut jäljellä nimeksikään. Lääkäri oli kuitenkin sitä mieltä, että vauvat vielä sen verran ylhäällä, etteivät vielä synny. Mun tuurilla ne tulee jouluaattona. Tai sitten joudun ton protskun takia osastolle tarkkailuun...

Saahan nyt nähdä, miten tässä käy. Näköjään noi tilanteet muuttuu melko nopeasti...

Oli miten oli, tammikuun alussa viimeistään käynnistellään, jos ei pojat ennen sitä päätä tulla ja sitten saan vihdoin pallerot syliin!

MamaBlue ja poitsut 35+4

 

Täällä jo 19+2. Päivät menee hitaasti mutta silti ihmeellisen paljon viikkoja jo kasassa. Puolentoista viikon päästä rakenneultra . Jännittää kyllä taas että onhan kaikki hyvin. Tyyppi kyllä potkia mellestää ihan selvästi päivittäin. Tää tykkää potkia paljon enemmän oikealle ja mun mielestä mun mahakin on vinossa eli selällään maatessa oikea puoli korkeammalla. Ehkä siis majailee enemmän oikealla puolella . Vielä ei oo mies tuntenut potkuja ja sitä kyllä harmittaa. Eiköhän ihan lähipäivinä ala sekin tuntemaan, ainakin itsestä tuntuu välillä tosi voimakkailta.

@Sano Pirkka Mua on kanssa kiukuttanut, kuinka huonosti mistään löytyy tietoa, kuinka noi äitiysrahat sun muut menee. Varsinkin kun meillä töissä työnantaja ei maksa ns. koko palkkaa vaan pelkän perusosan. Kela kuitenkin laskee sen koko ansion mukaan. Viikko tolkulla mietin, onko järkevämpää sit ottaa se palkka vai suoraan Kelalta. Onneks sit raskaana oleva työkaveri oli soittanut Kelaan ja sieltä olivat kertoneet, että automaattisesti maksavat sen erotuksen suoraan äidille. Yksi asia siis ratkaistu ja kerrankin pisteet Kelalle . Edelleen pitäis ettiä työpaikalta joku, joka osais varmuudella kertoa kertyykö kokemuslisä koko äitiysvapaan ja vanhempain vapaan ajalta. Meillä kun ei varsinaisesti ole työsopimusta vaan virkamääräykset ja koko homma on ihan super sekavaa. Hankala neuvotella työnantajan kanssa, että jatkaisivat määräystä koko vapaan ajalle kun joka tapauksessa työpaikan vaihto edessä äitiysloman jälkeen ja tää oli tiedossa kun työpätkästä sovittiin . Uusin Kelaan liittyvä ongelma on se, etten tiedä haluanko tän vuoden äitiyspakkauksen vai jännittää uuden sisällön kanssa. Jos jätän tilaamisen ihan viime tippaan, siis maaliskuun puoliväliin, niin ehkä pienet mahdollisuudet, että uutta jo jaettais. Todennäköisemmin kuitenkin vielä 2017 mallia ja täytyy ainakin huolehtia, ettei unohdu kokonaan tilata ajoissa.

@MamaBlue miten sulla on asiat edenneet? Hurjan pitkällä jo raskaus . Sehän on varmaan hyvä että A on pää alaspäin niin ns. avaa paikat mennessään . Toivottavasti proteiinin tulo ei voimistuis.
Onko verenpaineet olleet kuitenkin kunnossa ja onko pahoja turvotuksia?

Mua on vähän alkanut itseäni huolettaa kuinka lapasesta noi hankinnat vauvalle tulee lähtemäänkään. Yhdistelmävaunut ja turvakaukalo on siis jo tilattu ja suurin osa niiden tilpehööreistä. Muutamia vaatteita ollaan myös hankittu, siis ihan muutamia, ja nyt pitäis alkaa suunnittelemaan mitä sit hankitaan ja kuinka monta mitäkin kokoa. Ajattelin, että sit läheisille ilmoittais, että jos haluavat tuoda vaatteita, niin toisivat suoraan vähintään kokoa 62 niin kestäisi pidempään. Oon sit vähän selaillut myös lastentarvikeliikkeiden sivuja netistä ja ihastuin täysin Nattoun tarvikkeisiin. Varsinkin toi Loulou, Lea & Hippolyte. Miehellä tulee olee niin vaikeeta pidätellä mua

 

Mitäs tänne kuuluu kaikille? Kovin harvalla kirjoittamisella tämä ketju .

Meille kuuluu hyvää, H24+3 mennään jo. Aika menee nopeesti ja hitaasti, riippuen katsooko aikaa mikä on edessä vai mikä on takana. Tänään jouduin ekaa kertaa pelkäämään vauvan hiljaiselon vuoksi onko kaikki hyvin. Toissapäivänä tyyppi oli tosi aktiivinen, monta kertaa pitkiä aikoja potki ja nyrkkeili. Eilen sitten päivystin ja tunsin vain muutaman potkun silloin tällöin. Mikä ei nyt sinäänsä ihmeellistä kun keskittyy töiden tekoon. Sitten yöllä töissä nukkumaan mennessä oli ihan hiljaa vaikka yleensä rupee siinä vaiheessa meuhkamaan. Myös aamulla täysi hiljaisuus, ei edes kotiin ajellessa potkinut. Se on jo tosi kummallista tälle kaverille niin aloin huolestua. Yritettiin sitten herätellä sitä miehen kanssa kun pääsin kotiin, yritettiin maanitella sitä potkimaan ja vähän tökittiinkin mahaa mutta ei, hän ei millään suostunut antamaan itsestään elon merkkejä. Sovittiin sitten että käyn nukkumaan, mies oli lähdössä auttaa kaveria auton etsinnässä, ja jos vielä hänen kotiin tullessa ei olisi potkinut niin soittaisin päivystykseen. Noo, tossa kolmisen tuntia sitten kaveri vihdoin päätti että on piinannut mua tarpeekseen ja siitä lähtien on enemmän tai vähemmän potkinut koko ajan Sitä joskus nuorempana kuvitteli, että huoli lapsista alkaa vasta kun ne on syntyneet mutta kattia kanssa .

Meillä on about kaikki isommat hommat vauvalle jo hankittukin. Vaunut, turvaistuin, leikkimatto, itkuhälyttimet, vaipparoskis, hoitoalusta jne odottaa jo valmiina. Ensisänkynä saa toimia sellanen ihana rottinkinen korisänky, joka on suvun tavaroita, ja sitteri on minun vanha, johon olen jo ostanut pari eri kangasta, joista ompelen uudet pehmusteet. Kunhan ehdin ja jaksan

Kuun lopussa on sokerirasitus ja heti maaliskuun alussa seuraava neuvola. Viimeiset päivystykset on sovittu noin 2kk ennen laskettua aikaa ja 12.4. ois vika työpäivä. Ei tässä enää mahdottomasti oo jäljellä

 

Heippa! Täällä aika hiljaisen oloista, mutta tuttujakin näkee! Että moi @Vesinokkaeläin
Täällä menossa rv 19+6 eli huomenna tulee puolet täyteen Ihmeellistä kuinka aika on mennyt...vastahan plussasin Rakenneultra odottaa torstaina ja jännittää hulluna, että kumpikohan sieltä tulee Itellä vahva veikkaus, mutta saas nähä...meneekö oikein vai ei. Ei sinänsä väliä, kumpikin käy
Kovasti pikkunen potkii jo ja oon tuntenut ekat liikkeet kuplina jo siinä rv 15 aikoihin. Nyt on jo selvempiä muksauksia ja potkuja. Mieskin on jo tuntenut liikkeet mahan päältä Ihana tuntea liikkeitä, niin tietää vauvalla olevan kaikki hyvin.

Muuten olo on ollut hyvä, pahoinvointi loppui siinä rv 13 aikoihin kunnolla ja väsymyskin helpottui samoihin aikoihin. Onneksi, se zombi-olo ei ollut mukava

Onko kaikki facebookissa vai missä nykyään? Voisin ehkä liittyä seuraan, jos on joku ryhmä tehty. Nyt jo ehkä uskaltaa luottaa, että kaikki on hyvin

 

26+jotakin... VÄ-SYT-TÄÄ...Tekis mieli vaan valittaa jalkojen turpoomisesta pitkän ajomatkan seurauksena, mahan painamisesta, korvien särkemisestä (korvalääkäri kertoi tänään että raskauden aikana korvakäytäväkin voi turvota ) mutta vuodatin jo valituksen toukokuisten ryhmään. Nyt on vähän rauhallisempi olo, tai väsyneempi, en oo ihan varma...

Meillä on myös uusi koti - projekti taas saanut vähän virtaa kun ollaan löydetty yksi kiinnostava tontti. Toki sen hinta on ihan posketon ja pitää vielä selvittää, että onko meillä tarpeeksi varaa rakentaa sellainen koti kuin haluttais. Ollaan sit koitettu miettiä ratkaisuja, joilla vois tässä vaiheessa vielä rakentaessa säästää rahaa mutta ei liikaa rajoittaisi tulevaisuuden mahdollisuuksia. Nyt sit jännittää toisaalta jos homma ei onnistukaan ja toisaalta jos se onnistuu. Vaikeaa . Jotenkin en ollenkaan koe tätä äidiksi tulemisen vastuuta niin painavana kuin tuon taloprojektin . Kai se johtuu osin siitä, että on pitkään ollut lemmikkejä ja tottunut niiden kautta huolehtimaan muista avuttomista.

 

@jenetsu Kumpi teille nyt sit on tulossa, jos sopii kysyä?

 

Hei taas!

Meidän pieni poika syntyi rv 40+6 su 11.2. illalla Pituutta 52 cm ja painoa 3300 g ja vähän päälle.

Tässä sitä on opeteltu uutta arkea. Tuntuu että kiireistä on. Lähetin just pari työpaikkoihin liittyvää sähköpostia. Olen opettaja, ja nyt on hiihtoloma, niin en kai mä ole niin monta päivää myöhässä asioita hoitamassa. Molemmat asiat on ollu tuosta synnytyspäivästä lähtien vaiheessa...

Mies tuli kaupasta takaisin. Nyt vaan odotellaan, että vauva herää syömään. Suunniteltiin, että kylvetettäis vauva tänään.
Hankittiin amme ja jalat, mutta nyt ainakin mies arvelee, että vauva saa sätkimisellään koko homman kaatumaan tai jotain. Amme ja jalat on siis yhteensopivat, ja jalat on hyvin tukevat.

Sen verran on ollut huolta vauvasta, että paino tippui 8 % sairaalassa ollessa. Päästiin kuitenkin lähtemään tuona päivänä (ystävänpäivä) kotiin, koska raja on 9 %. Sovittiin kuitenkin, että mennään osastolle paino- ja bilirubiinikontrolliin saman viikon perjantaina. Siellä oli paino vielä jatkanut laskuaan, mutta saatiin ohjeet antaa lisämaitoa (korviketta ja omaa lypsettyä) imetyksen jälkeen. Bilirubiiniarvo taas oli parantunut, ja vauva ei ollut enää niin keltainen.

Neuvolan kotikäynti oli tämän viikon tiistaina, ja silloin vauva painoikin jo enemmän kuin syntyessään Aika nopeasti oli sitten saanut lisää painoa. Ja olihan toi helpotus.

Ja toistaiseksi olen vielä toiveikas, että päästään korvikkeesta vielä joskus eroon. Nyt on kuitenkin liian aikaista ruveta vähentämään korviketta ja sotkemaan tätä hommaa, joka just saatiin kuntoon. Nyt vaan huolehditaan, että vauva saa tarpeeksi ruokaa, rintamaitoa tai korviketta. Ongelma tuossa imetyksessä on/oli se, että vauva imaisee pari tai muutaman kerran, ja sitten lopettaa imemisen. Sitten mä tietysti silittelen poskesta tai jalkapohjasta, ja vauva saa taas imettyä muutaman vedon. Koko ajan mun pitäis niska jumissa seurata imeekö se vai ei. Varmaan siinä vaiheessa kun maito nousi, vauva ei jaksanut imeä, mutta ei se enää ole sitä, ja ehkä vähän paremmin se saa jo imettyä.

Mä otin sairaalasta ylös imetystukiryhmät ja viikon päästä sellainen taisi olla, eli sinne sitten Nänneistä saa kyllä hyvin kiinni, mutta imetysote ei ole aivan oikein, koska nännin muoto muuttuu huulipunamaiseksi, kun sen ottaa pois vauvan suusta. Kireää kieli- tai huulijännettä ei ole kukaan ainakaan huomannut, mutta voi sekin olla ongelmana. Mun pitäis vaan jaksaa pumpata, vaikka kyllä noista tulee maitoa. Mutta ainakin se ylläpitäisi maidontuotantoa. Taidan ostaa vielä paristokäyttöisenkin rintapumpun, viime perjantaina ostin vain käsikäyttöisen.

Maaria ja
Mönkijä 10 päivää, pian 11.

 

28+5. Ostettiin eilen taas lisää vaatteita vauvalle ja muutama muu tarvike. Äsken sit laittelin niitä laatikkoon odottamaan ja täyttelin tiedot exceliin ja alkoi jännittämään hirmusesti . Kuuden viikon päästä oon jo äitiyslomalla ja sit alkaa armoton pyykkääminen kun kaikki tekstiilit pitää pestä, kestovaippakamat ja harsot jopa useamman kerran. Sitterin kankaat pitäis myös ommella ja virkkaamista/neulomistakin riittää. Pikku hiljaa alkaa tuntumaan, että mihin tää aika häviää. En tosin oo vielä panikoinut ajan riittämisestä, mutta kun ajattelee, että jäljellä on enää 11+ viikkoa niin sehän on ihan kohta alle 10 viikkoa jäljellä . Lueskelin just vanhoja viestejäni tässä ketjussa ja ihan vastahan sitä odotti ekaa ultraakin

 

Kyllä tää raskaus alkaa olemaan niin nähty, vaikka rv 33 alkaa vasta huomenna. Kaikki puhuu kauheasti, että ummetusta ja ummetusta, onko kenelläkään ollut koko raskausajan maha sekaisin enemmän ja vähemmän? Check!

 

@KiAnni Mulla ainakin ihan perinteisesti ummetusta, joka vain Vi-siblinillä pysyy jollain tavalla hallittavissa. Mahakin alkaa jo olla sen kokoinen, että hiukan vaikea putsata itseä. Mitenköhän sitä loppuvaiheessa