3-vuotiaan epäselvä puhe

Odotamme puheterapiaa, mutta kyselen tässä odottaessa. Onko 3-vuotiaan epäselvä puhe yleensä ns. normaalia, vai onko useammin taustalla jotain häikkää? Siis sellainen epäselvä puhe, jota vain vanhemmat ymmärtävät, eivätkä todellakaan aina hekään. Eilen laitoin jo näitä esimerkkejä toiseen ketjuun, mutta se nyt meni vähän ohi...

Meillä monet konsonantit korvautuvat yleensä toisilla tai jäävät kokonaan pois (varsinkin sanan ensimmäisenä kirjaimena se jää yleensä vaan pois).

s = h (isi = ihi)
tai s = t (kissa = kitta)
usein k= t ja t = k (takki = katti)
l = w (kala = kawa)
r = j (koira = koija)
v = j (laiva = aija)
p = v (napa = ava)

Vokaalit onnistuu paremmin, mutta varsinkin diftongit on vaikeita, jos niissä on ä tai y tai ö.

usein o = u (auto = auku)
usein u = i (pikku = itti)
ou = oi (housut = oitit)
yö = ii (syö = hii)

Nämä on siis niitä selkeimpiä esimerkkejä ja helposti ymmärrettävissä asiayhteydessä. Näiden lisäksi poika sanoo paljon sellaista, mitä me ei ymmärretä.

 

No mun 2v9kk tyttö puhuu ihan sujuvasti ja ymmärrettävästi mutta r-kirjainta ei osaa ja s korvautuu kans usein t-kirjaimella. Välillä jos intoutuu oikeen pulisemaan niin höpötyksistä putoaa kyllä kärryiltä niin vanhempi kuin ulkopuolinenkin. Mutta muuten puhuu ihan ymmärrettävästi.

 

No kyllä mä tunnen muutamia joilla puhe on tuottanut ihan tuonne 5v asti ongelmia. Puheterapia on yleensä auttanut, jos lapsi ymmärtää kuitenkin puhetta niin en olis ihan huolissani, mut jos ei lapsi ymmärrä hänelle puhuttaessa niin sitten saattaisin jo miettiä, ja siis en tarkoita sitä uhmaikäisen "korvattomuutta". =) Kyllä se puhe tulee sieltä, aikaa vie toisilla vähän enemmän kuin toisilla. Lukuleikit vanhempien kanssa varmasti auttaa myös(eli siis luette yhdessä kirjoja, pyydät kertomaan mitä kuvissa on jne.)

 

Mielestäni poika kyllä ymmärtää. Ainut, mitä mä oon miettinyt, on kysymykset. Hän ei oikein osaa vastata kysymyksiin, yleensä toistaa vaan kysymyssanan. "Mitä haluaisit tehdä?" Vastaus on "Mitä" tai "Minne haluaisit mennä?" Vastaus "Minne" ja äänenpainosta kuulee, että hän ikään kuin vastaa kysymykseen, mutta kuitenkin vain toistaa kysymyssanan.

Lukiessa pyydän usein poikaa kertomaan kuvista ja nimeämään sieltä asioita, mutta yleensä hän vain jättää sanomatta (koska tietää, ettei osaa sanoa?) Itse asiassa noissa tilanteissa hän on kaikkein hiljaisin, muuten poika on ihan papupata.

 

Itsellänikin 2v 8kk poika, jonka puhetta vielä odotellaan. Sanoja tulee useita ja osa ihan oikeinkin. Ymmärtää puhetta hyvin. Välillä tulee vastaan reilun vuoden ikäisiä (usein tyttöjä) jotka puhua pälpättää jo lauseita yms. Lohduttaudun sillä, että en tunne ketään aikuista, joka ei osaisi puhua.(jollei ole joku vamma siis)Kaipa tuo siis joskus rupee turinoimaan kunnolla..

 

[QUOTE="vieras";25044307]Itsellänikin 2v 8kk poika, jonka puhetta vielä odotellaan. Sanoja tulee useita ja osa ihan oikeinkin. Ymmärtää puhetta hyvin. Välillä tulee vastaan reilun vuoden ikäisiä (usein tyttöjä) jotka puhua pälpättää jo lauseita yms. Lohduttaudun sillä, että en tunne ketään aikuista, joka ei osaisi puhua.(jollei ole joku vamma siis)Kaipa tuo siis joskus rupee turinoimaan kunnolla..[/QUOTE]

No totta Toki jos taustalla on jotain, niin mieluummin sen saisi selville mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja puheterapiasta tuskin mitään haittaakaan on tällaisessa tilanteessa.

Meillä poika sanoi ensimmäisen sanansa 2-vuotiaana. 2,5-vuotiaana sanoja oli muutamia. Nyt viimeisen puolen vuoden aikana sanoja on tullut paljon lisää ja lauseitakin siis tulee, pitkiäkin, mutta puhe on vaan huomattavan epäselvää.

No, me jonotellaan rauhassa ja toivottavasti muutaman kuukauden sisällä päästään ekalle käynnille.

 

onkos sitten kireä kielijänne mahdollinen? se vaikuttaa monesti juuri tuolla tavalla kirjainten muodostukseen..

 

noista kysymyssanoista....meillä puhetta saatiin odotella aika pitkään, ja vieläkin on hieman vaikeuksia joissain kirjaimissa. Poika ymmärsi ja kuuli kyllä tosi hyvin ja pystyi noudattamaan pitkiäkin ohjeita silloin kolmevuotiaana, mutta juuri nämä kysymyssanat tuntui olevan aika mysteeri. Jostain muistan lukeneeni että nämä milloin/miksi/miten -sanat ovat kolmevuotiaalle vielä liian abstrakteja ja vapaita. Että pelkästään niiden hankaluudesta ei kannata murehtia ihan heti.

hyvä että olette menossa terapiaan, se on teillekin raskasta olla tulkkina !

 

meil on 6v poika ja meni pikkukerhoon kun oli 2½v mut sit siirtyi päiväkotiin intergroituun ryhmään käy koko ajan edelleen puhe ja toiminta terapiassa. nyt syksyllä sloitti eskarin toisessa päiväkodissa intergroidussa ryhmässä ja viime keväänä todettiin keskivaikea älyllinen kehitysvammaisuus ja toissa syksynä epilepsia.

sitten on 5v tyttö joka on ollu pari vuotta pikku kerhossa ennen kuin nyt aloitti tarhassa koska menee ens vuonna jo kouluun. no hänellä taas ei oo mitää r tulee liiankin voimakkaasti

mutta sitten on 3v poika joka oli vuoden pikku kerhossa ja nyt aloitti päiväkodissa tosin viel tavallisessa ryhmässä. käy nyt puheterapiassa ja on ollut myös psygolokin juttusilla. puhe ei tod oo selvää ja sanoja kuuluu erittäin harvoin vaik kuin harjoittelemme.

mutta viel on 2v poika ja hänellä taasen kuuluu enemmän sanoja kuin tällä 3v

mutta onneksi on teraupeutteja jotka osaa työnsä ja auttavat hädässä kylllä ne viel puhuu niin paljon et toivois niiden olevan hiljaa

 

noista kysymyssanoista....meillä puhetta saatiin odotella aika pitkään, ja vieläkin on hieman vaikeuksia joissain kirjaimissa. Poika ymmärsi ja kuuli kyllä tosi hyvin ja pystyi noudattamaan pitkiäkin ohjeita silloin kolmevuotiaana, mutta juuri nämä kysymyssanat tuntui olevan aika mysteeri. Jostain muistan lukeneeni että nämä milloin/miksi/miten -sanat ovat kolmevuotiaalle vielä liian abstrakteja ja vapaita. Että pelkästään niiden hankaluudesta ei kannata murehtia ihan heti.

hyvä että olette menossa terapiaan, se on teillekin raskasta olla tulkkina !

Näin varmaan on, että kysymyssanat on liian abstrakteja. Tietysti vältetäänkin niitä ja kysytään ennemmin, että "Haluatko lukea kirjaa?" johon poika osaakin vastata. Välillä vaan tulee kysyttyä kysymyssanoillakin ja tuohon kiinnittää huomiota. Ja jos se oliskin ainut asia, niin tuskin huolehtisinkaan, mutta puheen epäselvyys on niin huomattava. Onhan meillä muitakin pieniä ihmetyksen aiheita. Poika edelleen syö kaikki kirjankulmat ja palapelien palat yms. ja osoittaa muitakin aistialiherkkyyden oireita. (Ja kun taustalla on happivajetta synnytyksessä, niin varmaan olen vielä entistä herkempi näissä kuulostelemaan näitä.)

 

meil on 6v poika ja meni pikkukerhoon kun oli 2½v mut sit siirtyi päiväkotiin intergroituun ryhmään käy koko ajan edelleen puhe ja toiminta terapiassa. nyt syksyllä sloitti eskarin toisessa päiväkodissa intergroidussa ryhmässä ja viime keväänä todettiin keskivaikea älyllinen kehitysvammaisuus ja toissa syksynä epilepsia.

sitten on 5v tyttö joka on ollu pari vuotta pikku kerhossa ennen kuin nyt aloitti tarhassa koska menee ens vuonna jo kouluun. no hänellä taas ei oo mitää r tulee liiankin voimakkaasti

mutta sitten on 3v poika joka oli vuoden pikku kerhossa ja nyt aloitti päiväkodissa tosin viel tavallisessa ryhmässä. käy nyt puheterapiassa ja on ollut myös psygolokin juttusilla. puhe ei tod oo selvää ja sanoja kuuluu erittäin harvoin vaik kuin harjoittelemme.

mutta viel on 2v poika ja hänellä taasen kuuluu enemmän sanoja kuin tällä 3v

mutta onneksi on teraupeutteja jotka osaa työnsä ja auttavat hädässä kylllä ne viel puhuu niin paljon et toivois niiden olevan hiljaa

Teille on sitten nämä kiemurat tulleet tutuiksi Onneksi olette saaneet apua. Meillä tämä 3-vuotias on esikoinen. Pikkusiskonsa on nyt vuoden ikäinen, saa nähdä miten hänen puheensa alkaa kehittyä. Ensimmäistä sanaa odotellaan...

 

Käytettiin 3v poikaamme viime keväänä puheterapeutilla, juurikin puuttuvien kirjainten vuoksi. Terapeutti totesi, että kyse on hienomotoriikan kehittymättömyydestä. Pojilla kieli on usein ns. alaleuassa kiinni, mikä vaikeuttaa hienomotoriikan kehitystä. Terapeutti ei ollut huolissaan hänen tilanteestaan, käski tulla syksyllä uudestaan, jos puhe ei ole parantunut. No, puhe on parantunut, mutta vielä on korjattavaa..

 

Tuo motoriikka on usein ihan avainasemassa, jos taustalla ei ole vakavampaa. Meidä 3v 4kk on vassta kolmivuotispäivänsä jälkeen alaknut tuottaa ymmärrettviä sanoja. Ison veljen suujumppaohjeilla (jotka kaivoin naftaliinista) olemme parissa kuukaudessa päässeet huimiin tuloksiin. Lapsi on oppinut myös kuulemaan itse onko äänteissä häikkää. Alussa käytössä oli vokaalit ja k. Nyt mukana m, n, h, p, t ja tosi hienot diftongit! Sinnikkäästi olemme puuhanneet kotona, koska asumme ulkomailla ja puheterapia olisi pienelle vieraalla kielellä. Puolitoista vuotta nuorempi siskonsa on oppinut ihan salaa puhumaan´, kun isoveljeä on opetettu. Kyllä se puha sieltä löytyy toisilla helpommin toisilla se teettää vähän töitä.

 

[QUOTE="äiti";25045752]Tuo motoriikka on usein ihan avainasemassa, jos taustalla ei ole vakavampaa. Meidä 3v 4kk on vassta kolmivuotispäivänsä jälkeen alaknut tuottaa ymmärrettviä sanoja. Ison veljen suujumppaohjeilla (jotka kaivoin naftaliinista) olemme parissa kuukaudessa päässeet huimiin tuloksiin. Lapsi on oppinut myös kuulemaan itse onko äänteissä häikkää. Alussa käytössä oli vokaalit ja k. Nyt mukana m, n, h, p, t ja tosi hienot diftongit! Sinnikkäästi olemme puuhanneet kotona, koska asumme ulkomailla ja puheterapia olisi pienelle vieraalla kielellä. Puolitoista vuotta nuorempi siskonsa on oppinut ihan salaa puhumaan´, kun isoveljeä on opetettu. Kyllä se puha sieltä löytyy toisilla helpommin toisilla se teettää vähän töitä.[/QUOTE]

Voisitko tähän laittaa niitä suujumppaohjeita? Voitais alkaa jo etukäteen jumppaileen, ennenkuin mekin mennään puheterapeutille!
Kiitos!!

 

Juu siis, voi olla ihan pikkujutusta kiinni, kuten toi suun motoriikka.

Keksi joku satu, vaikka tällainen:

Karhu lähti kävelylle, se lähti metsään. Se tuli lammen rantaan ja huomasi, että sen on jano. Se alkoi latkia vettä (sitten teette yhdessä kielellä "latkimista"). Kahu jatkoi matkaa. Se tuli niitylle jossa oli kukkia. Kukissa lensi perhonen. Perhonen lennähti karhun nenälle. Karhu yritti koskea kielellä Perhosta (yritätte koskea kielellä nenää). Perhonen lähti lentoon. Karhu jatkoi matkaansa. Se huomasi maassa mustikoita. Se poimi yhden mustikan suuhunsa. Mustikka pyöri sen suussa ympäri (pyöritätte kieltä ympäri). Jne... Näin sadunomaisesti tulee jumpattua kieltä ja se on vaan hauskaa.

Toki taustalla voi olla myös jotain kehityksen viivettä tai häiriötä. Mutta ne selvinnevät sitten terapian aikana, jos sellaisia on.

 

Kiitos vastauksista ja vinkeistä!

 

[QUOTE="äiti";25045752]Meidä 3v 4kk on vassta kolmivuotispäivänsä jälkeen alaknut tuottaa ymmärrettviä sanoja. [/QUOTE]

Päivän paras! Kahvit lensi näppikselle!

 

Löytyiskö vielä lisää suujumppaohjeita?

 

Meillä puuttuu useampikin kirjain vielä ja jotkut kirjaimet tulee kyllä joskus ja joskus korvautuu jollain toisella kirjaimella. Poika oppi muutenkin puhumaan vasta 2,5-vuotiaana ja koko ajan puhe kehittyy. Meillä esim. auto on auvo, mutta osaa kyllä sanoa tavut au ja to, mutta kun ne pitää yhdistää, niin tulee auvo. R ja S puuttuu kokonaan. Itse en ole asiasta yhtään huolestunut vielä, kun lapsi kuitenkin ymmärtää ja puhekin koko ajan kehittyy.

 

Niin, kyllähän vanhemmat monesti vaistoavat, että onko syytä olla huolissaan vai ei. Itse kuulun siihen koulukuntaan, että pelaan mieluummin varman päälle näissä asioissa. Mieluummin aikaisin apua, vaikka se lopulta olisikin ollut "turhaa", kuin odotan monta vuotta puhetta, jota ei koskaan tulekaan. Jokainen tekee kuten tykkää ja kuten sanottua, vanhemmilla monesti on aika hyvä tuntuma sen suhteen, missä mennään.

 

Meillä lokakuussa 3 v täyttänyt poika sai lähetteen puheterapeutille arviointiin. Pidän sitä ainoastaan hyvänä asiana. Hän alkoi puhumaan tosi myöhään, nyt puhe on äidin mielestä aika selkeää, mutta muutama kirjain uupuu. Just äsken testailin häntä, ja hän sanoo nämä sanat näin: jalka=lalka, jakaa=lakaa, jess=less , r-kirjain on hyvin omanlainen ja s-kirjaimen sanoo jos se on saman keskellä, esim kissa=kissa mutta esim Saara=taala. =) L-kirjain puuttuu siis.

Samaa mieltä ap:n kanssa että ajoissa parempi hakea ja saada apua ja saada tietoa ihan ammilaiselta.