35+ Lapsettomat

Kiitos hyvästä tietoa ja tukea täynnä olevasta ketjusta! Harmi, että löysin tänne vasta äskettäin, mutta parempi myöhään.

Meillä siittiöiden hitaan liikkuvuuden vuoksi 1. ivf tuoresiirto takana, pakkaseen ei jäänyt mitään ja tällä viikolla tuli veritestistä negatiivinen.

Täällä on hurjasti tietoa, mutta yhteen kysymykseen olen jo muutaman päivän yrittänyt googlata koko www:n läpi: Kun olo on kuitenkin pettymyksestä huolimatta ok, lääkehoidot ja punktiot sujuivat ilman ongelmia, niin onko teillä kenelläkään kokemusta tai tietoa siitä kuinka nopeasti seuraavan ivf:n voi aloittaa? Olisi niin helpottavaa saada ajatukset suunnattua seuraavaan ajankohtaan.
 
Heippa kaikille pitkästä aikaa. En malta olla lueskelematta teidän kuulumisia, kun side lapsettomuuden kokemukseen ja hoitoihin vaan säilyy tästä jatkuvasta raskaudesta huolimatta.

Onnea Vilhelmiinalle plussasta. Tuplat kuulostaavat tietysti tuplaonnelta! Samoin peukutuksia kaikille tämän hetken piinailijoille. Ja voimia kaikille, jotka ovat joutuneet kesän mittaan pettymään. Onneksi täällä on tärkeä ja tsemppaava tukijoukko olemassa.

Toivoja, tuo uuden hoidon aloitus on varmaan kovin yksilöllistä ja klinikkakohtaista. Julkisella tietysti aikataulujen mukaan, mutta yksityisellä sovittavissa. Meillä tahti oli omissa hoidoissa aika hurja, koska minä myös siedin hormoneja hyvin ja kaikki sujui fyysisen lääkkeiden ja toimenpiteiden kannalta ongelmitta. Yhdeksään kuukauteen mahtui kolme Icsiä ja yksi pas. Näistä lähti alkuun kaksi keskenmennyttä raskautta, joista toisen raskausaika, tyhjennys ja toipuminen normaaleihin kuukautisiin vei jo neljä kuukautta (marras-maaliskuu). Joten käytännössä meille tehtiin kokonainen hoito (elokuu, lokakuu, huhtikuu) tai siirto melkein joka kuukausi, ainoastaan yhden kierron söin e-pillereitä nollatakseni munasarjat. Ja viimeisetä hoidosta huhtikuussa alkoi tämä edelleen jatkuva raskaus. Joten mahdollista on edetä nopeastikin. Ei varmaan täysin uuttaa stimulaatiokiertoa joka kuukausi, mutta jos pakkasessa on alkioita, jotakin on mahdollista tehdä lähes kuukausittain. Enkä tällä nyt tarkoita, että suosittelen tätä (eikä varmaan lääkäritkään). Mutta meille sopi tehdä asioita nopeasti, koska emme halunneet kärvistellä epätietoisuudessa ja uusi yritys tuntui parhaalta hoitokeinolta edellisiin pettymyksiin. Niin ja tietysti, koska minun elimistöni kesti hoitojen rasitukset hyvin ja raskauksia alkoi helposti, vaikka meni sitten keskenkin.. Henkinen puoli taisi jäädäkin kokonaan jalkoihin ja pettymykset ja vuoden vaiheet ovat edelleen aktiivisesti mielessä.

Täällä mennään jo viikolla 23, vaikka raskaudessakin on ollut ihan riittämiin mutkia matkalla. Kaikki on kuitenkin nyt hyvin sekä lapsella että äidillä ja toivon, että niin jatkuu loppuun asti.

Joka tapauksessa tsemppiä, voimia ja onnistumisia kaikille! Syksy on jotenkin aina niin uuden aloittamisen aikaa, että ehkä sitä uskoo taas hitusen enemmän mahdollisuuksiinkin.
 
Olen taustaillut aika ahkerasti ja jännäillyt itse kunkin vaiheita, mutta en ole saanut aikaiseksi kirjoittaa... jospa nyt aktivoituisin enempi.

Ensinnä lohtu :hug: neganneille, :heart: onnittelut plussanneille, ja tsemppiä piinailijoille! :wave:

Itsekin kuulun nyt jälkimmäisiin, eilen siirrettiin yksi huurunenu. Oli kuulema hieno 7-soluinen (pakastettaessa 4-soluinen). Ennen siirtoa jännitti selviääkö yksikään niistä viidestä sulatuksesta, mutta pakkaseen jäi vielä ne muut 4 - huh helpotusta! Itse siirtoon valmistelu ei sujunut kovin sukkelaan, mulla on joku mutka kohdunkaulassa ja sitä lääkäri sitten "oikoi". Välillä hoitaja joutui painamaan mahaani avustaakseen - kiva tunne täydellä rakolla... :whistle:

Estrogeeni-hormoonitabletteja pitää edelleen napsia 4 päivässä (alussa kp2 lähtien oli 3 ultrapäivään asti eli 24.8.-2.9.), ja Crinonea laittaa aamuin illoin (aloitus 5.9.), mutta muuten tää lääkkeellinen PAS tuntuu niin paljon helpommalta kuin ICSI, kun ei ole piikittelyjä ja mahakipuja follimäärien ja punktion takia. Veritesti on 22.9., nyt sitten ei auta kuin piinistellä...
 
Listamme

Tikru70 38/36. Endometrioosi taustaa. Yritys aloitettu elokuussa 2004. Yksi inssi ja kolme IVF-hoitokierrosta. Ensimmäinen plussa viimeisestä hoidosta. Vauva syntyi 22.8.09.

maaria 38(39)/37 v /yritystä 03/04 / kilpirauhasen vajaatoiminta ja miehellä vähänlaisesti normaali muotoisi siitiöitä, selittämättömiä, hoidot v. 2005, 5. hoito (ICSI) huhtikuussa (punktio 1.4.) josta plussa. Np-ultra 4.6. rv 11+2 ok.

Vaahtokarkki 36/34 v / yritystä 6/2007 /selittämätön, kilpirauhasen vajaatoiminta, 3xICSI, 1 PAS, josta +, kesken viikolla 8+2. 3. ICSI huhtikuussa 09 (punktio 20.4.) josta plussa.

sarina13: 1.IVF:n PAS kesäkuussa, josta plussa.

talvikauris: 35, 1. IVF/ICSI kesäkuussa, siirto 4.7. josta plussa.

Jäyhis 36/35 v / yritystä 11/2006 / rakenteelliset viat ja miehen laiskat simpat. Kolmannen ICSI:n viimeinen PAS tulossa lähiviikkoina.

Hillevi 45/46v / yritystä 2003 / ikä + kipirauhasen vajaatoiminta / 3 IUI, 2 IVF omilla ja 1 IVF lahjamunasoluilla, kaikista negaa. 2 IVF lahjamunasoluilla: KM rv.9. PAS keväällä, josta nega. Uudesta hoidosta ei vielä tietoa.

Saara10 41/44 v / yritystä kevät/2007 / miehen simpat / 1 ICSI-hoito lokakuussa, haamuplussa, 2 ICSI suunnitteilla

Jannika07 38v/34v / yritystä kevät /2003/lievä PCO(kierto epäsäännöllinen) , mies kunnossa/ 3IU, 1IVF , 6PAS/KU 08/07 ja KM 02/08, 2. IVF alk 21.4. josta nega.

Sitruunapommi 37/45v / luomuilua vuodesta1992 / Hoitoihin 2002 / simpat / 4 X ICSI, pitkällä kaavalla / 1 Tyttö / 1 hyperi / 4 X PAS joista aina nega / PAS hormonihoidoilla vko:lla 37 / siirto suoritettu 9.9.2008

Sinivatukka 39/36v / yritystä 2004 / Miehellä huippulaatuiset simpat ja itselläkin kaiken pitäisi olla ok / km 2004, 2005 /hoidot 2006 7 IUI 3 tuulimunaa / eka IVF vko 41, nega, 1olki pakkaseen/pas 2.12.nega. 2. IVF vk.13, nega. 2 olkea odottaa pakkasessa, joista PAS seuraavaan kiertoon (elokuussa?).

Snow White 38/39 v. / yritystä vuodesta 2002 / 6 ivf/icsiä pitkillä kaavoilla vuosina 2003-2007, joista yksi lapsi sekä alkuraskauden KM / miehellä heikohko sperma ja minulla huono vaste stimulaatiolle (ei koskaan mitään pakkaseen) / seuraava yritys ensi vuoden puolella?

Kris 35v. Yritystä ainakin 3 vuotta./Hoidot 2007 alk./ 3. IVF alkaa/ Lyhyt kaava jatkuu/ miehellä heikohkot simpat ja vähäinen määrä, itselläni ei selkeää syytä.

Electra 41/43 v. Hoidoissa keväästä 2007, miehellä vähän ja laiskoja siittiöitä, DFI 35, omat kilpirauhasarvot koholla. 1. ICSI 2 pv. ikäiset alkiot -> kaikki negaa (tuore + 2 PAS), 2. ICSI 3 pv. ikäiset alkiot eivät elinkelpoisia. 3. ICSI:stä yksi hyvä alkio tuoresiirtoon -> nega. 4. ICSI vko 36, punktio 1.9., siirto 4.9.

Sitronella 35/41/ 4. vuosi yritystä menossa, hoidoissa 12/06 alkaen, pco tyyppiset munasarjat, toinen tuuba tukossa, ei omaa kiertoa/mies ok/1xIUI -> nega/1. IVF: vain 1 kypsä solu + hyperi -> nega/2. IVF: ei yhtään solua + endolöydös/3. IVF: 1 siirrettiin -> nega, 8 pakkaseen/1. PAS: kaikki 8 pakkassolua menetettiin sulatuksessa, ei siirtoa.

Hiiripöllö 36 v, yritystä 2,5 vuotta. Takana on kaksi IVF:ää, molemmista plussa ja varhainen keskenmeno. Ensimmäisestä viikolla 6, toisesta heti plussan jälkeen. Kolmas suunniteltu IVF muuttui inseminaatioksi.

Vilhelmiina72: hoidoissa 12/06 asti, kuusi ivf-icsi hoitoa takana omilla soluilla. Häikkää miehen siittiöissä, hyytymistekijöissä ja vasta-aineissa. Taustalla 5 negaa ja yksi km 6 rv. Hoito luovutetuilla munasoluilla elokuussa 09, josta plussa. Ultra 23.9.

Chloe70: 39/42, yritystä alkaen 2002, ICSI+PAS+ERO 2004-2005, uudelleen yritystä uuden miehen kanssa alkaen 2007, miehen siittiöissä jonkun verran häikkää, 3/2009 1. IUI = nega, huhtikuussa 2. IUI = plussa, km 28.6. vk 9+4, 3. IUI elokuussa, josta nega. Inssi syyskuussa, lokakuulle varattu IVF.

Mustaruusu : 35/mies yli 10 v. vanhempi. Takana yritystä nelisen vuotta joista pari vuotta hoidoissa. Miehellä on todella heikot siittiöt: määrä normaali, mutta huono liikkuvuus, paljon epämuotoisia ja vasta-aineita 100%. Minulla on kaikki muuten kunnossa mutta FSH-arvo on olltu välillä koholla, välillä taas ihan normaali. Takana 4 ICSIä yksityisellä. Munasoluja on aina tullut hyvin, mutta alkioita on tullut aina vain 1-2 siirtokelpoista ja pakkaseen ei ole koskaan saatu mitään. Kolmannesta hoidosta raskauduin, ja aluksi kaikki näytti menevän hyvin, mutta np-ultrassa viikolla 12 todettiin sikiön menehtyneen (keskeytynyt keskenmeno) ja jouduin kaavintaan. Tulossa ehkä yksi lahjasiittiöhoito myöhemmin, jota suunniteltu keväällä. Tällä hetkellä onnellisesti sijaisvanhempana.

LadyGray: kohta 44, kolmisen vuotta yritystä. Mulle tehty 2 inseminaatiota, joista toisesta plussasin - sitten tuli kohtutulehdus, ja ilmeisesti siksi raskaus keskeytyi. Takana on myös yksi ICSI, ja siitä PAS. Passista plussasin jälleen, mutta se meni kesken heti alkuunsa. 2. ICSI toukokuussa 09, josta nega.

tiki-71: 38/40, lapsitoive 2005, IUI 2008, 1.IVF ja 2x PAS 2008, 2.IVF 05/09 ja 3. IVF syksy 09. Punktio 31.8 ja siirto 2.9.

Iines-74: 35/40, yritystä takana kohta 5 v, hoidossa 8/08 lähtien, lapsettomuuden syy selittämätön. Takana 2 inssiä, 1. IVF. 1.ivf:n 1.pas lokakuu.

Mullu: 41/40, yritystä (tjot) alkuvuodesta 2000, tutkimuksiin 2005. Miehellä vähänlaisesti ja hitaasti liikkuvia siittiöitä, minulla epäillään oikean munatorven tukkoisuutta ja lievää PCO:ta. Yrityksessä ja hoidoissa välillä taukoa sairastelujen takia. 3xIUI 2006, kaikista negaa. 1. IVF/ICSI 1/2007 keskeytyi sairastumisen takia, uusi yritys 11/2007, negaa. 2. IVF/ICSI 2/2008 plussa, mutta km ja kaavinta 9+1. 3. ICSI 6/2009 negaa. PAS 8.9.09.

Marjaana71: 37/34 (33), yritystä takana 2 vuotta, tutkimuksiin keväällä 2009, lievä PCO, mies ok. Hoitona Clomit pari kiertoa. Yllätysplussa varsinaisia hoitoja odotellessa, josta km.

Auringonkukka: 42/41, yritystä 6/2005, endo + miehellä huonot simpat, 2xICSI, 1 PAS, 2. ICSIn tuoresiirrosta identtiset kaksoset, keskenmenon syy fetofetaalitransfuusio viikolla 16+4 11/08. 3. ICSI alkaa 11.8., punktio 7.9., siirto 9.9.

idaliina: 40/48, yritystä (tjot) yli 10 v, simpat huonolaatuista ja laiskaa, 1. ICSI josta plussa, kehitys pysähtyi rv3. Pakkanen tyhjä. 2. ICSI lokakuussa (vko 42).

Toivoja: Simpat hitaasti liikkuvia, takana 1 IVF, josta nega. Uusi IVF edessä.

Plussanneet :heart:

Tikru70 (tyttö syntyi 22.8.09)
Maaria (LA 23.12.09)
Vaahtokarkki (LA 11.1.10)
sarina13
talvikauris

 
Tervetuloa Toivoja! :flower: Uutta punktiota varten munasarjojen olisi hyvä levätä yhden kierron ajan. Tiedän, että aikaa palaa, eikä se tunnu hyvältä, mutta tauolla on varmaan hyvä tarkoitus.

Päivitin listaa useamman kohdalta, tarkistakaahan, että tuli tehtyä oikein ja asiallisesti. Maarialle ja Vaahtokarkille uskalsin laittaa LA:t punktiopäivien perusteella. Onko ok?

Auringonkukka ja Mullu, tervetuloa piinapenkille :wave:
 
Kiitos vastauksista ja kaikille kiitos rankkojenkin asioiden jakamisesta, niistä on uskomattomasti apua! Lääkärimme on tämän viikon pois paikalta ja tuntui, ettei mitenkään jaksaisi odottaa tietoja jatkosta, joten Electra ja Vaahtokarkki, kiitos tiedoista!

Olemme hoidossa yksityisellä, koska jonottaminen olisi ollut iän takia yksi stressitekijä lisää. Nyt täytyy pitää vain talous tarkalla kun ei tiedä kauan hoidot jatkuvat jotta budjetti kestää. Välikierto kuullostaa järkevältä ja hyvä että se riittää, jos siis lääkäri ei löydä jotain yllättävää. Huh, helpottaa kun on jotain konkreettisempaa mitä toivoa.

Onnea jo matkan seuraavalla taipaleella olijoille ja voimia samassa veneessä plussaa kaipaaville!
 
Heippa taas!

Auringonkukka hienoa että peukutukset tosiaan auttoi, ja molemmat pääsivät kyytiin. Nyt siis peukutetaan että raskautesi jatkuu 9 kk.

Mullu hienoa että teilläkin ollaan piinailemassa. Samoin peukutukset sinulle että kyytiläinen tarraa kiinni.

Mitkäs Electran fiilikset on?

Chloe huhuu?!?

Toivoja tervetuloa mukaan!

Täällä jännittelen teidän muiden puolesta, ja odottelen ajan kulumista. Suht rauhallisin mielin toistaiseksi. Tää on vaan yhtä odottelua... :/

terkuin Iines
 
Moi, pitkästä aikaa, ehti jo tulla ikävä. :) Kiitos kaikille lohdutuksen sanoista. Täällä porhalletaan jo taas täysillä eteenpäin eli viimeinen inssi piikityksineen käynnistyy nyt lauantaina. Menkat alkoi tiistaina ja ne ovatkin ensimmäiset kunnon menkat huhtikuun jälkeen. Olisko limakalvo vihdoin toipunut... Piikittelen eka Puregonia ja sitten Gonalia yhteensä viisi päivää 75 IU:ta ja joskus puolentoista viikon päästä on viimeinen inssi.

Kiva kun huhuilit Iines! :flower: Toivotaan, että teillä nyt PAS tärppää. Paljonkos teille jäikään pakkaseen huurunenuja? Siis onko ne kaikki viisi pakastettu eri olkiin vai onko joka oljessa useampia?

Auringonkukalle peukutuksia, että molemmat - Kultamuru ja Murukulta - pysyy matkassa. (ihanat työnimet)

Toivoja tervetuloa porukkaan. Vaahtokarkki sulle jo vastasikin kysymykseesi tyhjentävästi.

Vaahtis, kiva kun tulet kertomaan kuulumisia. Sullahan on jo todella hyvä vaihe menossa.

Mullulle piinistelyyn pitkää pinnaa!
 
Vielä tuli mieleen yksi kysymys. Onko kenellekään tullut näiden hoitojen seurauksena keltarauhaskystaa? Minulta löytyi nyt sellainen oikeasta munasarjasta. Vähän jäi mietityttämään, koska multa on leikattu kysta munasarjasta joskus parikymppisenä. Lääkärin mukaan tämä kuitenkin häviää itsekseen.

Meillä kävi muuten tuuri, lääketehdas oli lahjoittanut klinikalle Gonalia sekä irroituspiikkejä (nimeä en muista) ja saatiin lääkkeet ilmaiseksi. Siis joitakin kertakäyttöisiä kokeilupakkauksia. Se oli todella hienoa, koska rahanmenoa on ollut niin paljon.
 
Chloe kiva kuulla että teillä inssi on ihan "kulman takana", tsemppiä ja onnea siihen!! Tosi hyvä tuuri kävi teillä lääkkeiden suhteen. Kiitos pitkän pinnan toivotuksista, sitä tarvitaan...

Electra kiitos listan päivityksestä! Mulle voi jossain vaiheessa päivittää että ikää on jo 41 v. tullut täyteen (mies vielä taaplaa perässä ja on 40). Miten sulla piinapenkkeily sujuu?

Toivoja myös täältä tervetulotoivotukset! :wave:

Iines kiitos peukutuksista! Odottavan aika on pitkä, mutta kyllä se teidän PAS lähestyy päivä päivältä. Tiedätkö jo tehdäänkö se luonnolliseen kiertoon vai lääkkeelliseen?

Auringonkukalle myös piinistsemppiä!! Niin kuin Chloe mainitsi niin työnimet on ihanat. Nyt ei kun murut kiinnittymään!

Vaahtokarkki onnea loppuraskauteen!

Nyt pitää mennä laittamaan miehelle sapuskaa, hän tulee kohta nälkäisenä kotio.
 
Kiitos kysymästä Iines ja Mullu, ihan rauhallisesti tässä mennään. En paljoa viitsi noteerata tuntemuksia. Testailen joskus ensi viikolla ja näkee sitten. Ne kadonneet avaimetkin löytyivät vihdoin - kotoa "väärästä" paikasta.. :ashamed: Pikku hiljaa aloittelen syksyn harrastuksia ja iltaisin katson Pientä taloa preerialla boksilta :LOL: Töissä ajatukset pysyvätkin aika hyvin muissa asioissa. Joo, fiilikset on ihan hyvät. Vähän kuin hidastetussa filmissä olisin. Vaikka kyllä se aika kuluu kuitenkin, sinunkin kohdallasi Iines.:)

Chloe, hienoa saada helpotusta tähän konkurssiin. Olipa mukava kädenojennus lääketehtailijalta teille! Vähän hyvää mieltä sentään. Lykkyä pyttyyn tähän inssiin! Ehkä sitä IVF:ää ei tarvitakaan, mutta hyvä tietää, että se odottaa, jos ei nyt tärppää. Tsemppiä kovasti!

Aurinkoisia syksyn päiviä teille kaikille, urheat naiset!
 
Chloe hienoa että pääsette heti jatkamaan uuteen yritykseen. Josko nyt tärppäisi... Hyvä tuuri muuten teillä muuten niitten lääkkeitten kanssa, ne on aikas hintavia. Muistan että aiemmin olitte Taysissa, oletteko edelleen vai oletteko vaihtaneet yksityiselle? Mietin vaan kun pääsitte niin nopeasti jatkamaan, mikä on tietty hyvä. Mä olen muuten Taysissa.

Meille jäi viisi huurunenua, kaksi samassa oljessa ja sit se yksinäinen. Ja tehdään lääkkeellisenä, eli heti kp1 alkaa zumenon.

Ja vielä tosta kysta-asiasta. Mullahan oli nyt kesällä kysta, vaikka just sitä ennen oli hoidossa tauko. Mulle se määräs silloin heinäkuuksi ne e-pillerit, et ne hoisi sen kysta-ongelman pois. Ja ilmeisesti ne autto. Mä kammoon kanssa niitä kystia! Mulla myös leikattu kysta kun oli 15 v. Se on pitkä tarina mut lyhennetty versio on että illalla/yöllä tuli kovat kivut ja hengitysvaikeudet. Aamusella Taysissa todettiin et se on vuotanut verta jonkun kaksi desiä vatsaonteloon, ja mut leikattiin välittömästi. Aika kauhee kokemus. En tiedä mikä ero näillä on jotka häviää itsestään ja näillä mitkä ei. Toivotaan nyt että se käyttäytyy niinkun lääkäri ennusti. Ei muuta kun hyviä piikityksiä!
 
Iines, ai tekin olette Taysissa hoidoissa. Sama täällä eli ei olla vaihdettu yksityiselle. Yleensä kai Taysissa on aina yksi välikiertohoitojen välillä. Mä luulen, että meidän hoidot etenee näin rivakkaa vauhtia johtuen mun iästä, tai niin on annettu ymmärtää, olen jo kuitenkin 39 ja periaatteessa hoitoja ei tehdä 40 täyttäneelle julkisella. Meille on kuitenkin luvattu, että tehdään nämä hoidot loppuun, vaikka ehtisin täyttää 40. Mutta tosiaan näissä hommissa neljäkin vuotta on pitkä aika, jos vertaa esimerkiksi sun ja mun ikää. Mä olin ekalla hoitokierroksella sun ikäinen. Olemme molemmat olleet todella tyytyväisiä Taysin hoitoon ja henkilökuntaan. Varsinkin Tinkanen on aivan ihana sympaattinen lääkäri.

Muakin vähän jäi vaivamaan se kysta-asia, kun aiemmin on leikattu kysta. Mutta kai se sitten häipyy itsekseen.
 
Chloe eipä tiedä siis vaikka oltais joskus nähtykin siellä :D . Musta se on ihan hyvä juttu et ne voi joustaa säännöistään, jos on jotain minkä takia kannattaa pitää nopeampaa tahtia. Ja joo, on ne lääkärit ihan ok. Se oli muuten tää samainen H.T. kun sano mulle et kun mulla on tätä ikää jo :kieh: .

Noi kystat on kyllä p***maisia. Mulla on aina pelko persuksissa et sinne semmonen taas tulee, ja se estää hoidon. Mut ei niille sit mitään voi.

 
Iines, niin kuka tietää, jos on nähty siellä käytävillä... Onhan se totta, että hedelmällisyys laskee jo 30-vuotiaalla, mutta se kehityssuunta kiihtyy vuosi vuodelta ja muistan joskus lukeneeni, että 38 on yksi käännekohta. Välillä kyllä masentaa ko. tosiasia, ja vaikka täällä jokunen aika sitten kovasti puhuin positiivisen asenteen puolesta, niin keskenmenon jälkeen olen saanut tehdä todella työtä, etten vaivu masennukseen. Olen ollut melkoisen alamaissa viime aikoina.
 
Auringonkukka ja Mullu, onnittelut kyytiläisistä!!! :heart: :heart: :heart:
Vaahtokarkki: hienoa, että siellä kaikki hyvin, pitkällä jo olette!!!

Toivojalle vastaan minäkin; eli meillä tehtiin kanssa hoidot yksityisellä aika nopeaan tahtiin, eka ivf-hoito oli tammikuussa 2007, sitten maaliskuussa 2007, sitten toukokuusssa 2007 ja syyskuussa 2007. Syyskuun hoidosta plussa, joka meni kesken, ja viides hoito tehtiin helmikuussa 2008.. Kyllä tuntui se vuosi siltä, että koko ajan oli jotain hormonia piikittämässä, mutta henkisesti oli minullekin helpompaa, että edetään vauhdilla.. Kroppa kyllä kesti sen, ja lääkärinkin mielestä ei estettä ollut tehdä hoitoja noin nopeaan tahtiin.. Joka kerta vain tuoresiirtoon päästiin, joten passeja ei välissä ollut.
 
Chloe täälläkin ollut viime päivät melko alakuloinen tunnelma. Ei innostu oikein mistään. Jotenkin sekavin mielin kohti sitä passia. Toisaalta sitä odottaa että tapahtuisi taas jotain, mutta viime päivät on tuntunut siltä että tuskinpa sekään tuo kaivattua tulosta.

Paljon olen myös miettinyt viime päivinä sitä, että millaista meidän elämä on jos tulevaisuudessa ollaan ihan kahdestaan. Nyt vielä puhutaan että jos meillä joskus on lapsi, niin... Entä jos ei ole? Millaista meillä on kahdestaan hamaan loppuun asti? Nyt vaan eletään seuraavaa yritystä eli lokakuuta odottaen. Pidemmälle ei osata suunnitella. Ehkä pitäisi.

En oikein osaa pukea ajatuksia tekstiksi, väsy painaa päälle. Pitää koittaa nukkua, vaikka sekin on viime öinä ollut yhtä pyörimistä. Tällänen purkaus taas.

Iines :ashamed:
 
Iines-kulta :hug: siulle. Samoja täällä pohdin ja mietin jo sitäkin, että pitäisikö olla yhteyksissä esim. Simpukka ry:een ja kysyä sieltä kontakteja pariskuntiin, jotka on päättäneet jäädä lapsettomiksi. Jos sitä kautta saisi jotenkin ajatuksensa kasaan? Varmaan tätä pohdintaa hidastuttaa se, että en saa aikaiseksi päätöstä hoitojen jatkamisesta tai lopettamisesta.
Toivottavasti siun tuleva pas yllättää positiivisesti! :heart: Ja kauniit syyspäivät piristäisivät oloa!

Piinistelijöille vielä tsempitykset ja onnea matkaan! :heart:
 
pp 12 ja elämämme ensimmäinen plussa! Alkiot nro 9 & 10 tuottivat vihdoin tulosta. Toukokuussa meinasimme antaa periksi, mutta lähdimme vielä yhteen hoitoon. Vielä en uskalla hihkua, keskiviikkona veritesti jonka jälkeen olemme viisaampia....

-tiki & :heart: :heart: -
 
tiki Onnittelut! Sinnikkyytenne palkittiin. Nauti täysillä raskaudestasi.

Sitronella kiitos. Samoin :hug: sulle. Vaikka meillä onkin hoidot vasta alkutekijöissään, olen kanssa miettinyt jo sitä, että kuinka pitkälle olen valmis jatkamaan hoitoja. Kuinka monta kertaa pettymyksen jälkeen jaksan nousta ja jatkaa yritystä? Missä vaiheessa pitäisi luovuttaa oman jaksamisen takia. Tunnen itseni, ja tiedän että en jaksa loputonta määrää yhä uudelleen toivoa ja pettyä taas. Näitä kaikkia ajatuksia on viime päivinä pyörinyt päässä. Nämä on niin suuria asioita...

Tänne tuntuu turvalliselta purkaa näitä mietteitä, kun tietää että te kaikki tunnette nämä ajatukset. Toivottavasti en näillä purkauksillani tartuta teille näitä alakuloisia ajatuksia :ashamed:

Viime yö meni taas samoissa merkeissä, eli suurimmaksi osaksi hereillä. Sekään ei yhtään paranna oloa, kun väsyttää muttei saa nukuttua. Kai sitä on kohta taas mentävä edes yrittään. Öitä.
 
Tikille todella paljon onnea! :heart: :flower: Sinnikyytenne palkittiin. Pidän peukkuja, että kaikki menee hyvin.

Iines, :hug: ymmärrän sinua hyvin. Koska oma lapsettomuushistoria on kestänyt jo seitsemisen vuotta, olen viime aikoina miettinyt, miten tämä asia on tavallaan pilannut suuren osan aikuiselämääni. Suurin haaveeni ei ole toteutunut jasen myötä koko elämän käsikirjoitus on ollut aivan erilainen kuin halusin lapsesta saakka ja samaan aikaan joka päivä saa seurata sivusta, kuinka muut elävät todeksi minun unelmaani. Todellakin, jos lasta ei tulekaan, miten elää elämä loppuun. Kahdestaan, mutta kestääkö suhteemme sen? Mies on aika ajoin ilmaissut kyllästymisensä siihen,miten musertava ja kaikennielevä asia tämä minulle on, miten olen usein masentunut jne.. Onko se kuitenkin aina enemmän sitä naiselle kuin miehelle? Aiempi suhteeni ei kestänyt lapsettomuutta, se oli kaikkien ongelmien päälle viimeinen tekijä, joka katkaisi kamelin selän. Olen ajatellut, että tämä suhde kestää, mutta jaksaako mieheni minua, sitä olen monesti miettinyt. Olen nimittäin aika usein alakuloinen ja masentunut lapsettomuuden vuoksi ja vaikka kipu ei vuosien myötä enää ole niin pinnassa, sitä ei yhtenäkään päivänä pääse pakoon tai voi unohtaa, se on kuin jatkuva aavesärky. Ei lapsettomuus lopu hoitojen lopettamiseen eikä vielä hedelmällisen iänkään päättymiseen. Se seuraa mukana loppuiän, muuttaa vain muotoaan. Olen miettinyt, että olisin varmasti vähemmän itsekäs ja vaikea ihminen, jos minusta olisi tullut äiti siinä iässä kun naisista normaalisti tulee, siinä kolmekymppisenä tai vähän alle. Nyt olen piehtaroinut tässä asiassa kohta kymmenen vuotta ja haluaisin edes vähän lomaa. Lapsettomuuden myötä niin monia muitakin asioita elämässään joutuu miettimään uusiksi, kuten omalla kohdallani sitä haluanko tehdä tätä työtä loppuelämäni. Sekin liittyy lapsettomuuteen, jotenkin kaipaan enemmän lapsettomuduen vuoksi, tai korvikkeeksi, työhöni sellaista sisältöä ja tunnetta, että voin olla avuksi, hoivata, antaa jotakin konkreettista. Äh, näitä on hankala selittää täällä. Pitää vaan koittaa jaksaa loppuun saakka ja roikkua toivossa, se on ainoa mitä meillä on.
 
Chloe noi kirjoittamasi asiat tuntuu tutuilta. Meilläkin yritystä jo viitisen vuotta. Eli vaikka hoidot on vasta alkumetreillään, asia ei ole uusi. Viisi vuotta toiveita ja pettymystä. Samoin olen minäkin alakuloon ja masentuneisuuteen taipuvainen luonne. Kolme vuotta sitten sairastin lievän masennuksen, johon auttoi sairausloma sekä lääkitys. Alakuloa on nyt ollut, ja mielessä pyöriikin että toivottavasti jatkuvat pettymykset eivät suista taas kuilun reunalta masennuksen puolelle. Tuntuu että tällä hetkellä kiikutaan ihan siinä reunalla. Sieltä nouseminen vaati kovaa ponnistelua aiemminkin. Uskon myös että suhteeni kestää, vaikkei meille lasta koskaan saataisi. Suhteemme on kestänyt paljon muutakin, esim tuon masennukseni, ja siitäkin mieheni auttoi minut ylös. Meillä mies on perus-positiivinen luonne, ja eilen illalla juuri keskustelimme tästä alakulostani, jota hänen on välillä vaikea ymmärtää, kun kuulemma meillä on kaikki kuitenkin hyvin. Miehet selvästi ajattelee tämän asian eri tavalla kun naiset.

Tekstistä taisi tulla aika sekava, kun miljoona ajatusta päässä pyörii samanaikaisesti. Lähdenpä nyt ulos selvitteleen ajatuksiani. Palailen ehkä myöhemmin.
 

Yhteistyössä