Adoptiolapsen alkuhankaluudet?

Hei!
Olisin kiinnostunut kuulemaan kv.adoptiolasten vanhemmilta millaisia alkuhankaluuksia teillä on ollut lastenne kanssa? Paljon puhutaan biolasten mahavaivoista, nukkumisesta, heräilyistä, syömisongelmista yms. ja nämä ovat kaikkien tiedossa, mutta millaisiin asioihin pitäisi varautua adoptiolapsen kotiin tullessa? Oliko heillä esim. uni-, tai syömisongelmia, ja kuinka he reagoivat uuteen tilanteeseen? Kuinka kauan hankaluudet kestivät? Olisi kiva tietää myös suurin piirtein minkä ikäinen lapsenne on ollut? Itse vasta pohdiskelemme adoption mahdollisuutta, mutta kiinnostaisi kuulla näistä asioista...

 

Toivottavasti saat vastauksia adoptiovanhemmilta, mutta vastailen jo tähän mitä olen kuullut. Osa lapsista tosiaan oireilee ihan siinä alussa, mutta on myös lapsia joiden kanssa kaikki näyttää menevän ihan mukavasti. Ja sitten osalla taas tulee ongelmia myöhemmin eli vaikka on vauvana adoptoitu ja lapsi on hyvin sopeutunut uuteen perheeseen, niin vaikeudet saattavat aktivoitua esim. päiväkodissa niin että lapsi on hyvin vilkas, on syömisongelmia, rauhoittumisvaikeuksia tai ongelmia kaverisuhteissa. Kotona lapsi saattaa olla ihan erilainen, mutta uudessa paikassa oppiminen aluksi estyy, koska haaste on liian suuri ja varhaisajan kokemukset aktivoituvat.

Alun ongelmia isommilla lapsilla on varmaankin näkyvämmin, esim. lapsen voi olla mahdoton nukahtaa yksin tai hän on jopa tottunut nukkumaan lattialla eikä sängyssä. Lapsi saattaa syödä niin paljon kuin vain saa ruokaa eli ei osaa säännöstellä syömistä, koska aiemmin ruoasta on ollut pula.

Oireilun kesto on varmaankin hyvin yksilöllinen, osa lapsista rauhoittuu jo parissa kuukaudessa ja osalla oireet jatkuvat jossakin muodossa useita vuosia. Ja onhan näillä biolapsillakin omat oireilunsa ja tapansa, jotka säilyvät tavalla tai toisella läpi lapsuuden. Meidän toinen lapsi on esim. uusissa tilanteissa arka ja jännittynyt. Eli vaikea on adoptiolapsestakin aina tietää mikä on lasta itseään ja mikä tilanteeseen reagoimista. Onhan unirytmikin aika biologista eli osa lapsista nukkuu hyvin, osa heräilee pitkin yötä vielä leikki-iässäkin.

Adoptiokuraattori on varmasti henkilö, jolta voi näistäkin asioista kysellä jos mietityttää. Ja sitten myöhemmin kun lapsi tulee, kuraattori on ihminen, jonka kanssa voi pohtia lapsen asioita puhelimessa, jos ei oikein tiedä, mitä lapsi oireilee ja tarvittaisiinko ammattiapua.

 

Kiitos seelia vastauksesta! Toivottavasti muutkin jaksaisivat kertoa kokemuksiaan... Noilla suljetuilla foorumeilla varmaan saisi enemmän vastauksia jo adoptoineilta, mutta kun ollaan vielä niin alussa niin en ole mihinkään liittynyt. Sen verran prosessi on edistynyt että soitin juuri pelaan ja alkuinfon päivämäärä on kalenterissa Täytyy varmaan liittyä tuohon "harkitsevien alkutaipaleella olevien" ketjuun.

 

Hei!

Interpedian sivuilta voi tilata erilaisia julkaisuja adoptiosta. Näistä saa hyvää tietoa siitä, mitä kaikkea vastaan voi tulla. Suosittelen.

http://www.interpedia.fi/scripts/product.asp?type=766

 

Susan75, hieno linkki, kiitos! En ole tällaisia huomannutkaan. Enemmän tulee roikuttua tuolla Pelan sivustoilla . Tulee varmaankin tilattua näistä useampia.

 

Lapsi oli tullessaan hyvin aggressiivinen meitä, ja muitakin kohtaan. Nukkui hyvin mutta hereillä olo meni lähellä raivoamiseen :headwall: Oli tullessaan 2 vuotias. Oli paljon muitakin ongelmia, ja meni noin 5 kuukautta että totuimme puolin ja toisin.

 

Meillä oli lapsen kanssa oikeastaan ainoa alkuhankaluus nukkuminen eli jatkuva heräileminen yöllä. Saimme lapsen hänen ollessa 12kk ja ystäväni synnytti samoihin aikoihin lapsen. Molempien lapset etenivät oikeastaan samaan tahtiin nukkumisen suhteen, vasta noin vuoden kuluttua yöt alkoivat sujua paremmin ja yöunet rauhoittuivat. Vertaistuki tuli siinä tilanteessa todella tarpeeseen. Lapsemme oli ja on edelleen 5-vuotiaana alipainoinen (Suomalaisten käyrien mukaan) ja huono syömään, mutta muuten täysin terve ja iloinen lapsi.

 

KaisaKaarina ja Pikkuxing: voitteko vaikka yksärin kautta kertoa mistä olette adoptoineet ja muutenkin vähän teidän tunnelmista sen jälkeen kun lapsi saapui, ongelmista ym.

 

Englanniksi on vaikka kuinka paljon materiaalia adoptiolapsen perheeseen tulemisesta. Kannattaa tutustua netissä olevaan tietoon ja hankkia muutamia kirjoja erityisesti kiintymyssuhteen muodostumisesta. Erittäin hyvä ja maksuton kooste alkuvaiheen asioista alla olevassa linkissä:
http://www.emkpress.com/realisticexpectations.html

Suomeksi koottua tietoa on vähemmän ja julkisia blogeja ei niin montaa ole myöskään. Asia on täysin ymmärrettävä, koska adoptiopiirit ovat suomessa niin kovin kovin pienet. Perheet ovat tunnistettavissa aika helposti, joten oman lapsen yksityisyyden suojaamisen takia ei kovin avoin voi julkisessa internetissä olla.