Äidiksi nelikymppisenä?

  • Viestiketjun aloittaja Meria
  • Ensimmäinen viesti
hem 42
Hem 42:lle!!

Missä sterilisaatiosi purettiin?? Miten ikääsi suhtauduttiin??
Miten purkaminen tapahtui??

Vastausta sinulle VAIN HAAVEISSAKO, puru tehtiin tähystyksellä, päiväkirurgiana. Klo 11 paikalle ja 23 kotiin, Sairaala Laserissa, pikku arvet jäi, lääkäri sanoi että leikkaus meni hienosti, se tehdään leikkaamalla pätkät pois ja ompelemalla yhteen. Lääkäri suhtautui ikääni alusta lähtien että kaikki on vielä erittäin mahdollista, kannattaa tehdä. Mikäli johtimet ovat vaurioituneet pahioin (litistyneet vuosien saatossa) silloin voi käydä niin, ettei saada johtimia enää ommeltua yhteen, koska joudutaan poistamaan niin paljon vaurioitunutta kudosta. Sitähän ei voi tietää ennen kuin leikkauksessa ollaan, ultrassa ei näy.
 
vieras minäkin
Odotan neljättä lastamme syntyväksi. Täytän kesällä 41.

Ennakkoluuloja en erästä mummoa lukuunottamatta ole kohdannut.
Muutenkin hän kyseli kaikkea todella henkilökohtaista.

Lapsemme on todella toivottu, ja raskauduin heti ekasta yrityskerrasta! :D

Jokaisella on oikeus päättää omasta kehostaan. Ja olla onnellinen jos onnistuu tässä iässä tulla raskaaksi... Mutta onneksi apuja on saatavilla :hug:
 
Olen itse 41-v. ja esikoisemme on 3-v. eräänä kauniina päivänä havahduin siihen, että kun esikoiseni on täysi ikäinen niin me vanhemmat olemme 56- vuotiaita ja "silloin on ns. vapaata omaan + yhteiseen elämään", ehkä matkustelemaan jos terveyttä riittää, no. toisaalta olen sitä mieltä, että lapset ne nuorena pitävät tai sitten lapsen lapset??? Sitähän tämä elämä on , elämää luodaan silloin kun on sen aika ja siltä tuntuu........ :hug:
 
Minä odotan neljättä lasta toukokuun lopussa ja olen myös syntynyt -68. En koe itseäni mitenkään vanhaksi hankkimaan lapsia, vaikka mitä ilmeisemmin pitäisi, jos uskoo näitä kirjoitteluja mitä palstoilta saa lukea.

En ymmärrä missä vaiheessa maailmaan on kotiutunut sellainen käsitys, että lapsia saa hankkia vain alle 35-vuotiaat? Isoäitimme aikanaan saivat lapsia niin kauan kuin niitä tuli, koska ehkäisyä ei ollut juuri olemassa. Monellakin saattoi olla vanhempia lapsenlapsia kuin omat nuorimmat lapset. Nykyisin sitä pidetään jostain syystä outona.

Vaikka en usko, että siihen maailman aikaan lapsia mitenkään keinoalkuisesti tehtiin vaan lienevät olleet kaikki luomuja..

Täytyy kai vaan muistaa, että useimmat yli 35-vuotiaitten synnyttäjien arvostelijat taitavat olla vielä itse lähempänä kahta kuin kolmeakymppiä ja niiden silmissä tietystin ylli 35-vuotias on jo ikäloppu vanhus.
 
Klaava, tuo oli hyvä pointti. Minun isoäitini sai liudan lapsia, nuorimman 42-vuotiaana. Ehkä lapsia olisi tullut lisääkin, mutta sitten isoisä kuoli keuhkokuumeeseen. Ei ennen mietitty, "olenko nyt liian vanha". Kyllä lapsia sai tulla, ja jos tuli, se oli Luojan lahja. Nykyajattelu on sairaalloista!

Itse olen 42, tulin raskaaksi muutaman kuukauden yrittämällä, luomusti. Valitettavasti toivun nyt tuulimunaraskaudesta :'( , mutta heti kun se on mahdollista, yritykset jatkuvat. :snotty:
 
Hei Tepsuli ja muut!

Asun Tampereen seudulla, tai 30km keskustasta, ja olen 40-vuotias sekä odoton kolmattani. Tulevat isosiskot ovat kolme- ja viisivuotiaat.

Entäs minkälainen tilanne sinulla? Vertaistuki olisi toki tervetullutta. Niin, ja laskettu aika on kuun lopussa - raskauteni ei ole ollut helppo.

Mies etenkin on sitä mieltä, että ei enää raskauksia. Lapsimäärästäkin ajattelee niin, että meillä ei ole "oikeutta" hankkia enempää tälle ylikansoitetetulle pallolle. Suurimpana syynä hänellä kai kuitenkin se, että raskausaika on ollut minulle vaikeaa.
 

Yhteistyössä