ahdistus ja pelkotila lapsella onko muita?

Viestiketju alueella 'Erityislapset' , aloittaja florje, 12.02.2008.

  1. florje

    florje Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    21.04.2007
    Viestejä:
    110
    Saadut tykkäykset:
    0
    kuulimme tulokset lapsemme, 6 vuotta, psykologisista testeistä ja siitä ydin on suunnilleen tälläinen:
    "tunnepuoli on tällä hetkellä mielestäni ikätasoa jäljessä siinä mielessä, että hän tarvitsee esimerkiksi sinua tuekseen enemmän kuin tämän ikäiset yleensä, selviytyäkseen arkisissa toiminnoissaan. Erilaiset pelot vievät kovasti psyykkistä energiaa, ja estävät aktiivisuutta ja uteliaisuutta, jota tarvitaan kehityksen eteenpäin menemisessä. "

    Suurin ongelma on se että lapsi pelkää suuttuvaa aikiuista eikä tunnista sitä milloin aikuinen oikeasti suuttuu, kolauksen aikaan saamiseksi riittää innostuksesta nostettu äänen sävy(aikuisen) tai kysymys "minne olet menossa" tai joskus pelkkä katse.
    ahdistus on kuulemma niin voimakas että sitä ei voi aikuinen käsittää. Lapselle ehdotettiin lääkitystä psyykkisen kipukynnyksen nostamiseksi, Joka tällä hetkellä on kuulemma niin hauras että sitä voisi verrata vereslihalla olevaan ihoon johon kädellä kosketaan. Näin lapsen maalaamia maalauksia omasta päänsisällä olevasta maailmastaan, (tutkivan psykologin luona maalattuja ja hänen tulkitsemiaan) ne olivat järkyttäviä, taivaalta satoi hiiltä ja maa oli täynnä verta... Kauheaa en ole ennen nähnyt hänen maalaavan tai piirtävän mitään vastaavaa. eskarissa sanoivat hänen tekevän sellaisia, eivät olleet vaan minulle asiasta mitään maininneet.

    Lapsi pääsee nyt johonkin pieneen ryhmään kun koulu alkaa lääkityksen suhteen olen kovasti epäileväinen mutta jos se auttaa siihen ettei lisää pelkotiloja tulisi (mahdotonta vältellä) niin kait se sitten on ihan hyvästä... onko muilla kokemusta? mistä tahansa vastaavasta....
    mikä voisi olla syy? Meillä lisäksi ääniyliherkkyyttä ja voimakkaita raivokohtauksia
     
    #1
  2. Älä aloita lääkitystä, ennen kuin muut konstit on koitettu. Meillä on as-piirteisiä lapsia, jotka eivät myöskään osaa tulkita sosiaalisia viestejä, en osaa minäkään. Opeta lapsi kysymään, miten jokin ilme, äänensävy tms pitäisi tulkita. Lapset ovat hyviä kompensoimaan heikkouksian, kun vain saavat oikeat välineet siihen.

    Aistiyliherkkyydet ovat hankalia, niihin ei ole kai mitään yhtä ja ainoaa apukonstia. Raivarit voivat tulla siksi, kun koko maailma tuntuu liian monimutkaiselta paikalta, eikä kerta kaikkiaan kestä ärsyketulvaa. Jossain vaiheessahan se hermokin menee.

    Älä pidä minua asiantuntijana, peilaan vain omien kokemusteni kautta mahdollisuuksia. Olen adhd-aikuinen as-piirteillä ja kärsin itsekin aistiyliherkkyyksistä, ennen sain myös armottomia kilareita. Nyt, kun adhd on lääkittynä, on helpompi jäsentää mailmaa ja omaa itseään, ei tarvitse nikertyä ärsykkeiden alle, sillä voi tietoisesti ohjata mielenkiintoaan.

    Mutta jos lapsi oppii tunnistamaan itselleen vaikeat tilanteet ja ennakoimaan, miten toimia, se auttaa pärjäämään. Onnistumisen tunnetta ja itseluottamusta pitää saada lapseen valettua.
     
    #2
  3. Jäi asia päähän vatvomaan... Tutkituta ihmeessä lapsi myös neuropsykologilla tai neurologilla, toisinaan psykologit innostuvat liikaa...

    Ja jos esim. on SI-häiriötä, as-piirteitä, tarkkaavaisuushäiriöt' tai hahmotusvaikeuksia, ne takuulla heijastuvat herkän lapsen käytökseen pelkoina. Kaikki lapset haluavat toimia oikein, jos vain osaavat. Tulee suorituspaineita tavallisistakin asioista. Jos maailma on kaoottinen, ei pääkään jaksa.

    Neuropsykologi voi selvittää, millainen maailma lapsellesi on, noin enemmän fyysisessä mielessä ja miksi. Kun se selviää, on helpompi auttaa lasta. Ja kun välineet löytyvät, ei välttämättä ole tarpeen turruttaa aisteja lääkityksellä. Mutta jos lääkitykseen päädytään, saattaa olla, että esim. tarkkaavaisuushäiriön lääkitseminen stimulanteilla rauhoittaa lapsen tilannetta.

    Etsi lisää tietoa ja vaadi usempi mielipide ja ennen muuta, jaksa taistella lapsesi puolesta.
     
    #3
  4. florje

    florje Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    21.04.2007
    Viestejä:
    110
    Saadut tykkäykset:
    0
    miten opettaa lasta uskaltamaan kysyä eri eleiden merkitystä, kun lapsi ei uskalla tuoda esille normaali elämän tarpeitaan edes minulle? esim. vessa hätä, lisää ruokaa joku vaate ei mennyt hyvin päälle vaan painaa, puhumattakaan tunteista ja peloista tai haluista...siis niin vahvasti että on joissain asiossa ihan lukossa, ei kuule eikä kykene puhumaan ei edes liikkumaan itse asiassa edes katsomaan vasta peluria, kun pitäisi pyytää jotain aivan arkipäiväistä juttua. pelkää niin kovasti vastapuolen reaktiota. vaikkei oikeasti ole sattunut mitään kamalaa...(aikuisen ja ei herkän lapsen mittapuulla mitattuna) psykoterapiaan aletaan jonottamaan mutta sinne jonot ovat vuoden mittaiset ja se on pitkä aika imeä itseensä kolhuja ja huonoja kokemuksia...

    niin ja vielä mitä ovat si-häiriöt ja as-häiriöt?
     
    #4
  5. http://www.nettineuvo.fi/index.asp Tuossa vähän Si-häiriöstä.

    http://www.dipoli.tkk.fi/ok/p/erilaisetoppijat/oppimisvaikeudet/Asperger.htm

    Ja tuossa aspergeristä.

    Voi teidän pientä raukkaa. Vaikeaa on elämä.... :hug: Yritä jaksaa.
     
    #5
  6. florje

    florje Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    21.04.2007
    Viestejä:
    110
    Saadut tykkäykset:
    0
    kiitos paljon tiedoista ja ihanhyviä ideoita tuossa edellä tuli... toivottavasti saadaan lapsi johonkin hyvään kouluryhmään, missä on ymmärtäviä ja osaavia aikuisia. =)
     
    #6
  7. Voisikohan lapsellesi olla helpompaa kommunikoda esim. valmiilla kuvakorteilla? *tuli vain mieleen...* Eli jos on nälkä, näyttää sinulle ruoka-annoksen kuvaa jne. Ehkä kuva on hänelle niin selkeä symboli, ettei tarvitse pelätä virhetulkintoja...

    (Tämä ei perustu muuhun, kuin mu-tu-tulkintaan)
     
    #7
  8. florje

    florje Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    21.04.2007
    Viestejä:
    110
    Saadut tykkäykset:
    0
    hyvä ajatus... tätyy kokeilla helpottaisiko se asiaa... =)
     
    #8
  9. florje

    florje Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    21.04.2007
    Viestejä:
    110
    Saadut tykkäykset:
    0
    kävin perheneuvolassa keskustelemassa. Siirrymme pikkuhiljaa keskussairaalan asiakkaiksi, jossa tehdään lisää tutkimuksia ja jos lääkehoito aloitetaan sitä voidaan seurata paremmin siellä. (sanoivat että perheneuvola on "kevyempi vaihtoehto")
    Sanoivat myös että jos tarpeeksi turvallista luokkaa ei nyt löydy lapsi odottaa eskarissa vielä vuden, mutta onko se yhtään turvallisempi?

    Meillä oli tässä yksi hämähäkki episodi ennen lomaviikkoa, Lapsi pelkää eskarin kirjassa yhtä hämähäkin kuvaa niin paljon että näkee siitä painajaisia. Kun menin yhtenä päivänä hakemaan lapsi oli ihaan kummallinen, hiljainen jne... hän sanoi että jotain pahaa oli sattunut ja sain autossa lopulta tytön kertomaan asian. Hän oli istuskellut yksin huoneessa ja pojat oli kattoneet hämähäkkikirjaa ja lähteneet sitä sitten kuskaamaan lastani kohti hämähäkkiä näyttäen. Kiusaamis tarkoituksella. Kävin kysymässä tarhantätiltä. Tyttömme oli kuulemma yht'äkkiä alkanut hysteerisenä kiljumaan ja itkemään mutta ei ollut suostunut kertomaan mitä oli tapahtunut. Poikien versio asasta oli tietenkin että he olivat yhdessä katsoneet kirjaa... Täti kertoi myös että lapsemme on pelännyt kirjankuvaa niin kovasti ettei ole uskaltanut mennä edes siihen huoneeseen missä kirja on.... Lupasi laitta kirjan nyt kokonaan pois. Painajaisiahan siitä päivästä taas tuli...

    toivottavasti päästäisiin johonkin pieneen luokkaan.... ensi tiistaina palaveri asiasta.
     
    #9
  10. Pysy tiukkana ja muista vaatia vain parasta lapsellesi. Helppoa ei tule olemaan, mutta aivan varmasti pärjäätte.

    Jos jaksat, pitäisitkö ajantasalla ja kertoisit miten olette edenneet ja mitä kautta olette avun saaneet?
     
    #10
  11. florje

    florje Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    21.04.2007
    Viestejä:
    110
    Saadut tykkäykset:
    0
    Päätettiinyhdessä että paras paikka lapselle on läheinen kyläkoulu, sinne tulee yhteensä 14 lasta ja monesti erityisluokat ovat levottomamapia ja siellä joutuu komentamaan kovaäänisemmin ja napakammin. Lisäksi useat lapset ovat siellä sosiaalisista syistä ja lapsemme kuitenkin osaa leikkiä, kunhan saa kaverin joten voi olla että hän menisi takapakkia siellä. Lisäksi luokalle tulee tuttuja lapsia joiden kanssa lapsi on no oppinut leikkimään. Kaikki on kiinni opettajasta...

    Tässä yksi sähköposti jonka lähetin eskariin palaverin jälkeen:

    " Pakko oli tulla näin yöllä kirjoittamaan kun en saanut unta.
    Kun minulle käy aina niin että silloin kun pitäsi saada puhuttua ei saa
    mitään tärkeää suustaan ja sitten ne tulee jälkeenpäin mieleen.

    Jäi vähän sellainen olo siitä palaverista että olitte Karin kanssa tehneet
    sen päätöksen jo etukäteen ennen kuin kuulitte ollenkaan mitä
    perheneuvolalla oli sanottavaa, minusta olis ollut hyvä jos oltaisiin käyty
    vaikka Miran kanssa siellä aikaisemmin puhumassa.

    Se jäi mielestäni täysin auki että uskaltaako lapsi puhua kaikille teistä
    peloistaan ja pyytää vaikeissa tilanteissa apua? Tarkoitan nyt sitä että
    uskaltaako siltä ketä pelkää? Vaikea tilanne saattaa olla vaikka pissahätä
    kesken nukkahtamista, lapsi pelkäsi yhdessä vaiheessa nukkariin menoa
    juuri siitä syystä että saattaa alkaa pissattamaan... Sitä vaan siinä pohdin että ajatelkaas jos se henkilö jota
    lapsi pelästyy onkin se luokan ainut aikuinen ja hän ei uskallakkaan enään
    pyytää apua vaikeissa tilanteissa, mitä sitten tehdään? Ja kun lapsi
    saattaa pelästyä sellaisessa tilanteessa josta ei aikuinen välttämättä
    huomaa että nyt tapahtui jotain... ja syyksi saattaa riittää sopivassa kohdassa pelkkä katse Siksi olisi varmaan hyvä jos lapsi
    esimerkiksi puhuisi tämän henkilön kanssa ketä nyt pelkää, tai minä puhuisin
    jos se vaikka auttaisi pääsemään eteenpäin asiassa? Mitä mieltä olet?

    kyläkoulu on varmaan ihan hyvä ratkaisu, Tutut lapset pienet ympyrät ja
    jos opettaja osaa asiansa niin miksei se onnistuisi? Kaikkein eniten
    hirvittää se että kaikki on sitten kiinni yhdestä ihmisestä jos joku menee
    pieleen ei ole enään ketään toista kehen lapsi voi turvautua...




    lapsi ei muutes käynyt silloin alussa teillä kakalla koska ei osannut
    vielä pyyhkiä eikä uskaltanut pyytää apua....

    Samoin Mira oli sitä mieltä että se aluspaita juttu silloin kerran oli
    täysin mahdollinen tutkimusten valossa, hän ei uskalla tuoda isoja
    ongelmiaan hälisevässä joukossa esille, jos kuiskausta ei kuule kukaan hän
    antaa asian olla vaikka se olisi kuinka kivuliasta.

    Näistä kaikista olisi ollut minusta hyvä keskustella etukäteen ennen kuin
    kukaan tekee päätöstä mihinkään suuntaan.

    No jos sitä nyt saisi vaikka unta.
    kirjoittelemisiin T: äiti



     
    #11
  12. florje

    florje Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    21.04.2007
    Viestejä:
    110
    Saadut tykkäykset:
    0
    olemme menossa nyt keskstelemaan ensi perjantaina lapsi, minä ja koko eskarin henkilökunta lapsen peloista ja tuntemuksista.
    Tässä jälleen yksi episodi eskari ajalta:

    "Meillä on täällä kotona noussut loppuviikosta esille yksi aika iso huoli josta lapsi on alkanut kertoa.(keskivikona, perajantai iltana ja tänä aamuna) Pojat kiusaavat lastani. Pakottavat näyttämään pimppaa ja levittämään sitä Ymmärrän toki että pojat ovat poika ja se asia kiinnostaa eikä siinä ole mitään seksuaalita mutta milestäni tämä tapaus vaatii jo aikuisten puuttumista. Lääkäri leikit ovat ihan normaaleja tuossa iässä, mutta mielestäni näytteleminen pitäisi tapahtua yhteisymmärryksessä ja niin että kaikki osapuolet haluavat sitä ja se tapahtuu vapaaehtoisesti.

    lapseni kertoman mukaa pojat ahdistavat hänet jonnekkin sellaiseen paikkaan josta hän ei pääse pois ja pakottavat näyttämään ja levittämään se tuntuu kuulemma pahalta. Kun kysyin mitä tapahtuisi jos hän ei näyttäisi hän kertoi että pojat eivät päästä häntä pois jollei hän näytä ja että pojat ovat kuulemma painaneet hänen jalkaansa tai muuta osaa kivikovaa patteria vasten niin että on sattunut niin kovasti että lapseni olisi tehnyt mieli huutaa kun kysyin mitä hän arvelisi tapahtuneen jos hän olisi huutanut niin hän vastasi seuraavasti: " Mie pelkään että täti tulisi ja pistäisi miut jonnekkin" (siis lapseni)

    Pojat eivät päästä häntä kuulemma tilanteesta pois ennen kuin hän on näyttänyt ja levittänyt. Tätä on tapahtunut kuulemma jo ennen joulua. ja viimeeksi viimeviikolla koska silloin hän puhui siitä minulle ekaa kertaa ja käytti termiä tänään.

    lapsi ei selvästikkään tahtoisi tehdä tätä asiaa muta kokee ettei ole muuta vaihtoehtoa. Hän on sitä mieltä että jos hän kertoisi täteille pojat odottaisivat vain uutta tilaisuutta toistaakseen asian uudestaan.

    lapsi on kotona varsin häveliäs alastomuutensa suhteen joten tilanne on varmaa kaikin puolin varsin ahdistava ja kun lapsi pelkää että aikuinen suuttuu hänelle ei se voi tehdä hyvää kasvun kannalta.
    Lisäksi lapsi ei välttämättä osaa tulkita pokien käytöstä oikein se mikä ulkopuolisesta ei näyttäisi pakottamiselta saatta lapsestani tuntua todella paljon ahdistavammalta. Ja hän ei löydä tilanteesta "normaaleja pois pääsy teitä"

     
    #12
  13. Ei enää eskariin!!! |O

    Tuohan on sairasta ja sekä henkistä että fyysistä pahoinpitelyä. Ei ihme, että lapsi ahdistuu ja muuttuu sulkeutuneeksi traumojensa vuoksi.
     
    #13
  14. Gwendolyne

    Gwendolyne Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    04.04.2007
    Viestejä:
    628
    Saadut tykkäykset:
    0
    Mun mielestä näille pojille pitäisi pitää kunnon puhuttelu ja rangaistukset. Kyllä niille pitää kertoa, että tuollainen on rikollista eli todella väärin.
    |O Myös henkilökunnan pitäisi olla tarkempia, meidänkin eskarissa oli tehty oikein sellainen nurkka noita touhuja varten ja siellä oli aina sama tyttö ronkittavana. En onneksi minä.
     
    #14
  15. florje

    florje Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    21.04.2007
    Viestejä:
    110
    Saadut tykkäykset:
    0
    meillä oli eskarissa palaveri johon osallistuivat kaikki eskari tätit mie ja tyttömme. Tyttö sai tse kertoa mitä ei uskalla tehdä esikoulussa ja miksi joku asia pelottaa. Hyvin vahvasti tuli täteillekkin esille että lapsi pelkää suuttuvaa aikuista ja tulkitsee aikuisen normaalin puheäänenkin pelottavaksi. Minullekkin tuli uutena asiana että lapseni pelkää tilanteita jossa toinen lapsi pelleilee ja häntäkin melkein naurattaisi, hän pelkää että täti suuttuu... häntä pelottaa se kun tätit komentavat muita lapsia vaikka lapsenikin pelkää sitä hälinää ja se tuntuu korvissa pahalta... hän ei osaa/uskalla ilmaista tuntemaansa pahaa oloa sillä hetkellä kun se tulee. sovimme nyt että hän käyttää viittomakielen merkkiä "pelottaa" silloin kun hänestä tuntuu siltä ja tätit voivat siteen kysellä mikä pelottaa ja tuntuu pahalta. samoin sovimme pissahädän kanssa pissaamis merkin käyttöön otosta, jos se olisi helpompi hänelle.
    ikäänkuin tukiviittomia ongelma tilanteisiin, jos niitä olisi helpompi käyttää... näillä eväillä lähdemme yrittämään eteenpäin...
     
    #15
  16. florje

    florje Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    21.04.2007
    Viestejä:
    110
    Saadut tykkäykset:
    0
    kävin perheneuvolassa tänään ja lasten lääkäri ynnä psykiatrin arvioi lapsen käytöksen perusteella että hänen henkinen tilansa ja selviytymiskeinot ovat noin kolmevuotiaan tasolla...
     
    #16
  17. florje

    florje Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    21.04.2007
    Viestejä:
    110
    Saadut tykkäykset:
    0
    koulu palaveri pidetty eipä siellä juuri mitään järsyttävää uutta. Ainut mikä oli että eskari täti sanoi että kun olisivat alusta asti ottaneen asian tosissaan eikä tyyliin "äiti vaan hössöttää" olisivat pystyneet auttamaan lasta paremmin. kertoivat että alusta asti oli tilanteisiin lukkiutumista yms. mutta sitä ei osannut nähdä, nyt kun tietää ja osaa tulkita lasta osaa nähdä ne tilanteet mutta niihin ei pysty enään jälkikäteen vaikuttamaan... että kun koulussa osattaisiin alusta asti nähdä ne tilanteet. Opettaja sanoi itse että olisiko hyvä jos lapselle sanoisi että "hei, mie tiedän että siuta pelottaa ja jännittää, voidaanko jutella siitä kun on rauhallisempaa?" ihan hyvä ajatus lapsi käyttää siellä sitten muutamaa tuki viittomaa tiukoissa paikoissa...
     
    #17
  18. Onneksi sentään nyt ottivat tosissaan ja jopa näkivät omat virheensä.

    Oletko ajatellut esim. kirjoittaa kirjeen lapsesi tulevalle opettajalle ja etukäteen kertoa, millaista tukea todennäköisesti tulette tarvitsemaan?
     
    #18
  19. florje

    florje Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    21.04.2007
    Viestejä:
    110
    Saadut tykkäykset:
    0
    opettaja oli mukana palaverissa ja mielestäni ymmärsi asian hyvin ja otti meidät ihan tosissaan... Nyt ei muuta kun tsemiä koulun alkuun!!!! Punaselle alueelle mennään (pelot vaikuttavat lapsen toimintakykyyn) mutta niistä selviää kun rinnalla on ymmärtävä aikuinen...
     
    #19
  20. florje

    florje Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    21.04.2007
    Viestejä:
    110
    Saadut tykkäykset:
    0
    En tiedä taas kuinkahan fiksua tämä minun toimintani on ollut? Lapsi pelännyt nukahtamista useana iltana syy: naapurin adhd poika käynyt meillä lekkimässä ja leikit on olleet aika huimia,(poika suuttuu ja käy huutamaan jos puutun leikeihin rajottamis mielessä) kummitus juttuja, ampumisleikkijä jne.
    Sinä kyseisenä iltana lapsi ei pelkää mitään, leikki on vielä päällä hänen kanssaan jos yrittää keskustella hän vaan selittää että " se poika on tosi kiva ja ei miuta pelota yhtään ne jutut"kun olen yrittänt valaista häntä tosi asioilla tai saada jotain apu keinoja yölliseen pelkoon on vastsaukset illalla tälläisiä "on ne totta ja pääsee ne meijän huoneeseen ja ei siun taika pulverit auta pitämään niitä pois" Sitten pari päivää menee ja neiti ei uskalla nukkua.
    No viimeeksi olin olevinani ovela (tai sitten lietson asiaa lisää?) menin mukaan lasten leikkiin ja kyselin pojalta miten saisin kummitukset pysymään poissa lasten huoneesta... kun seuraavan kerran lapsi alkoi pelätä nukahtamista "asensin" lastenhuoneen nurkkaan laitteen (oikeasti askelmittari) joka vie pahauni ajatukset pois ja tuo hyvä uni ajatukset tilalle. Se on auttanut mutta liekö muuten miten viisasta?
     
    #21
  21. Jos kikka toimii, se on viisasta. Meillä oli mörönkarkoitus hikisukkia :D
     
    #22
  22. florje

    florje Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    21.04.2007
    Viestejä:
    110
    Saadut tykkäykset:
    0
    otteita meidän elämästä

    Nyt tuli koulusta juttua, tiistai iltana ysin pintaan tyttö koputti ensin piti päästä vessaan (eka kerta muuten) ja kun sänkyyn päästiin alkoi puhumaan:

    "äiti arvaa kenen kurkku palanen se oli siellä koulussa keskellä pöytää?"

    olin ohan pihalla, en ollut huomannut mitään kurkun palasat, istuin eri pöydässä (tultiin myöhemmin syömään.)

    "miun. Kun mie yritin pilkkoa perunaa niin se lensi sinne ja miuta pelotti kun se tätikin istui samassa pöydässä, mie pelkäsin että joku täti tulee ja pistää miut jälkiistuntoon."

    tyttö sanoi myös jotain sellaista että vastapäinen poika oli katsonut häntä silloin jotenkin oudosti.

    keskustelimme piiitkään jälkiistunnoista, lapsi tahtoi tietää mitä siellä tapahtuu ja miten sinne joutuu, tyyliin joutuuko siitä ja siitä?

    kuvitelmia jälkiistunnosta:
    Laitetaan tuolille ja sidotaan narulla kiinni tai että se on jatkuvaa, joutuu johonkin pimeeseen saunaan ja ovi pistetään lukkoon eikä sieltä pääse pois... ja tosiaan ei mitään käsitystä mistä sinne joutuu.

    Sitten hän mietti sitä jos joku välitunnilla on koko ajan keinuissa ja hän tahtoisi niihin, sanoin että siellä on täti ulkona pyytää häneltä apua, hän arveli ettei uskalla. koetin kovasti rohkaista häntä.

    Eilen kun lapsi sai kuulla ettei saa seuraavana päivänä ajaa pyörällä, jonka on nyt vihdoin oppinut mutta piti rangaistukseksi pistää arestiin hän oli kovin myrtsinä eteisen lattialla siitä. Oltiin lähössä pikku siskon kevätjuhlaan ja sanoin että jos meinaa lähteä sinne niin suuta hevosen kengälle. Alkoi hillitön ulvonta "ei miun naamaa saa lyödä hevosenkengällä!!!!"
    selitin asian. Mutta hyvä kun sai sanottua että ymmärsi asian väärin... (edistystä!!!!!)
     
    #23
  23. Minusta tuo viimeinen juttu on todella rohkaiseva!!

    Puhumalla asiat selviävät ja näyttää siltä, että siihen suuntaan on kehitystä tapahtumassa. Entäpä jos tarjoudut toimimaan lapsen viestinviejänä "tärkeissä ja pelottavissa" asioissa, jolloin mahdolliset lapsen kuvittelemat seuraamukset eivät uhkaisi häntä itseään? *kunhan mietiskelen taas*
     
    #24
  24. florje

    florje Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    21.04.2007
    Viestejä:
    110
    Saadut tykkäykset:
    0
    joo, tosiaan edistystä puhumis saralla on alkanut tapahtua, yllätys yllätys mökillä edellis viikonloppuna kun iskä, mummo ja ukki puhuivat kaikki yhteen äänneen hän meni ensin saunaan ja tuli sieltä hetken kuluttua takaisin ja sanoi rauhallisesti "mie en kuullut mitään mitä työ sanoitte kun puhuitte yhteen äänneen voitteko sanoa uudestaa?" Aikaisemmin tuommonen olisi aiheuttanut valtaisan raivon puuskan ja olen vain arvellut mistä se johtuu, lapsi ei ole itse osannut mitenkään ilmaista mikä häntä tilanteessa häirutsee (olen ajatellut jotenkin kun äänet tulee monesta suunnasta niin se saa hänet ärtyisäksi ja lopulta tilanne käy sietämättömäks), mutta nyt lapsi siis itse osasi kertoa että ei kuullut mitään ja uskalsi kertoa sen ja vielä niin että siinä oli mummi ja ukki, kyllä se vielä sieltä joku päivä vieraammillekkin aukeaa...
     
    #25
Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti