Ja varsinkin korjata tapansa! Vapaa-ajankalastajat on yksiä pahimpia kaikista!
Kaljatölkki nokassa, siima räpylässä ja roskaruoan turmelema varis – näin roskaaminen vaikuttaa luonnoneläimiin
Katso kuvista, mitä roskat voivat eläimille tehdä.
Luonto
16.7.2017 klo 11:04
Nuoren joutsenen nokkaan jäi jumiin oluttölkki. Höyhenpuku näytti kärsineeltä, sillä nokassa oleva tölkki esti joutsenta huolehtimasta itsestään. Luontokuvaaja näki joutsenen kahdesti keväällä 2009 ja sitten se katosi – luultavasti nääntyi nälkään.Lassi Kujala
Emma Grünn
kuvasi(siirryt toiseen palveluun)joutsenen kahdesti lähes peräkkäisinä päivinä eri alueilla Kouvolassa – aina sama tölkki nokkaan juuttuneena.
– Se oli lyönyt nokkansa läpi ohuesta pellistä, eikä nokan vetäminen taaksepäin enää onnistunutkaan. Yksinkertainen asia, mutta luonnossa vaikea tilanne kun ei ole käsiä millä vetää tölkki pois.
Ensimmäisenä havaintopäivänä joutsen lensi vaivalloisesti kumarassa tölkki nokassaan, toisena päivänä se oleskeli pellolla. Sitten sitä ei enää näkynyt. Kujalan mukaan loukkaantuneet eläimet vetäytyvät yleensä piiloon, joten ihmiset eivät näe niitä niin usein.
– Ja kaikki mikä on poissa silmistä, niin sellaista ongelmaa ei ole. Ihmiset järjestävät erikoistilanteita eläimille omalla toiminnallaan, ja roskaaminen on yksi tällainen. Tavaraa on aika paljon. Myös köydet ja siimat ovat pirullisia, joista voi seurata pitkäkin taistelu. Eli hidas ja pitkä nääntyminen.
toivoo ihmisten kiinnittävän huomiota asiaan(siirryt toiseen palveluun)– luontoon ei tulisi jättää jälkeensä yhtäkään roskaa.
– Vaarallisia ovat kaikenlainen muovi, erilaiset narut, lasi ja pelti. Tupakan tumppi voi näyttää esimerkiksi linnulle kiinnostavalta toukalta. Eihän purukumikaan hyväksi ole, vapaaehtoisessa eläinsuojelutyössä 40 vuotta toiminut puheenjohtaja Hannele Luukkainen HESYstä kertoo ja toteaa vielä:
– Eläimet ovat uteliaita ja kiinnostuneita, ne haluavat kokeilla ja maistaa kaikkea.
Siimat, uistimet ja ongenkoukut ovat oma suuri riesansa, ja niiden aiheuttamat ongelmat nähdään joka kesä Helsingin eläinpelastusyksikössä ja Korkeasaaren villieläinsairaalassa.
Eläinsuojelulain mukaan(siirryt toiseen palveluun) sairasta, vahingoittunutta tai muuten avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä on pyrittävä auttamaan. Jokainen tilanne voi olla hieman erilainen, joten kannattaa katsoa tarkemmat ohjeet Ympäristö.fi-osoitteesta(siirryt toiseen palveluun). Yleinen nyrkkisääntö kuitenkin on, että hätänumeroon soitetaan vain jos yleinen turvallisuus vaarantuu merkittävästi. Yleisesti oman alueen pelastuslaitos(siirryt toiseen palveluun) on se paikka, josta voi kysyä neuvoja.
...................................................................................................
Lisää kamalia kuvia, uskallatko katsoa:
https://yle.fi/uutiset/3-9717503
Kaljatölkki nokassa, siima räpylässä ja roskaruoan turmelema varis – näin roskaaminen vaikuttaa luonnoneläimiin
Katso kuvista, mitä roskat voivat eläimille tehdä.
Luonto
16.7.2017 klo 11:04
Nuoren joutsenen nokkaan jäi jumiin oluttölkki. Höyhenpuku näytti kärsineeltä, sillä nokassa oleva tölkki esti joutsenta huolehtimasta itsestään. Luontokuvaaja näki joutsenen kahdesti keväällä 2009 ja sitten se katosi – luultavasti nääntyi nälkään.Lassi Kujala
Emma Grünn
kuvasi(siirryt toiseen palveluun)joutsenen kahdesti lähes peräkkäisinä päivinä eri alueilla Kouvolassa – aina sama tölkki nokkaan juuttuneena.
– Se oli lyönyt nokkansa läpi ohuesta pellistä, eikä nokan vetäminen taaksepäin enää onnistunutkaan. Yksinkertainen asia, mutta luonnossa vaikea tilanne kun ei ole käsiä millä vetää tölkki pois.
Ensimmäisenä havaintopäivänä joutsen lensi vaivalloisesti kumarassa tölkki nokassaan, toisena päivänä se oleskeli pellolla. Sitten sitä ei enää näkynyt. Kujalan mukaan loukkaantuneet eläimet vetäytyvät yleensä piiloon, joten ihmiset eivät näe niitä niin usein.
– Ja kaikki mikä on poissa silmistä, niin sellaista ongelmaa ei ole. Ihmiset järjestävät erikoistilanteita eläimille omalla toiminnallaan, ja roskaaminen on yksi tällainen. Tavaraa on aika paljon. Myös köydet ja siimat ovat pirullisia, joista voi seurata pitkäkin taistelu. Eli hidas ja pitkä nääntyminen.
toivoo ihmisten kiinnittävän huomiota asiaan(siirryt toiseen palveluun)– luontoon ei tulisi jättää jälkeensä yhtäkään roskaa.
– Vaarallisia ovat kaikenlainen muovi, erilaiset narut, lasi ja pelti. Tupakan tumppi voi näyttää esimerkiksi linnulle kiinnostavalta toukalta. Eihän purukumikaan hyväksi ole, vapaaehtoisessa eläinsuojelutyössä 40 vuotta toiminut puheenjohtaja Hannele Luukkainen HESYstä kertoo ja toteaa vielä:
– Eläimet ovat uteliaita ja kiinnostuneita, ne haluavat kokeilla ja maistaa kaikkea.
Siimat, uistimet ja ongenkoukut ovat oma suuri riesansa, ja niiden aiheuttamat ongelmat nähdään joka kesä Helsingin eläinpelastusyksikössä ja Korkeasaaren villieläinsairaalassa.
Eläinsuojelulain mukaan(siirryt toiseen palveluun) sairasta, vahingoittunutta tai muuten avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä on pyrittävä auttamaan. Jokainen tilanne voi olla hieman erilainen, joten kannattaa katsoa tarkemmat ohjeet Ympäristö.fi-osoitteesta(siirryt toiseen palveluun). Yleinen nyrkkisääntö kuitenkin on, että hätänumeroon soitetaan vain jos yleinen turvallisuus vaarantuu merkittävästi. Yleisesti oman alueen pelastuslaitos(siirryt toiseen palveluun) on se paikka, josta voi kysyä neuvoja.
...................................................................................................
Lisää kamalia kuvia, uskallatko katsoa:
https://yle.fi/uutiset/3-9717503
