Alateitse vai sektiolla?

Kuinka teillä keskosten äideillä meni synnytys? Onnistuiko alateitse vai oliko kyseessä sektio?

Meillä synnyttiin alakautta, vaikka sektion mahdollisuutta väläyteltiin koko ajan. Lääkärikin sanoi, että melko varmasti sektio, kun vauva oli niin pieni (vähän yli kilon oli arvio) ja sydänäänissä saattoi olla jotain poikkeavaa. Käynnistys kesti 2 päivää, eikä mitään tapahtunut, mutta sitten yhtäkkiä, noin tunnin sisään, tapahtui kaikki Ja se oli sitten menoa! Alle tunnissa olin ensin sentin auki ja sitten 9 senttiä! Juuri ja juuri ehdin saliin, sai pidättää tosissaan (kauhea tunne). Ponnistusvaihe oli nopea ja kivunlievityksenä vain ilokaasua. Vauva huusi hienosti syntyessään, ja sitten kärrättiinkin tehon puolelle. Hengitteli itse heti ja oli muutenkin hyvävointinen, eikä sydämessäkään ollut häikkää.

Oli se vain jännä kokemus!! Kun ei yhtään tiennyt, että mitä sieltä tulee... Itse selvisin lopulta tosi vähällä, ärhäköitä supistuksia vain tunnin verran, pari tikkiä, kävelin heti synnytyksen jälkeen ihan normaalisti ja parin päivän jälkeen olo oli kuin ei olisi koskaan synnyttänytkään tai ollut raskaana. Mahakin hävisi aika nopsaan.

Oon onnellinen alatiesynnytyksestä ja siitä, että pelosta huolimatta meni niin hyvin. Halusin kovasti sektiota ensikertalaisena ja vielä keskosvauvan kanssa, mutta nyt tuntuu hyvältä, etten vaatinut sitä vimmatusti. Oon yhä yllättynyt siitä, kuinka "hyvältä" synnytys tuntui ja kuinka positiivinen kokemus siitä jäi. Kiittää saanee Naistenklinikan sairaalaa, kun olo tuntui siellä tosi turvalliselta.

MaiMei + poika 5,5kk (3,5), synnytys vkolla 31+5

 

meillä syntyi esikoinen rv27+2 alateitse, sektiosta ei puhuttukkaan mitään, koska vauva voi hyvin ja oli raivotarjonnassa. paino syntyessään 1080g :heart:

 

Heippa!
Meidän pieni poika syntyi rv 35+1 (1741g) kiireellisellä sektiolla.
Viikosta 30 alkaen sairastin raskausmyrkytystä ja siitä saakka "lähtö synnyttämään" saattoi tulla koska vaan. Vauva oli pienipainoinen ja perätilassa, mutta silti alatiesynnytys oli kyllä vaihtoehtona riippuen lääkäristä. Joidenkin mielestä perätilavauvoja ei aleta käynnistää, joidenkin mielestä vauva oli niin pieni että olisi hyvin tullut luonnollista kauttakin. Ulkokäännöstäkin yritettiin mutta ei onnistuttu.

Loppujen lopuksi päädyttiin kiireelliseen sektioon kun molempien vointi meni huonoksi.
Sektio meni hyvin, toivuin nopeasti (kaksi ekaa päivää oli yhtä helvettiä, mutta kolmannen päivän jälkeen unohdin syödä jo särkylääkkeetkin), mutta en koe synnyttäneeni. Tuntuu vain että olisin ollut leikkauksessa.

 

meillä kaksosista A (32+3) syntyi alateitse, käynnistettiin, koska lapsivedet oli tihkunu pari päivää. Nopee synnytys, ekasta supistuksesta 5h neiti oli maailmassa. B poikaa yritin kotvan ponnistaa, mutta voimat loppui, eikä imukuppia voitu käyttää (huono tarjonta, käsi edessä), poika jäi kiinni ja päädyttiin kiireelliseen sektioon. A vauva itki heti ja pärjäsi ilman suurempia apuja, leikattu B tarvitsi virvoittelua ja pari päivää hengitystukea, oli myös mustelmilla ja turvoksissa kun oli jumissa rassukka =( no, hänkin siitä piristyi sitten aikanaan =). Alatiesynnytyksestä toivuin paljon nopeemmin, vaikka eppari ja ilmeisesti erinäinen määrä tikkejä (lääkäriltä kysyin määrää, eivät kuulemma laske....) tulikin. Sektio arpi oli pitkään kipee, ja särkylääkkeitä piti vedellä aika paljon...

Nyt ootan kolmosta 37+0 ja alatie synnytystä toivon, mutta jännitää, onnistuuko, kun oli jo pienenkin tytön maailmaan saattaminen RASKASTA ja imukuppia tarvittiin, eikä himpun isompi poika sit mahtunu tulee.... Lääkäri kyl sanoi että johtui siitä huonosta tarjonnasta että ei syntyny.... Mitään traumoja ei kyllä synnytyksestä jääny, vaikka hetkellisesti olikin raskas homma.

 

Meidän poika syntyi kiireellisellä sektiolla rv 31. Vaikka raskausmyrkytyksen oireita oli jo aikaisemmin, missään vaiheessa ei neuvoteltu käynnistämisestä. Lääkärit vain sanoivat, että alle 34 viikoilla leikataan.

Mulla on tehty sektio myös vuonna -96 ja silloin viilto tehtiin vaakaan ja nyt tehtiin pystyyn eli sain hienon ankkurikuvion

Tästä sektiosta toivuin yllättävän nopeasti. Sairaalassa kantoivat särkylääkkeitä eteen muutaman tunnin välein, mutta kotiin päästyäni en tarvinnut yhtään lääkkeitä.

 

Meidän esikoistyttö syntyi 2010 alateitse rv 26+3 (1140g & 37cm). Vauva oli todennäköisesti itse rapsutellut sikiökalvoon reiän josta sikiöpussiin levisi infektio. Infektio sitten käynnisti itse synnytyksen. Sunnuntain ja maanantain välisenä aamuyönä menin TAYSiin ja tiistaina iltapäivällä tyttö syntyi. Loppumetreille asti kaikki hokivat että leikataan. Kuitenkin muutama tunti ennen h-hetkeä lääkäri tunnusteli paikat ja totesi, että vauva syntyy alakautta kun on jo niin tulossa. Tästä päätöksestä olen ollut onnellinen

 

Esikoistyttö vuonna 2005 syntyi alateitse, rv 29+2 (noin 1000g ja 39cm). Rakenneultrassa todettiin gastroskiisi ja silloin sanottiin, että alatiesynnytys on suolistolle parempi kuin sektio (??).
Kaksoset vuonna 2006 myös alateitse, rv 32+1. A-vauva raivotarjonnassa (1870g ja 42cm) ja B-vauva tuli toinen jalka edellä maailmaan (1840g ja 42cm). Ultrattiin juuri ennen synnytystä ja siinä totesivat että koska A raivotarjonnassa, niin alatiesynnytys käy, vaikka B oli vähän erikoisemmassa asennossa. B-vauvalle oli aika rankka syntymä, kun sai isoja mustelmia synnytyksessä kun jouduttiin aika voimalla auttamaan maailmaan.

 

Meillä tuli alakautta tosin viikkoakin 33+. Meillä oli niin että Tiistai iltana meni vedet n.18.00 ja soitin naikkarille. Siellä käskivät odottamaan aamuun ja aamulla kun mies tuli töistä 06.00 hyppäsin taksiin. Osastolla tutkittiin että kyseessä oli lapsivesi ja olihan se, ei siitä määrästä voi erehtyä
Sitten odoteltiin syntymistä ja köpöteltiin pitkin pihoja ja käytiin käyrällä kolmen-neljän tunnin välein.
Illalla ilmotin ettei muksu liiku ja otettiin käyrä joka huono. Kuitenkaan ei ruvettu tekee mitään. Parin tunninunninpäästä sama juttu ja uudelleen käyrä ja taas huono. Tuotiin mehua ja odoteltiin. Neljän aikoihin aamuyöstä ilmotin että ipana ei kertakaikkaan liiku ja mentiin ultraan. Lapsi makas kohdussa liikkumatta mutta syke ok. Suoraan saliin ja käynnistystippaan ja sali valmiiks jos ei aja tuleen. No tuli sitten ite joten saliin ei koskaan päädytty

 

Mulla on tehty sektio myös vuonna -96 ja silloin viilto tehtiin vaakaan ja nyt tehtiin pystyyn eli sain hienon ankkurikuvion

Jos satut vielä lukemaan näin vanhaa ketjua... niin kysymys että miksi tehtiin eri suuntaan? Eikö sitä saanut toivoa vai johtuiko jotenkin vauvan asennosta?

 

Alateitse, rv.36+6 9-vuotta sitten.

Helppo synnytys, 1min ja tytär maailmassa. =)
Tosin matalan verensokerin vuoksi jouduttiin olemaan pidemmän aikaa sairaalassa ja kotiin päästyämme 4h välein syöttö.
Myöhemmin korvatulehduskierre (aina kun oli nuha) ja muutamat putkitukset takana.

 

minun 6 vee neiti syntyi muistaakseni rv34 (sairaalan mukaan 8vka etuajassa) käynnistys kesti 3 vrk jonka jälkeen vaadin lääkärin vaihtoa joka määräsi heti saliin ja tipalla käynnistystä.. neiti syntyikin nopeaa ja painoi n.2kg ja kärsi pahasta happivajeesta (vedet oli mennyt 3vrk aiemmin) Harmiksemme jäi vain ja ainoastaan toisen silmän karsastaminen väsymyksessä.. muuten terve neiti ja en itse alatiesynnytyksiäni olisi koskaan vaihtanut sektioon!