~*~ alkionsiirroista plussanneet ~*~

Carolle täältäkin hurjasti voimaa ja onnea viime koettelemukseen! (y) lopulta kaikki menee niin nopeesti ettet huomaakaan ja nyytti on sylissä :) onko sulle oxynest-kipupiikkiä ehdotettu, mulla ainakin se rentoutti niin että paikat aukes lopulta hetkessä ja tunnin päästä siitä olikin jo salille meno...tosin mulla oli sillon 2,5cm auki kun se laitettiin mut tilanne oli pysyny samanlaisena useemman tunnin ja kaula oli vielä korkeella.. cytoteceja annettiin niin pieniä annoksia että ne ei tehny juurikaan mitään.
 
Synnytys meni just niinkun ei pitäny. En tiedä haluatteko kauhu kertomuksia tänne mut lyhykäisyydessään synnytys päätyi lopulta hätäsektioon. Kolme päivää poika viettää "jääkaapissa" teholla eli ruumiinlämpöä laskettu synnytyksen aikaisen hapenpuutteen takia ja hengityskone on tukemassa hengitystä. Pojan vointi on tällä hetkellä vakaa mutta häntä vielä paljon hoidetaan ja tutkitaan.

Caro ja poju
 
Onnea Caro pienen pojan syntymästä!!:love: Pieni on nyt elävänä maailmassa, hyvässä hoidossa ja pian saat häntä itse hoidella ja sylitellä. Pienillä on ihmeellinen kyky selvitä ja toipua hankalastakin alkutaipaleesta. Onnea teille ja toivon pikaista paranemista ja toipumista! Ja kaikenlaiset synnytyskertomukset ovat tervetulleita, aina niistä jotain ajatuksia, kysymyksiä ja kokemuksia saa! Kerro tarkemmin heti jos ja kun jaksat, pystyt. Minäkin oon hätäsektion kokenut ja tiedän miten dramaattista ja nopeaa se voi olla. Tsemppiä teille, kaikki on nyt ohi, vauva on maailmassa ja toipuminen ja ihmeellinen elämä yhdessä alkamassa.
 
Voi Caro onnea! maalin oot nyt saavuttanut vaikka ei mennyt niinku pitää. Kerro ihmeessä tarkemmin jos haluat/jaksat, varmaan hyvä muutenkin purkaa tapahtumia näin jälkikäteen?
Onneksi olette hyvässä hoidossa ja pian pääsette opettelemaan uutta elämää yhdessä! <3

Ei kyllä todellakaan tunnu että olisin seuraava kuka täällä jakautuu, mutta edelleen ei ole mikään kiire kun tuleva uusi elämä jännittää ja kun ei ole mitenkään tukala olokaan. On alkanut nousemaan se stressi kissan suhtautumisesta taas pintaan mitä joskus aiemmin täälläkin pähkäilin :unsure: eli tämän arvaamattoman tapauksen takia kyllä kotiinpaluu kyllä jännittää aivan suunnattomasti... Tuntuu että muuten voisin aivan innoissani odottaa uutta elämää, mutta kun en tiedä yhtään miten tämä vanha kissaherra suhtautuu ja mitä kaikkea siitä seuraa.
Toisaalta kyllä pelottaa myös, että vauva kasvaa isoksi jos annetaan mennä täysin yliaikaiseksi mitä vaan pystyy. Väläytin itselleni mielessä yksityisen ultrareissua asian varmistamiseksi, mutta täytyy katsoa saanko aikaiseksi.

Joka tapauksessa 40+0! Päivä jota en koskaan kuvitellut näkeväni! :love:

Ainiin ja tässä vielä 40+0 mahakuva :D
https://imgur.com/a/pLq66
 
Viimeksi muokattu:
Onnea Caro! :love: Ja tsemppiä, huoli varmasti kova, mutta hyvässä hoidossa olette!

Mandala, tuon huolen kissan suhtautumisesta ymmärrän jotenkin tosi hyvin. Mulla oli vielä puoli vuotta sitten yli 20 v kissa, ja luulen että ei olisi vauvaa sietänyt. Viimeiseen viiteen vuoteen ei hyväksynyt edes ketään hoitajaksi, eli jos johonkin suunnitteli lähtevänsä, niin kissa oli otettava mukaan. Muiden lapsia väisti ihan viimiseen asti, ei siis kuitenkaan tehnyt mitään, mutta jos ois ollut kokoaikaista, niin enpä tiedä. Toisaalta kissat voi kyllä yllättääkin. Mutta uskon että mietityttää, toivottavasti kaikki menee hyvin.

11+4 ja perjantaina sain sydänäänet kuulumaan dopplerilla.
 
Caro! Onnea pienestä pojasta! Ei varmasti ole helppo tilanne, kun lapsen vointi mietityttää ja koko homma menikin hätäsektioon. Parasta hoitoa varmasti lapsi saa ja niinku Tupsulikin kirjoitti, niin lapset toipuu ihmeellisen hyvin. Laita vaan synnytyskertomus. Se on jokaisella yksilöllinen ja ihmeellinen kaikessa karuudessaan ja itse ainakin valmistauduin omaan synnytykseen lukemalla kaikenlaisia tarinoita. Sitä halusi valmistautua sen mitä pystyi, myös siihen, ettei kaikki menekkään käsikirjoituksen mukaan.
 
Mar80 onnea sydänäänistä! kyllä se helpotti itseä huomattavasti kun kotona pystyi koska tahansa kuuntelemaan. Ei tarvinnut ylimääräisissä ultrissa ravata.

Tämä meidän 15v kissa otti todella pahasti yhteen meidän toisen kissan kanssa muutama vuosi sitten kun meillä oli ystäviä kylässä. Tässä hässäkässä ihan varoittamatta myös hyökkäsi mun ja miehen kimppuun, mulla jalka tulehtui niin että tarvin tujut antibiootit ja arvet on vieläkin näkyvissä molemmilla.
Sen jälkeen lempeämpi kissa muutti mun vanhempien luokse lopulta pysyvästi eikä me oikeasti olla huoitty juurikaan pyytää ihmisiä kylään kun sen katastrofin jälkeenkin vieraiden käydessä ulisi, murisi ja suhisi mulle lähinnä. Me ei voida edes ottaa häntä mukaan mihinkään kun ei enää sopeutuisi uusiin paikkoihin. Joten ollaan maksimissaan yksi yö kerrallaan vaikka mökillä tms, koska hänelle myös pitää antaa aamuin illoin kilipirauhaslääkettä...
Ihana kissa on näin kun ollaan kolmistaan, mutta lapsia kyllä pelkää ja pelko tietysti tekee kissasta todella arvaamattoman. En usko, että vauvan kimppuun hyökkäisi, mutta ihmiset voisi ehkä olla tulilinjalla (vaikka meidän eläinlääkäri sanoi, että tuskin). Kun loikoillaan kolmistaan sängyssä niin haaveilen, että niin voisi tapahtua myös kun vauvakin loikoilee mukana, mutta enpä tiedä.
Olen henkisesti jo varautunut kaikkeen mahdolliseen ja vaikka tämä karvakasa on mun rakas, ensimmäinen, 'vauva' niin kyllä tuleva vauva menee edelle ehdottomasti ja pitää ratkaisuja tehdä sen puolesta :unsure:
 
Valtavasti onnea Caro87lle, nyt raskaus on onnellisesti ohi ja poika elävänä ulkomaailmassa!! :love: vauvalle pikaista toipumista rankasta matkasta syliisi! (y)
Oon myös kiinnostunu lukeen ihan kaikenlaisia synnytyskertomuksia!

Ihana Mandalan masukuva, se on kyllä nyt ihan valmiin näkönen kaikessa muhkeudessaan :)

Ollaan pojan kans lomailemassa mummolassa ja täällä naapurin kissat on niin rohkeita että tulee tännekin taloon sisälle kylään jos ovet on auki..! Pitää muistaa laittaa kiinni ettei kotiudu pojan sänkyyn.. saavat tyytyä ihmetteleen meidän pupuja aitauksissa.
 
  • Tykkää
Reactions: Mandala
Onnea Caro! <3 Voimia ja tsemppiä sinulle ja pikkuiselle! Onneksi saatte hyvää hoitoa. Toivottavasti sinun (ja miehen) jälkihoito järjestyy myös sitten jos ja kun haluatte jutella siitä, miten synnytys meni. Meillä on huomenna neuvola, josta saadaan lähete yliaikakontrolliin. Taidan vaatia käynnin niin pian kuin mahdollista ihan vain kuullakseni, miten vauva voi. Mutta toivottavasti tulisi itsekseen ennen käynnistystä. Huomenna on mummin synttärit, olisi aika hyvä synttärilahja rakkaalle mummille.

Peppermint 40+4
 
Ihanaa vauva-arkea Lullaby! Nauti täysillä! Ootko itse voinut hyvin? Toipunut synnytyksestä? Entä KopKop? Kuinka itse voitte? Kysyn silti, koska itse olin piiiitkääään todella väsynyt ja erittäin herkällä mielellä. Itkin ihan mitättömistä asioista. Masentunut en ollu, vaikka sitäkin välillä mietin, mutta hb laski synnytyksessä alle 75 ja vaikka pari pussia sain verta niin toipuminen vei 3kk, ennenkuin hb oli yli sata. Tämän piikkiin sen väsymyksen pistän. Mutta väsymyksestä huolimatta, se oli niin suloisen ihanaa aikaa. Joka aamu herätessä piti nipistää ittiä, että minä olen ÄITI, oikeastikko äiti. Ja vieläkin se on maailman kaunein sana!

Mandala, sulla on niin ihana tuo maha, näyttää kyllä jo sen verran pinkeeltä, että ahdasta on kaverilla! Kohta se yksiö käy pieneksi! Voimia viime metreille!

Peppermint! Kohta poksuu sielläkin! Oispa varmasti mieluinen lahja mummille. Minulla ei oo isovanhempia enää elossa. Miehen mummi on vielä elossa ja ihana kun ehtinyt nähdä meidän tyttöä muutaman kerran. Pää toimii kuin partaveitsi ja kotona yksin asuu..90vee teräsmummi!
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: lullaby
Caro, onnea pikkumiehestä! Lasten toipumistaipumus on ihmeellinen, vaikka alkumatka olisikin hiukan kivikkoinen. Tuo viilennyshoito on lapselle turvallinen ja ilmeisen tehokas, hallelujaa että eletään nykyaikaa. Toivottavasti pääset purkamaan tuntojasi synnytykseen liittyen, ja ilman muuta kerro, jos jaksat, tarkemmin synnytyksen kulusta, samassa paatissa täällä istutaan ja valmistaudutaan tulevaan.
 
Kyllä tällä toisella kertaa tuntuu että on toipunu paljo nopeemmin eikä oikeestaan missään vaiheessa niin voimaton olo oo ollukaan kun sillon ekalla kertaa. Synnytyksessä en ollu niin hämärän rajamailla ja tainnoksissa kun viimeks, eli tajusin supistustenkin aikana parermmin mitä ympärillä tapahtu. Johtusko se "tajunnan hämärtyminen" petidiinistä, jota nykysin ei kuulema enää juurikaan käytetä..?
Mullahan tuli sillon aiemmin rintatulehduskin 2 viikkoo synnytyksesrtä, kuumetta yli 41c ettei jaksanu edes nostaa lasta syömään sängyn viereisistä vaunuista. Nyt välilihan leikkaushaavakin on parantunu nopeemmin eikä oo ollu läheskään niin kirvelevä.
Ehkä nuorena tarvii enemmän unta ja yöheräilyt uuvuttaa siks enemmän, eli jotain hyötyä sitten tästä ikäloppuudestakin ;) vaikka aina sanotaan että nuorena jaksaa paremmin, mulla tuntus olevan päinvastoin.. kärsivällisyyskin ihan toista luokkaa kun joskus 20 vuotta sitten (ja 10 vuoden yritys-pettymys -kehän jälkeen..).
 
  • Tykkää
Reactions: RooRoo1 ja Mandala
Haikara matkalla (y)

nimim. ... hoito ... monesko tulossa ... LA

Peppermint ... 1.IVF/ICSI ... ensimmäinen ... 18.5.2016
Mandala ... 2.IVF 1.PAS ... ensimmäinen ... 22.5.2016
Henrietta- ... 2.ICSI 2.PAS ... ensimmäinen ... 6.6.2016
flow^ ... 2.IVF ... ensimmäinen+toinen ... 14.7.2016
Kiisuli80 ... 1.ICSI/IVF ... ensimmäinen … 20.7.2016
grey83 ... 1.ICSI 3.PAS ... ensimmäinen ... 24.7.2016
Suvipilvi ... 1.IVF ... ensimmäinen ... 9.8.2016
Lottainen ... 2.IVF ... toinen ... 12.8.2016
frankie ...1. IVF ... toinen ... 24.8.2016
JONPA77 ...3.IVF 1.siirto ... ensimmäinen+toinen (2 sijaislasta) ... 29.10.2016
Jasmina20 ... 1.ICSI 1.PAS ... ensimmäinen ... 7.11.2016
Rizu ... 1.IVF 3.PAS ... toinen ... 7.11.2016
kiia-s ... 1.IVF 3.PAS ... ensimmäinen ... 8.11.2016
Elika ... 2. IVF/ICSI ... ensimmäinen ... 14.11.2016
Mari32 ... 5.ICSI 1.PAS ... ensimmäinen ... 20.11.2016
Tupsuli ... 4.IVF ... toinen ... 30.11.2016
Hullabulla ... 2.IVF 2.PAS ... toinen ... 3.12.2016
mar80 ... 1.IVF 1.PAS ... ensimmäinen ... 7.12.2016
cerezah ... 1.IVF, 1.tuore ... ensimmäinen ... 30.12.2016


Tapahtumia tulossa :)

Tupsuli
- np-ultra 23.5.
mar80 - np-ultra 25.5.
Mandala -neuvola 26.5. - rv40+4
Lottainen - seurantaultra 1.6. rv29+5
Lottainen - pelkopoli2 1.6. - rv29+5
Jasmina20 - neuvolalääkäri 7.6.
JONPA77 - rakenneultra 14.6.
Lottainen - neuvola 16.6. rv 31+6
Jasmina20 - rakenneultra 21.6.
Nenna81 - lääkärineuvola 22.6 - rv 17+3
kiia-s - rakenneultra 30.6.
Lottainen - synnytystapa-arvio 18.7. rv36+3


Myöhemmin onnistuvat :cry:

Kesäheinä-78 (3.IVF 3.PAS - tm)
Maria_V (luomu - km)
Rusina80 (1.IVF 2.PAS? - kem)
haunoora (3.ICSI 2.PAS - km)
Mintikka (1.IVF 2.PAS - kem)
Hipsunpöpsy (1.IVF - kkm)
Bridge (2.IVF/1.siirto - tm)
annila (5.ICSI - kkm)
Mari32 (5.ICSI - kem)
Vilijonkka_ (1.IVF 4.PAS - tm)
SalamaT (2.IVF - kkm)
Toiveikas81 (1.ICSI - myöh. km)
Lia_ (2.ICSI - keskeytys rv22+1)
Tinnu (3.hoito/4.alkio - kkm)
Mamido (1.IVF 1.PAS - kkm)
SalamaT (2.IVF 1.PAS - km)
Siida (1.ICSI 6.PAS -km)
Nenna81 (2.IVF 3.PAS -kkm)


Maaliin päässeet :love:

lullaby ... 4.IVF PAS ... toinen ... 40+6 ... 3.5.2016
kop kop ... 1.ICSI/IVF 2.PAS ... toinen ... 38+0 ... 4.5.2016
Caro87 ... 2.IVF ... ensimmäinen ... 41+4 ... 21.5.2016


************
Päivitykset siten, että ota [ quote ] alusta ja lopusta pois. Jokainen voi päivittää itse tai jättää punaisella värillä/muuten selkeästi päivityspyynnön.
 
Arvioin nyt tuota listaa varten, että Caron poju syntyi eilen. Korjaa ihmeessä jos on väärin niin muokataan.
Hyvää vointia sinne osastolle kaiken härdellin keskelle, tule kertomaan tarkemmin kun jaksat!

lullaby hyvältä kuulostaa tuo mummolassa lomailu ja oma jaksaminen :love: ei se välttämättä katso tosiaan ikää se jaksaminen, mikä on huojentavaa kuulla!
Ja tosi kiva juttu ettei se epparikaan vaivaa. Mä oon jotenkin sitä ja repeämiä pitänyt aika pahana juttuna myös, mutta nyt saanut ajatukset käännettyä siihen, että jos niiden avulla ulos tulee ilman suurempia ongelmia niin oon ennakolta ihan ok sen suhteen (ellei tule tosi pahaa repeämää mikä edelleen pelottaa).

Mikäs Peppermintin vointi on, onko kivut jatkuneet yhtä kovina kuin laskeutumisen jälkeen?
 
Onnea ja tsemppiä Caro uuteen alkuun! Toivottavasti saat tosiaan keskustella hoitohenkilökunnan kanssa synnytyksen kulusta, saat sinäkin sanoa mielessäsi olevat asiat.

Mandala ei sulla kovin kaukana tuo synnytys ole ;):D

Lullaby kiva kuulla, että vois olla jotain hyötyä vähän kypsemmästä iästä :) Mä oon aatellu, että oisin nyt sitten vaan enemmän naatti kuin silloin nuorempana, onneksi kuulee muutakin.

Ite olen ottanut nyt rauhassa, ja olen muutenkin ollut ihan naatti, en nyt oikein tiedä mikä tässä nyt väsyttää... Tuntuu, että en kauhean hyödyksi ole ollut viime viikolla, tulee värkättyä vaan kaikkea pientä.
Maha kasvoi oikeastaan viime viikon aikana semmoseksi (tai vaan tuntuu siltä), että näkyy ulkopuolisillekin :)

26+5
 
Onnea caro pienestä ihmeestä! !!:love: ja voimia koko perheelle!!

Pahoittelut myös menetyksen kokeneille. Eipä sitä voi käsittää että miksi kaiken hoitojen ym. Jälkeen käy vielä näin.

Ja Mandala sullakin synnytys ihan nurkan takana:love:

Käyn kyllä lueskelemassa päivittäin täällä mutta en vain jotenkin osaa aina kirjoittaa. Mutta hengessä mukana!!(y)

Täällä nukkumisesta tulee päivä päivältä hankalampaa. Maha kipeytyy kun on niin iso ja kyljellä ollessa roikkuu jotenki sängyllä vaikka yritän tukea sitä ja ylös noustessa tuntuu ettei maha tuu mukana vaan joku on naulannut sen sänkyyn:LOL: en silti valita, ihanaa ja ainutlaatuista aikaahan tämä on:love: monesti vaan huolettaa että voiko siellä joku revetä kun niin kipeetä ottaa. Mut kuulema kuuluu asiaan kun sitä kysyin. Sanoivat että vauvat yhteensä 4 kg plus muut jutut niin 6kg "ylimääräistä" mahassa hoikalla ihmisellä niin ihme jos ei tuntuisi;)

Vauvat kasvaa hyvin keskikäyrällä. Kuulema yleensä ovat pienempiä kun yksösenä syntyvät mutta nämä on vissiin aika jykeviä kavereita (y) ja lääkäri uskoikin että laskettuunaikaan asti ei mennä kun niin hyvän kokoisia.

Mandalako se oli kun kyseli aiemmin siitä synnytyksestä. En vain ole muistanut vastata . Eli lääkärit ei ole muuta siitä sanoneet kuin että jos A on rt:ssä niin alakautta voi synnyttää. Ja kysyin että tehdäänkö joku arvio että voinko synnyttää alakautta, niin kuulema näkyisi sisätutkimuksessa jos olisi jokin este. .. Eli ei kai sen kummempaa tutkimusta tehdä joka hieman kummastuttaa....


Tsemppiä kaikille synnytystä odottaville!!!

32+5:love:
 
Kiitos kysymästä Mandala, päivän kestäneiden hirvittävien vihlovien kipujen jälkeen on ollut taas helpompaa. Neuvolan yliaikakontrollilähetteessä minulle suositeltiin mahdollisimman pikaisesti arviokäyntiä radin, koholla olevan verenpaineen ja synnytyspelkojen takia. Lopputulos: kontrolli 41+5. Tällainen käytännön toteutus sille sype-käynnin lupaukselle, että vauvan vointia seurataan. Jos mun on ollut vaikea luottaa sairaalaan niin ei tää kyllä paranna tilannetta yhtään. Soitin sinne ja puhelimessa tuli itku, kun yritin selittää, että ei, en halua käynnistystä heti, vaan pelkään, että pienelle käy jotain ja miten olen pelästynyt siitä, miten 3/4 lähipiirin synnytyksestä viimeisen kuukauden aikana on päätynyt hätäsektioon. Aika järjestyi lopulta huomiseksi. Onneksi liikkeet ovat tänään tuntuneet pitkin päivää. Eilen olin huolesta sykkyrällä, kun tyyppi oli koko päivän ihan hiljaa. Illalla onneksi jumppasi senkin edestä, muuten oltaisiin menty (taas) käymään. Harmittaa, että murehdin koko ajan enkä osaa ottaa iisisti.

Peppermint 40+5
 
Jonkunlaista synnytyskertomusta:

Eli perjantaina tultiin aamusta 5 maita synnärille kun supistuksia tuli suht tiuhaan ja en enää pärjännyt kotona. Synnärillä menin tarkkailuun kun ei ihmeempiä edistystä vielä ollu. Siinä sain oxanestiä vai miten kirjoitetaankaa ja torkuin jonkun aikaa. Aamulla katottiin tilanne ja oli lähteny edistyyn. Supistukset oli mulla tosi tuskasia ja noin 14.30 päästiin siirtymään saliin kun olin noin 3cm auki. Salissa sain eka ilokaasua joka ei oikein auttanu, ehkä ihan hivenen vei kivulta kärkeä pois. Ei menny kauaa niin sain epiduraalin joka oli kun taivas, tunsin kun vauva työnty alaspäin mut muuten supistukset ei sattunu.

Viiden aikaan lääkäri kävi ja olin n.5cm auki. Puhkaisi kalvot että saataisiin napakampia supistuksia. Epiduraali rupesi hiipumaan jossain vaiheessa ja helvetilliset kivut alko taas. Kätilö sanoi ettei siinä vaiheessa voi enää laittaa lisää, olin 8cm auki. Jotain boluksia sain, mitä ikinä tarkottaakaan. Kätilöopiskelija tuli tässä vaiheessa mukaan hetkeksi. Olin tosi kipeä ja en meinannut millään kestää supistuksia joita tuli tiheeseen. Harjoiteltiin pientä ponnistamista ja sain luvan pienesti ponnistaa supistuksen aikana että vauva tulisi vielä alemmas. Yritin siinä taistella että jaksan, välillä en pystynyt muuta tekemään kun valittamaan, menin siis vähän paniikkiin.

Sitten tuli vuoronvaihto kätilöillä. Klo 22.00 sain taas kipu boluksen että kestäisin supistuksia, paine alapäässä oli myös tosi kova ja ainakin itsestä tuntui että tarvitsi ponnistaa. Klo 22.43 olen saanu oksitoniinia tehostamaan supistuksia, en itse muista kyllä sitä. Sen jälkeen tehtiin koeponnistuksia ja sikiön sydänäänet laskee joten pyydetään toinen kätilö paikalle. Laitetaan sikiön päähän sydänääni anturi koska vatsan päältä sylkeet välillä katoaa, kuulemma sen takia kun vauva on jo niin alhaalla. Syke laskee 70 välillä, pyydetään apua paikalle. Sykkeet edelleen 80-100 mutta välillä korjaa tilanteen. Lääkäri tulee paikalle n klo 23 ja mut laitetaan poikkipöytään. Olen tässä vaiheessa jokasella supistuksella ponnistanut minkä jaksan ja kuulemma hyvin. Kuitenkin enemmän ja vähemmän paniikissa koko ajan. Väliliha puudutetaan ja lääkäri rupeaa avustamaan imukupilla. Kuppi irtoaa monta kertaa ja vauva ei vaan tule vaikka kuinka ponnistan. Tässä vaiheessa olen jo ihan loppu ja en kivuissani välttämättä huomaa milloin supistaa. Yritän lepovaiheessa hengittää maskista ilmaa että vauvallekkin riittäisi happea. Edelleen paniikilta ja kivuilta en pysty. Tässä vaiheessa olen jo monta kertaa sanonut etten enää jaksa. Klo 23.30 ei voida enää odottaa kun lääkäri ei saa imukupilla vauvaa sen paremmin tulemaan. Tehdään hätäsektiopäätös ja lääkäri työntää vauvan takaisin. Alkaa hirveä hulina, mua kiskotaan toiselle pöydälle ja lähdetään juosten leikkuriin.

Leikkurissa taas toiselle pöydälle ja muistan ajatelleeni jos en enää herää. Pöydällä supistaa taas ja alapäässä tuntuu hirveeltä. Mulle tyrkätään suuhun jotain ainetta ja eteen asetellaan leikkausliina. Saan maskin naamalle ja nukahdan.

Vauvalla oli hapenpuutetta jonkun aikaa. Syntyessään ei tarvinnut elvyttää, sydänöi mutta jonkun aikaa oltuaan tarvitsi vähän avustusta hengityksen kanssa ja hänet laitettiin viilennyspöytään hapenpuutteen vuoksi. Eli vauvan ruumiinlämpö on laskettu 33.5 ja on siinä yhteensä 3vrk. Samalla saa vaikka mimmosta lääkettä ja ei siis käyttäydy kuin "oikea" vauva. Hänellä on hengitysputki myös joka tasaa hengitystä tarvittaessa vaikka keuhkot hällä hyvät. Lääkkeistä yms johtuen ei jaksa kuitenkaan aina itse hengittää.

Tänään on otettu vaikka mitä kokeita, on ultrattu pää ja otettu eeg. Laitettiin toinen keskuslaskimokatetri kun edellisenä päivänä laitettu ei ollutkaan niin hyvin. Muutamia kohtauksia vauva on saanu mikä on yleistä kun on kärsinyt hapenpuutteesta, saa niihinkin lääkettä. Mitään ihan virallista tulosta ei olla saatu mutta eeg:ssä ei näkynyt mitään hirveetä myrskyä aivoissa. Ultrassa ei vuotoja mutta jotain muutosta näkyy, ei voida vielä sanoa jääkö vauvalle siitä jotain vai ei. Myöhemmin viikolla tehdään magneettikuvaus. Että päivä kerrallaan vaikka vauvan vointi on onneksi ollut vakaa. Täällä me maataan perhehuoneessa ja porukkaa ramppaa melkein jatkuvasti.

Caro ja poju 2vrk
 
No olipas rupeama :eek: kiitos kun jaoit <3 ja onneksi kuitenkin olette molemmat yhtenä kappaleena! :love: Ja toivotaan ettei hapenpuutteen vuoksi tule mitään pysyvää! Onko kukaan muutenosannut sanoa mikä siinä oli kun vauva ei tullut edes imukupilla?
Ja mitkäs pikkuisen strategiset mitat on? :)

Ja jännä tuon epiduraalin kanssa, ettet saanut lisää enää. Meidän perhevalmennuksen synnytysluennossa sanoi se täti, että mitään rajoitteita ei olisi.

Peppermint hyvä että kivut on hellittänyt! Ja kerrohan mitä huomenna sanovat!
Mua on alkanut myös jännittämään se miten pitkälle se täällä menee kun saa soitella yliaikaiskontrollista (10pvä LA:n jälkeen). Eli siitä sitten seuraaville muutamalle päivälle saisi ajan vasta. Mua pelottaa vauvan koko, että ehtisi kasvaa tässä välissä kauheasti ja että sitä kautta synnytys menee puihin. Mutta jos paikat on ihan täysin epäkypsät niin onhan sekin varmasti rankkaa lähteä käynnistämään.

Ja hui miten monta synnytystä mennyt hätäsektioon lähipiiristäsi :eek:
Pitää varmaan alkaa jotain mindfullnesia vielä tässä tekemään, että olisi mahd rento ja avoin mutta väkisin sitä jo jännittää vaikka mikä.

40+1
 
Viimeksi muokattu:
Caro, syn synnytys on ihan samanlainen kuin mun, mulla tapahtu asiat vaan nopeempaan tahtiin ja siksi vauva ei ehtinyt kärsiä hapenpuutteesta: 04:00 lapsivedet, supparit alkoi 05:00, 06:00 oltiin synnärillä, 08:00 supparit alkoi olla todella kipeitä, 09:00 10 cm auki, tässä vaiheessa haluan epiduraalin tai mitä tahansa, mutta eihän sitä enää saa, saa alkaa ponnistamaan, 10:30 todetaan ettei tule edes imukupilla ja epparilla, sykkeet ehtii laskea vain noin 10 min ajan, koska lääkäri on kutsuttu lähinnä mun väsymisen vuoksi, mä en ollut varsinaisesti paniikissa, mutta nukuin jo puolittain väsymyksestä.... No kun vauva ei liikahda kahdenlaisella kupilla ja minä en oo enää tässä maailmassa -> hätäsektio. Virkistyin hätäsektiopäätöksestä niin että hyppäsin paareille itse ennenkuin kukaan ehti estellä :D Ja taisin huudella sieltä paareilta, että juoskaa nopeampaa, koska niillä kapeilla paareilla oli pirullista kun supisti, sama leikkauspöydällä kun piti maata paikallaan suorassa ja supisti ja vauva oli edelleen hyvin alhaalla. No sitten tuli ihana nukutus.. Mutta muuten kuulosti ihan mun synnytykseltä! Mulla syynä siihen jumittumiseen oli väärä tarjonta eli avosuisuus ja lantion rakennevirhe. Vauvat toipuu tuommoisista koettelemuksista ihmeen hyvin. On todennäköistä ettei teidänkään pienelle jää mitään tuosta. Nyt on hyvässä hoidossa. Onnea vielä kerran pikkuisesta:love:

(.) Nt:ssa kaikki kunnossa, niskaturvotusta 1,8 mm, eli hieman enemmän kuin esikoisella 1,0 mm, mutta kuulemma ei vielä lähelläkään seulontarajaa, joka on kai 3,0 mm? No viikon sisällä pitäis soitto kuulua, jos on kuuluakseen. Rakenneultra on sitten 14.7. Ihanaa oli nähdä pieni ihmisen muotoinen vauveli siellä hieromassa nenää ja sätkyttelemässä jalkoja :love:
 
Haikara matkalla (y)

nimim. ... hoito ... monesko tulossa ... LA

Caro87 ... 2.IVF ... ensimmäinen ... 11.5.2016
Peppermint ... 1.IVF/ICSI ... ensimmäinen ... 18.5.2016
Mandala ... 2.IVF 1.PAS ... ensimmäinen ... 22.5.2016
Henrietta- ... 2.ICSI 2.PAS ... ensimmäinen ... 6.6.2016
flow^ ... 2.IVF ... ensimmäinen+toinen ... 14.7.2016
Kiisuli80 ... 1.ICSI/IVF ... ensimmäinen … 20.7.2016
grey83 ... 1.ICSI 3.PAS ... ensimmäinen ... 24.7.2016
Suvipilvi ... 1.IVF ... ensimmäinen ... 9.8.2016
Lottainen ... 2.IVF ... toinen ... 12.8.2016
frankie ...1. IVF ... toinen ... 24.8.2016
JONPA77 ...3.IVF 1.siirto ... ensimmäinen+toinen (2 sijaislasta) ... 29.10.2016
Jasmina20 ... 1.ICSI 1.PAS ... ensimmäinen ... 7.11.2016
Rizu ... 1.IVF 3.PAS ... toinen ... 7.11.2016
kiia-s ... 1.IVF 3.PAS ... ensimmäinen ... 8.11.2016
Elika ... 2. IVF/ICSI ... ensimmäinen ... 14.11.2016
Mari32 ... 5.ICSI 1.PAS ... ensimmäinen ... 20.11.2016
Tupsuli ... 4.IVF ... toinen ... 30.11.2016
Hullabulla ... 2.IVF 2.PAS ... toinen ... 3.12.2016
mar80 ... 1.IVF 1.PAS ... ensimmäinen ... 7.12.2016
cerezah ... 1.IVF, 1.tuore ... ensimmäinen ... 30.12.2016


Tapahtumia tulossa :)

Tupsuli
- np-ultra 23.5.
mar80 - np-ultra 25.5.
Mandala -neuvola 26.5. - rv40+4
Lottainen - seurantaultra 1.6. rv29+5
Lottainen - pelkopoli2 1.6. - rv29+5
Jasmina20 - neuvolalääkäri 7.6.
JONPA77 - rakenneultra 14.6.
Lottainen - neuvola 16.6. rv 31+6
Jasmina20 - rakenneultra 21.6.
Nenna81 - lääkärineuvola 22.6 - rv 17+3
kiia-s - rakenneultra 30.6.
Lottainen - synnytystapa-arvio 18.7. rv36+3
Cerezah - np-ultra 20.6


Myöhemmin onnistuvat :cry:

Kesäheinä-78 (3.IVF 3.PAS - tm)
Maria_V (luomu - km)
Rusina80 (1.IVF 2.PAS? - kem)
haunoora (3.ICSI 2.PAS - km)
Mintikka (1.IVF 2.PAS - kem)
Hipsunpöpsy (1.IVF - kkm)
Bridge (2.IVF/1.siirto - tm)
annila (5.ICSI - kkm)
Mari32 (5.ICSI - kem)
Vilijonkka_ (1.IVF 4.PAS - tm)
SalamaT (2.IVF - kkm)
Toiveikas81 (1.ICSI - myöh. km)
Lia_ (2.ICSI - keskeytys rv22+1)
Tinnu (3.hoito/4.alkio - kkm)
Mamido (1.IVF 1.PAS - kkm)
SalamaT (2.IVF 1.PAS - km)
Siida (1.ICSI 6.PAS -km)
Nenna81 (2.IVF 3.PAS -kkm)


Maaliin päässeet :love:

lullaby ... 4.IVF PAS ... toinen ... 40+6 ... 3.5.2016
kop kop ... 1.ICSI/IVF 2.PAS ... toinen ... 38+0 ... 4.5.2016


************
Päivitykset siten, että ota [ quote ] alusta ja lopusta pois. Jokainen voi päivittää itse tai jättää punaisella värillä/muuten selkeästi päivityspyynnön.
 
Mandala, pituutta ei ole mitattu mutta painoa oli 3,2kg ettei tosiaankaan mikään iso. Samaa oon itekki miettiny että miks ei tullu kupillakaan. Pitää kysyä tarkennusta kunhan pääsee sen lääkärin kanssa jutteleen. Epiduraalista mulle sano että ei voi antaa lisää että tiedän millon tulee supistus. Olin kyllä siinä käsityksessä että jotain siinä ponnistusvaiheessakin vois antaa. Kun luulishan että nuo näki että kivuilta en pystyny aina toimimaan. Väliliha puudutettiin mut en tiiä miks ei kokeiltu leikata, varmaan ei kupilla saatu vauvaa niin alas että siitä olis hyötyä. Musta ainaki ite tuntuu että joku ei menny putkeen koko synnytyksessä. Eikä mun pelkotaustaa omasta mielestä otettu mitenkään huomioon. Se on ihan varmaa että jos tässä uskaltaa joskus yrittää tulla vielä raskaaks niin mua ei saa synnyttään alakautta.

Kiitos kaikille onnitteluista ja tsempeistä. Älkää mun kokemuksien antako liikaa pelottaa, ei näin kuitenkaan käy suurimmalle osalle :)
 
Voi Caro, aikamoisen prässin läpi sua vietiin. Tuosta kertomuksestasi tuli juurikin sellanen olo, että jotakin siinä on mennyt jo alusta alkaen vähä vikaanu, jotain mihin ei oo heti reagoitu/pidetty merkityksellisenä....esim, se avautumisvaihe kesti niin kauan ja on outoa, ettei mitään sulle annettu sen epin jälkeen. Ja tuntuu siltäkin, mitä itsekkin sanoit, ettei pelkotaustaa huomioitu. Onnea teille hurjasti ja voimia toipumiseen, pikkuihmiselle ja sinulle! Kyllä se pieni sisupussi sieltä ponnistaa, entistä vahvempana. Ja ehdottomasti kun seuraavan kerran menet synnyttään, niin suunniteltu sektio. Jotainhan siellä oli hidastamassa synnytystä ja ei kannata riskeerata tämän kokemuksen jälkeen. Kaikki sen toiveen varmasti ymmärtää ilman mitään vääntämisiä tällä taustalla. Kyllä sinä vielä uudelleen uskallat!! Aika korjaa paljon ja asian läpi käyminen tarpeeksi perusteellisesti. Toivottavasti näet lääkärin ja saat tentata kaikki mieltä vaivaavat asiat, kaikki, ihan kaikki mikä vähänkin askarruttaa, se on paras lääke siihen epävarmuuteen ja itke kaikki se pettymys ja paha fiilis pois. Minua itketti synnytyksen jälkeen kun en heti pystynyt tyttöä hoitamaan ku repesin ja paikattiin leikkaussalissa. Olin niin heikko verenhukasta, etten pystyny tyttöä hoitamaan eka vuorokauden aikana juurikaan, ennenku tiputettiin lisää verta. Koin, että epäonnistuin synnyttäjänä, kun en voinut heti lasta hoitaa. Ihan tyhmä juttu nyt jälkikäteen, kaikki meni kuitenkin tosi hyvin, mutta niin iso ja todellinen tunne sillä hetkellä. Siksipä on tärkeää päästä purkamaan kaikki kysymykset tuoreeltaan pois. Sen jälkeen asian käsittely on helpompaa, eikä pelkästään jossittelua!
 

Yhteistyössä