Alkionsiirroista plussanneiden vauvaketju vol 2

@Silmu75 Meillä kans laitettu tippoja silmään useamman kuurin ajan ja ymmärrän siskosi tuskan, on meinaa ihan hirveetä puuhaa juuri sen takia kun tippa ei ole oikeasti tippa vaan liisteriä. Meillä tippoja on laitettu 3kk iästä johonkin 10kk ikään asti kunnes kyynelkanavat aukesi ja alkoi toimimaan oikein, vauvana huomattavasti iisimpi homma koska ei rimpuile vielä niin pahasti vastaan eikä osaa aavistaa mitä ollaan taas tekemässä.

Vauvana laitoin tipat samalla kun vaihdoin vaipankin, näin lapsi on sopivasti selällään ja rentona. Ensin hieman lämmitin tuubia käsien sisällä jotta se aine edes vähän notkistuisi. Kannattaa myös vähän puristaa siitä tuubista ennen kuin on edes laittamassa jotta se tippa tulee pihalle tavallaan roikkumaan siihen suulle ja pienellä liikkeellä tipahtaa. Ja mitä nopeammin homman tietysti saa hoidettua niin sen mukavampaa se on kaikille. Välillä lapsi huusi ja välillä ei tajunnut tuon taivaallista että mitä tehdään. Välillä otin jonkun kaveriksi niin että toinen pitää vauvaa paikoillaan sekä myös levittää silmää ja toinen laittaa tipan. Muuta neuvoa ei ole nyt oikein antaa, toivottavasti joku muu osaa neuvoa paremmin. Tsemppiä!

Edit. Lisään vielä että ne meidän on ollut voiteita, en tiedä tarviiko tippoja edes saada sinne alaluomen taskuun.

 

@Silmu75 mun neuvo on että ei ees yritä sormin levittää luomea vaan vaivihkaa yrittää tiputtaa sillon ku lapsella silmät auki ja makaa selällään. Tätä harrastettu myös dementikoilla kun ihan mahdotonta muuten saada aikuselle joka rimpuilee vastaan tiputettua.

Kirjottelen meidän kuulumisia myöhemmin

 

Kun turvotus on pahimmillaan.. Toinen on pojasta viikolla 21 ja toinen pari päivää sitten 6+0. Mitä veikkaatte onko siellä neljä vai viis tulossa? onko muut turvonneet toisesta huomattavasti enemmän ja nopeammin?

 

Ihanat mahat! @kiuski

Kyl mä ainakin turposin aiemmin tokassa raskaudessa, mutta mulla oli lähtöpaino 4-5kg isompi, enkä mitenkään säännöllisesti vatsalihaksia treenannut.

Täällä ollut aika seesteistä viime päivät, mitä nyt pojan kanssa kränää. Itsepukeminen on tällä hetkellä jotenkin tyhmää muka ja oma yrittäminen esim sukkien kanssa loppuu huutoon samantien. Aamut ollut välillä ihan perseestä kun en suostu antamaan periksi tässä asiassa. Päiväkodissakin keskusteltu asiasta poikaa hakiessa, joten en halua kotona passata isoa poikaa näissä jutuissa. Toissa aamuna sanoin, että lähdetään ilman sukkia sitten jos ne ei mene jalkaan. Osaa siis varsin hyvin laittaa ne. No huutoitkua siinä sitten ja kengätkään ei muka millään menneet jalkaan. Sitten lähdettiin paljain jaloin. Huutoitki käytävässä alas asti kunnes suostui laittaa jalkaan sukat ja kengät.

En jotenkin useinkaan enää jaksa ”hämätä” tilanteita niin, että onnistuisi mitä ikinä tehdäänkään vaan tyydyn toteamaan miten asiat on jos niin ja näin ei tapahdu. Sekään ei kyllä usein tuo toivottua lopputulosta. Väsyttänyt välillä hitokseen kun asioista pitää vääntää ja pitäis yrittää keksiä hämäyskeinoja jolla saa innostumaan tekemään milloin mitäkin. Välillä toisaalta mietityttää, että ollaanko liian ankaria tai tiukkoja eri tilanteissa. Usein reaktio voi olla vaan ärsyttävä nauru tai vastaan väittely kulmat kurtussa. Varmaan kuuluu ikään. Ja välillä tuntuu, että pitäiskö tässä lukea jotain kasvatusoppaita ihan ettei mene ihan väärin kaikki. Mutta tuntuu että nykyään vaaditaan vanhemmilta ihan eri tavalla täydellisyyttä kuin mitä esim ennen. Haluan uskoa, että oman lapsen saisi kasvatettua ilman laajamittaista kirjallisuuteen perehtymistä.

Typykkä 3,5kk

 

Uh-huh, ihan nopeesti vaan, että kyllä tämmönen vaativa vauva rajoittaa kauheesti menemisiä ja sosiaalista elämää. Yritän saada kaverit meille kylään.
Äsken oli pakko lähtee vauvan kans kauppaan ja automatkat molempiin suuntiin huus rääkyen naama punasena ja siit entistä hikisemmäks, pakko aina pukee mahd vähä kaukaloon ja sit kaupassa kuitenki aika viilee. Siit ite stressaantuu nii kauheesti matkoilla, ettei huvita sit mennä mihinkään.
Muutenkaan ku nyt kotonakaan ei viihdy yhtään ilman seuraa, eikä nuku muuta ku sylissä/tissillä, ei voi laskee selälleen, ku tulee oksennus ja mies ei käy ku pari tuntia yöllä kotona, nii alan olee aika kypsä sänkytissinä toimimiseen. Plus kukaan ei pese pyykkiä. Eilen mentiin agilityyn kuitenki ja yhen ryhmäläisen nuoren tytön äiti sit vahti poikaa mun treenivuorolla, heilutteli värikkäitä koiranleluja yms.

Nuha alkaa olla ohi, oksentelu sen sijaan jatkuu, jos ei pidä varaansa. Tulee aina kolme oksennusta putkeen, just niin ku @Mandala sano et aina viis pulautusta.
Muuten menee hyvin, mut en oo vielä keksiny miten saan yhdellä kädellä vaipan nii, et poika on pystyasennossa mun sylissä. On nimittäin sellanen kalapuikko, jonka jalat ei taivu.
Kantoliinassa ollaan käyty koiralenkit.

Toivottavasti tää ois nyt vaan joku vaihe...

Poika 2 kk + 3 viikkoa

 

Hups, onpas taas jäänyt kirjoittelut vähäksi aikaa ja tänne tullut juttua vaikka kuinka!

@kiuski lle superlämpimät onnittelut uudesta raskaudesta! Ihana masu sulla jo nyt , eikös se tosiaan tokalla kerralla yleensä pullahda esiin paljon aiemmin? Mulla tosin oli ekallakin kerralla sen verran turvotusta heti alussa, että ihonmyötäisiä paitoja en edes varhaisultran aikoihin voinut enää käyttää.

@MyMa n alkiolle kovasti onnea ja vauvaliimaa! Mikäs pp sulla on nyt meneillään ja ootko jo testaillut?

@Mandala , kuulostaapa tylsältä nuo vänkäämiset pojan kanssa, mut tosiaan lienee - taas kerran - kyse jostain vaiheesta ja rajojen kokeilusta. Mä kannustaisin vaan olemaan johdonmukainen siinä mitä saa ja ei saa tehdä, kyllä lapsi sen yleensä ajan kanssa hyväksyy. Paljon hämmentävämpää hänellekin, jos välillä jotkut jutut sallitaan ja sit taas toisinaan ei. (Ja joo, tiedän että on tooosi helppoa näin sivusta sanoa. ) Hienoa et typykän tissiraivarit on menneet ohi!

@atvk87 toi on kyllä tuttu tunne! Meidän poika oli pienenä sellainen että ei oikein viihtynyt vaunuissa ja saattoi milloin vaan alkaa huutaa pää punaisena, kun oltiin esim. jossain kauppakeskuksessa tms. Mulla oli kans tosi korkea kynnys lähteä vauvan kanssa mihinkään kun se oli niin stressaavaa. Mutta voin lohduttaa, että meillä ainakin tilanne helpotti kummasti ajan kanssa. Kun vaihdettiin vaunuista ratasosaan (joskus 5 kk:n iässä?) niin alkoikin viihtyä reissussa ihan eri tavalla ja yhtäkkiä saatettiinkin lähteä minne vaan ilman huutoja. Tuntui ihan luksukselta aluksi!

Meillä on nyt treenailtu taaperon kanssa tarhassa käymistä reilun viikon ajan (klo 8-12 on pisimmillään ollut päikyssä). Siinä mielessä kaikki on mennyt hienosti, että poitsu viihtyy siellä hyvin eikä meinaisi malttaa kotiin lähteä. Hän onkin kyllä ollut aina tosi reipas eikä ole meidän vanhempien perään juuri koskaan itkeskellyt... Mutta tänään oli sit kiivennyt liukumäen päälle ja pudonnut sieltä, ja lisäksi oli purrut yhtä lasta käteen. Että siinä mielessä nyt vähän sydän syrjällään, kun tietää miten vikkelä tapaus on kyseessä ja eihän ne hoitajat siellä ehdi yhtä lasta vahtia joka hetki kun on piha täynnä pikkuisia...

Roxanne ja pikku vipeltäjä 1 v. 8 kk

 

Upeat nuo mahakummut kyllä @kiuski

@Mandala On tää lapsen kasvatus kyllä semmoista tunteiden ja pohdintojen ristipainetta. Ymmärrän erittäin hyvin ton sun turhautumisen tunteen. Meillä kans yritetään olla johdonmukaisia, mutta kun tietää että kieltämisestä tulee huuto, niin jotenkin ei aina vaan jaksa ottaa itse sitä vastaan vaan antaa sitten mennä vaan. Ja tuota harhauttamisen mielekkyyttä oon kans itse pohtinut- millä se lapsi sitten oppii, jos tilannetta ei joudu "kohtaamaan"? Mutta siis todellakin harhautan kans joka päivä sata kertaa Tsemppiä! Voisiko kuitenkin olla myös vähän protestia vauvasta? Että isoveli onkin huomannut, että ei tuo olekaan mikään vieraileva tähti?

@Roxanne kiva kuulla teidänkin kuulumisia Kurja juttu tuo mitä hoidossa oli tapahtunut. Meillä kans lapsi sai kunnon haavat naamaansa juuri, kun kaatui alimmalta rappuselta sepeliin. Ja semmoinen paikka, että usein siitä mennään ja aina yritän katsoa, no nyt sekunniksi menin laittamaan ovea kiinni.. Yritän itse miettiä, että näitä vaan pakostakin joskus tapahtuu, ja yleensä lapset kuitenkin selviää hengissä. Ja ehkä oppiikin jotain? Pureminen vissiin tosi yleistä, joskin tosi ikävää. Toivotaan että on vain ihmetystä hoidon alkamisesta ja reagointia isoon lapsijoukkoon.

@atvk87 Kuulostaa kyllä harmilliselta tuo teidän arki. Mun hyvällä ystävällä oli samantyylinen tilanne, kun hänen kuopuksensa oli vauva. Oli allergiaa, refluksia ja muutakin ongelmaa, ja juurikin sylikissana viihtyi eikä hetkeäkään yksin missään. Ootko ajatellut allergian mahdollisuutta, ja yhteyttä tuohon pulautteluun? Maidon kautta reagointia siis. Tää siis ihan nyt täyttä spekua, kunhan nyt mainitsen. Teidän olisi varmaan mahdollista saada kotipalvelua, tuohon siivous ym. avuksi, ja vaikka sinne agilityynkin vahdiksi?

@-dino- teidän kuulumisia olisi myös kiva kuulla, kunhan jaksat ja ehdit kirjoitella

Täällä menee ihan kivan tasaisesti pojan kanssa. Mies on lomalla nyt elokuun, ollaan tehty kaikkea perhejuttuja ja vietetty aikaa isovanhempien kanssa. Mukavan rentoa ja lapsi tykkää Hammas on taas tulossa, mutta nyt ei ole niin jäätävää kitinää kuin viimeksi. Hyttysistä tuntuu tulevan pojalle ihan karmeat paukamat ja kutinat, saatiin neuvolasta resepti antihistamiiniin.

Alkionsiirrosta: Nyt on dpo 12/ pp 7 menossa (blasto) ja olot on olemattomat Pientä menkkamaisuutta aina yhtenä ja toisena päivänä, mutta thats it. Ovitrellen pistin ma, eilen ja tänään tullut siitä todella haaleat viivat. Eli se ei enää kauaa testeissä näy. Tikutellut oon siis jo kolme päivää Aion nyt testata joka päivä että näen miten Ovitrelle hiipuu ja alkaako sieltä uusi viiva ilmestyä. Piina on karmeaa, vähän huono fiilis onnistumisesta oireettomuuden vuoksi. Mutta peukut pystyyn! Testipvä verikokeella ens ma.

MyMa ja poika 1,5v + haamu haaveissa

 

@MyMa jännät hetket siellä! Miten sun testailut pojasta silloin meni, aloitko silloinkin ajoissa ja miten haamut alkoi ilmestymään? Mulla ainakin meni molemmissa viivojen tulo samalla tavalla, mutta ei se edes aina niin mene samalla ihmisellä.
Teidän lomailut kuulostaa kivalta. Tuo alkaa olemaan jo tosi kiva ikä tehdä kaikkea. Me käytiin pojan ollessa kesällä Pärnussa ja oli tosi jees, pienempänä tuskin niinkään jees kun ei olisi mitää ymmärtänyt.

@Roxanne voihan sitä teidän pientä puraisijaa, mutta uskon kuten @MyMa että reagointia uuteen tilanteeseen. Varmasti päiväkodissa siihen hellävaraisesti puututaan niin tuskin mitään isoa ongelmaa siellä tulee. Ja vaikka kasvattajat siellä ei pystyisi jotain tilanteita estämään ennen tapahtumista niin ainakin sitten puuttuvat kun näkevät ja auttavat tilanteen selvittämisessä rakentavasti.
Meidän poikaa joku puri pienten ryhmässä kerran. Sain siitä tekstiviestin töihin ja tiedon että olivat sopineet yhdessä asiasta jälkikäteen ja leikit jatkunut hyvässä hengessä.
Kuulostaa hyvältä että toinen niin tykkää! Onko yhtään itkeskellyt? Ootteko niitä päiväunia siellä treenannut/meinaatteko?

Voi @atvk87 että teille sitten sattui se ”kiintiö” vaativa vauva. Uskon, että väsyttää välillä koko homma kovastikin. Iso halaus sinne! Ei tasan tarkkaan auta just nyt, mutta aika ihan varmasti helpottaa tuohon!
Tosiaan kuulostaa kyllä aika paljolta tuo puklauttelu ja huuto. Tuli taas se osteopaatti (ja myös vyöhyketerapeutti) mieleen, ettei vaan synnytyksestäkin olisi jäänyt jotain taustalle vaikuttamaan. Hitto kun automatkat on hankalia teillä koska mulla olisi suositella aivan ihanaa osteopaattia täällä Helsingissä, hoitaa raskauksien yms lisäksi myös vauvoja.

Ootko huomannut mitään vaikutusta miten itse syöt? Tai ajatellut jotain aluksi vaikka pienimuotoisempaa imetysdieettiä? Ja kuten mainittu jo niin neuvolan kautta saa kotiapua, kannattaa miettiä ainakin!
Mun kaveri sai 2-vuotiaan esikoisen päälle kaksoset niin kerran viikossa kotiavusta tuli joku hakemaan kaksoset ulkoilemaan joksikin aikaa. Sitten taas toisen kaverin 1vee lapsi ei vieläkään nuku kunnolla, päiväunetkin vain vaunuissa lenkillä niin tilanne aika hurja välillä väsymyksen takia. Mutta hänen mies taas ei tykkää ajatuksesta kotiavusta koska jotenkin häpeää pyytää apua. Ärsyttää oikein kuunnella kun kertoo mulle tästä...

Kovasti jaksamista sulle

Me lähdetään perjantaina laivalle kun ei olla pitkään aikaan oltu. Ei siis varsinaisesti mikään kauhean eksoottinen matkavalinta, mutta ajateltiin nyt kokeilla eka Tallinnaan vaan tällä kokoonpanolla. Yö laivalla.

 

äää. Mun aivot on ku puuroa mutta koitan jotain kommentoida

@atvk87 Hyvä että nuha alkaa olla ohi, kuulosti ikävältä. Ja oksentelut kuulostaa ikäviltä edelleen. Mää voin niin kuvitella että meidän elämä tulee oleen tommosta sitteku joskus kotiin päästään ettei mihinkään lähdetä ku neiti ei viihdy pitkään missään muualla ku sylissä...

@kiuski joo ei toi maha jätä kyllä mitään arvailujen varaan Näin susta unta viimeyönä olit tosi pitkä, vaaleen ruskee tukka otsahiuksilla

@Mandala näin mitään mistään tietämättömänä noin määki tekisin pojan kans

@Roxanne Oioi onneks ei loukannu, lapset taitaa kyllä olla lujempaa tekoa ku me vanhemmat luullaan. Ei tartte ku miettiä itseä lapsena niin vähän väliä sitä jostain putos/kaatu yms.. Tuo pureminen taitaa olla kans aika yleistä, ei tokikaan kivaa. Toivottavasti loppuu eikä jää tavaks.

@MyMa Oireettomuus ei kerro mitään! Täälä peukut pystyssä että tarraa kiinni Ihanalta kuulostaa teidän loma-arki nyt

@Josia ???

Sorisori ku pitäny teitä pimennossa vaikka isoja uutisiaki ois ollu En näistä suunnitelmista uskaltanu tännekkään kirjottaa ettei tieto kantaudu vahingossakaan lähipiirin korviin Mut siis viikko sitte matkustettiin lähisairaalan osastolle kasvujaksolle, kuukauden päästä palataan ouluun. On opeteltu ihan uutta arkea kun saadaan olla keskenään huoneessa tytön kanssa Ekan yön vietin sairaalassa mutta kun tytöllä pitää kuitenki olla hoitaja huoneessa yöllä niin sen jälkeen oon ollu kotona yöt. Miettikää KOTONA! Ei tääkään toki ihan ongelmatonta ole, nyt ajoja tulee 100km/pvä ja harmistus siitä että ei saa tyttöä kotiin mukaan on järjetön. Vieraita on käyny paljon harmi että tyttö vierastaa kaikkia ihan kamalasti Äidin ja isin syli käy ja hoitajien pakosta mutta kenekään muun syli ei missään nimessä. mitään vinkkejä? tottuuko ajan kans vai rauhottuisko muiden syliin vaikka itkiski ensin?

Pari päivää ollut nyt räkäsempi, onneks ei mitään pahempaa, ei lämpöä yms. Ei nyt saada tietty liikkua huoneesta mihinkään, se vähän harmittaa. Jospa ois kohta ohi. Syömisongelmista en jaksa ees avautua. V*tuttaa ja suuresti, ei huoli pulloa enää juuri ollenkaan. Ei huvita kohta ees yrittää..

-dino- ja typy 3,5kk <3

 

Vau @-dino- Tulipas hyvä mieli. <3
Keskityt vaan niihin hyviin asioihin ja tohon uuteen, hienoon tilanteeseen!
En valitettavasti osaa sylittelyyn neuvoa, luulis, että tottuu, mutta turha itkettääkään. Ja voi olla joku vaihekin. Tsemppiä siihen!
Ja varmasti ihanaa olla kotona.

Täällä alkoi sataa alkuillasta, joten sain miehen kotiin. Ei pitäis tietty olla itsekkäästi siitä kiitollinen, mutta oonpahan nyt kuitenkin. Hän sai pojan tietty nukahtamaan ja onkin nyt nukkunu kaks tuntia isän kainalossa ja mä sain pari koneellista pyykkiä, lämmitin saunan ja kävin siellä rauhassa ja nyt pääsin jopa koneelle ja on ihan eri fiilis, mitä päivällä ja näkee asiat eri valossa.

Kiitos tosi paljon teille ihanista viesteistä ja tsempistä! Tää on kyllä niin hieno paikka.
Vastaan nyt yleisesti meitä koskeviin ehdotuksiin ja juttuihin!
Oon tottakai miettinyt, että jos onkin joku vika, allergia tai se refluksi. Sit mietin, että jos ois jompaa kumpaa, niin luulis, että olis ollu alusta asti ja jatkuvaa? Et ei kai refluksi voi alkaa "näin myöhään"? Sitä en tietenkään haluaisi, koska sehän tarkottais imetyksen loppumista. Tottakai vauvan hyvinvointi edellä!
Eikä oksennusta tuu joka päivä. Tosin, en tiedä tulisko, jos ei vähä järjestelis asioita sen mukaan, ettei tuu. Esim tänään ei oo oksentanu (ainakaan vielä). Ja mulla on aika kaavamaiset syömiset, enkä oo saanu kiinni mitään ruoka-ainetta, mikä vois aiheuttaa. Sillon alussa pidin kaks viikkoo kahvitonta, suklaatonta ja sit ruisleivätöntä ja sipulitonta, mutta niiden syömistä oon edelleen vältellyt.
Poika on kuitenkin ihan hyväntuulinen, vaikka oksentaakin. Kakka jumissa on edelleen sellanen kitisevä ja levoton. Tänään aamulla tuli sellanen tulppakakka, missä oli kiintee pampula siellä ja sit paljon juoksevaa.
Luulisin kuitenkin, että liittyy vaan siihen läpän kehittymiseen tai kehittymättömyyteen. Mahalaukun koko kans on varmaan valtava, koska tyyppi painaa jo kahdeksan kiloa! Musta tulee kunnon habamamma.
Olin aluks varma, että se kaukalossa oleminen painaa jotenkin palleaa tai mahaa ja siks ei tykkää, mutta esim kaupassa ostoskärryissä ei oo mitään ongelmaa, eikä agilityhallissa pöydällä kaukalossa. Eli ilmeisesti autossa on vaan tylsää. Oon virittänyt jotain pehmeitä pikkuleluja roikkumaan niskatuesta, mutta pitäis varmaan joku kunnon värikäs systeemi siihen.
@Mandala anna vaan se osteopaattisuositus, miks en vois tulla vaikka junalla käymään isolla kirkolla! Itseasiassa mietin asiaa äsken suihkussa ja se vois kyllä onnistua ihan ok. Jos otan vaan kantoliinan mukaan, enkä vaunuja ollenkaan, onnistuis jopa päiväreissuna.

Ja joo, ehkä tää on se kiintiöhankala. Mut onhan myös niin ihana ja ilmeikäs poika. Ja yöt menee hyvin kuitenkin!
Mä kysäsen viikon päästä neuvolassa kaikesta.
En kehtaa mitään kotiapua just kun tietää, et on olemassa koliikkivauvoja, joiden äidit väsyneitä ihan fyysisestikin ja sit tollasia monen lapsen perheitä ja yh-äitejä jne jne.
Mulla on kuitenkin anoppi naapurissa aika helposti saatavilla, mutta kyllä te tiedätte, siinä on se tietty "hinta". Päivittely ja kiitollisuudenvelkaan jääminen yms yms. Eikä ymmärrä lainkaan mitään mun harrastuksia, luulee, että käydään (tai käytäisiin) harrastamassa koirien takia ja pitää sitä vääränä, että mies ja lapsi jätetään kakkoseksi koirien perään, vaikka ne on mun harrastuksia, missä koira on väline. On ite sellanen oikein vanhanaikanen emäntä, joka ollu aina kotona lasten kanssa ja tehny ruoat valmiiks ja kaiken, et miehet voinu keskittyä vaan töihin. Ite en pysty sellaseen, enkä edes yritä!
Mut maanantaina alkaa se synnytyksen jälkeinen pilates ja mies on luvannut olla pojan kanssa aina sen tunnin ajan.

@MyMa uuuuu miten jännittävät ajat! Toivotaan, että viiva jatkaa kehitystä ovitrellen hiivuttua.
Ja mukavaa on ollut teillä perheen kesken ja just niin kuin @Mandala sanoi, niin toi on varmasti kiva ikä ja pystyy jo tekemään kaikkea ennen kuin uhma alkaa.

@Mandala musta toi sun tyyli kuulostaa just oikeelta! Vaikka on kaikkea vauvan- ja lapsentahtisuutta nykyään, niin ei silti voi antaa lapsen päättää. Ja jämäkkyys luo turvallisen ympäristön myös sille kiukuttelulle ja tunteiden näyttämiselle.
Tuolla facen eri palstoilla oon lukenut tosi paljon noista taantumisista ja uhmista, mitkä aiheutuu uudesta pikkusisaruksesta. Silleen ajateltuna toi 2 vuotta ikäeroa on kaikkein pahin, vaikka sitä ihmiset just suosittelee ja pitää yleisesti hyvänä välinä?
Eli voimia ja tsemppiä sinnekin. Ja oikein mukavaa risteilyä! Se on pojalle kuitenkin tosi jännää ja kiva irtiotto, vaikka on "vain" risteily.

@Roxanne kiva kuulla teistäkin pitkästä aikaa! Ja tosiaan ne varhaiskasvatuksen ammattilaiset saa sumplia noi uuden tilanteen ongelmat siellä.
Millon sun työt nyt alkoikaan?
Ja kiva kuulla, että paikoissa viihtyminen voi parantua! Tää kyllä viihtyy vaunuissa yleensä, ei vaan nuku siellä enää, mikä olis toivottavaa.

@love- miten menee?
Ja @Josia vois synnytyskertomuksen tulla päivittämään.

Kiitos vielä, paljon parempi mieli nyt! Poika heräs ja lähen rentoutuneena imettämään.

 

Nyt vaan pikaisesti se osteopaatti. Onni ja Hoiva niminen paikka Kalliossa, ja sieltä Piritta. Mä kävin raskaana hänellä, aivan ihana! Ja olen kuullut paljon hyvää myös niiltä ketkä vauvoja vienyt.
Äitiyslomalaiset saa myös alennusta hänen käynneistä.
Mä kysyn myös yhden hyvän vyöhyketerapeutin tiedot mun kaverilta. Olin miettinyt mennä sinne käynnistelevään hoitoon jos ois menny raskaus pitkälle. Palaan siihen.

Edit: Sydänsyli on se vyöhyketerapeutti!

 

@-dino- miten hienoja uutisia!! Varmasti ihan superihanaa olla omassa kodissa välillä yötä, jaksaa sitten paremmin taas sitä sairaala-arkea. Ja tosi kiva kun tytöllä nyt oma huone, saa vähän yksityisyyttä Harmillista jos syöminen nyt tökkii oikein kunnolla

@Roxanne piti kans vielä kysyä, että miten ne päikyt on nyt mennyt, kun etukäteen sitä mietit?

@Mandala Laivareissu kuulostaa tosi kivalta! Ei noita lähikohteita kannata yhtään väheksyä Tallinna ja Tukholma on aivan ihania kaupunkeja, ja jotenkin niin helppoa kun ei oo mitään lentokentillä sähläämistä ym

@atvk87 Tuosta kotiapu-asiasta: Ymmärrän kyllä että kynnys on korkea, jos ei tilanne ole tavallaan vielä kovin huono. Ja te tiedätte itse, mikä teille parhaiten sopii. Mutta tuo ajatus, että kotiapu jotenkin "kuuluisi enemmän" jollekin, jolla on tosi vaikeaa, on ihan turha!! Kotiapu on nimenomaan matalan kynnyksen ennalta ehkäisevää, perheitä tukevaa työtä. Sen yksi tarkoitus on se, että vanhemmat ei koskaan joutuisi tilanteesee, jossa ollaan fyysisesti ja henkisesti ihan äärirajoilla. Ja sitä on kuitenkin kunnissa resursoitu tietty määrä, joten ei ne koliikkivauvojen äidit jää silti ilman, vaikka sä ottaisitkin sitä.

Rohkaisen kyllä suuresti kokeilemaan, juuri tällä mun viimeksi mainitsemalla ystävällä se on ollut kyllä täydellinen life saver. Ja voihan sitä vaikka koittaa kerran-pari, ja jos ei ookaan oma juttu niin ei tarvi jatkaa?

Ja itte huomannut vasta kun oma lapsi on jo vauvavuoden ohittanut, että sekä oma että miehen kanssa yhteinen aika on todella merkittävä juttu jaksamiselle. Että todellakin pidät Atvk kiinni tosta agilitysta! Vaikka ei edes tuntuisi siltä, että kaipaisi sitä aikaa erityisesti, niin sitten kun pääsee yksin/yhdessä jotain tekemään niin ai että se on kivaa. Muistaa, että ollaan myös pariskunta eikä vaan isi ja äiti Mennään muuten tänään juuri iltapäivätreffeille miehen kanssa museoon ja syömään. Mun nuorempi sisarus puolisoineen hoitaa lasta sen aikaa. Katotaan kuinka käy kun heillä molemmilla ainoa kokemus lapsista on tuo meidän poika

Raskaustestailusta sen verran, että tänä aamuna lähinnä viivanpaikka näkyi testissä (ovitrellea varmaan). Olisin kyllä odottanut, että näkyisi jo plussaa jos olisi tarttunut Tänään siis dpo 13 ja pojasta testasin ekan kerran dpo 14, ja silloin tuli jo selkeä viiva (ei ihan täys tumma mutta ihan selvä). Jos huomenna aamulla ei näy mitään, niin tais olla tässä tämä kierros. Periaatteessa siis mahdollista, että nyt Ovitrellen riput olisi häviämässä, ja tämä olisi se "välinega" ennen varsinaista plussaamista. Mutta ajatukset on jo seuravassa kierrossa, koitetaan heti perään uusiksi jos vaan voi.

 

@atvk87 Voi kun toi oksentelu loppuisi jo kohta. Tuohan se ihan hirveästi lisähommaa sulle, mutta kyllä minäkin rohkaisen ottamaan avun vastaan! Meillekin tarjottiin neuvolasta jotain apua vauva-aikana vaikkei mitään syytä ollutkaan. Ja reippaasti vaan muksua anopille! Me asutaan kans tällä hetkellä anopin naapurissa ja noh, on myös sellanen vanhanaikainen emäntä tuokin. Välillä saatan mennä hakemaan suutuspäissä miehen sieltä lorvimasta saatesanoin "nyt hoitamaan sitä lastas niiku olis jo" ja voit vaan kuvitella kun anoppi on aina itse hoitanut mukulat ja mies tuonut vaan leivän pöytään. Tulee katseita että enkö pysty yhtä lasta edes hoitamaan. No siitä tulee välillä sellanen että prkl hoidan itse, en tarvi apua, mutta onhan se ihana välillä käydä ruokakaupassa ilman lasta joten monesti kippaankin pojan sinne ja menen yksin haahuilemaan hyllyjen väliin. Ja nyt varsinkin on helppoa kun poika teputtaa hakemaan samantien lemppari lelut sieltä tutusta nurkasta ja heiluttaa vaan äidille että heippa, mene jo!

@-dino- Ihania uutisia siellä Ja miten luksusta nukkua yöt kotona! Harmi että syötöt ei suju kun muuten rullaa nyt paremmin Ja siitä sun unesta, olen aivan täyskohta mitä näit perus pätkä, vaalea ja ei otsista

@Mandala Mun äiti sitä just puhu että kamalaa mitä paineita nykyään vanhemmilla on kasvattaa lapsia. Ennen riitti että teit ruoan ja katoit että on puhtaat vaatteet päällä. Nykyään joka tuutista tulee kasvatusoppeja että tee niin ja näin, puhumattakaan sosiaalisesta paineesta. Välillä tekisi kyllä mieli lukea joku opus, mutta toisaalta ei lasten kasvattaminen nyt voi mitään rakettitiedettä olla. Sun tyyli ainakin kuullostaa ihan järkevältä eikä yhtään liian ankaralta, tekisin itse ihan samoin. Mukavaa laivareissua! Nyt alko tekee kyllä mieli sitä buffettia

@MyMa Oi että kun sieltä se viiva nyt tulisi aamulla! Lähetän tuulen mukana pari aamupahoinvointiyökkäystä sinne jos vaik auttais!

Täällä tehdään vissiin hampaita. Tai sitten muuten vaan lakkoillaan ruoan suhteen. Ennen söi tosi hyvin ja nyt vaan muutama haukku ja äkkiä takas leikkimään. Vai onko vaan tajunut että ruoka ei lopu maailmasta? Vai onko autot vaan kivempia kun ruoka ? Vai kuuluisa vaihe? Poika on myös äärimmäisen kova nyt isin perään. Mun perää ei itketä yhtää jos menen vessaa, mutta jos mies menee edes nurkan taakse niin johan tulee kyyneleet.

Maanantaina ultra, jännittää! Luotto on ainakin kova että siellä on elämää sillä varasin jo neuvolankin

Kiuski 6+4 ja poika 1v 1kk

 

Aapuaa en mä pysy perässä kun te kirjoitatti niin hirveesti

@atvk87 ihanaa että sait edes vähän huilia, paljon tsemppiä ja jaksamista sinne! Pikkuhiljaa alkaa varmasti kelvata muukin kuin syli/tissi, meillä alkaa olla jo harvinaisempaa että sylissä jaksaisi paljon hengailla muuta kuin lukiessa.
Ja ne missävaan raivoamiset on meillä ajan kanssa aika paljon hellittäneet, ainakin hetkeks ennen uhmaikää Meidän tyttöhän painaa nyt siis ehkä just ja just sen 8,5kg

@-dino- voi miten ihania uutisia! Nyt keräilet voimia kotona nukkuessa, niitä tarvitaan kun palaatte taas Ouluun Tai itse ainakin nukuin tosi huonosti sairaalassa vaikka tytön kanssa mieluusti olikin. Syömishomiin kovasti tsemppiä! Se on niiiin raivostuttavaa kun se takeltelee. Meillä ei syödä vieläkään erityisen hyvin.

Juu täällä on kans yks vain vaunuissa nukkuja... Siirty yksiin päikkäreihin kesällä eikä enää halua tissillä nukkua. On kuitenkin selvästi väsynyt päivän aikana, joten nyt oon parina päivänä nukuttanu aamullakin vaunuihin. Taas sitä kävelyä tulee sitten vaan jotain 15 kilsaa päivässä eikä yhtään sekuntia omaa aikaa jolloin vois tehdä jotain muuta, kuten vaikka levätä hetken. Lisäksi meillä tehdään poskihampaita (ai jeesus mikä paholaisen keksintö) ja heräillään 2-4 kertaa yössä ainakin Nukkuu siis vain about 21-06 ja päivällä ihan max. 2h päikkäreitä. Yks päivä heräs jostain syystä kesken ekan unisyklin päikkäreillä eikä rahoittunut enää millään, vaan veti 35min itkupotkuraivarit tietysti mahdollisimman kaukana kotoa. Itsellä maha vielä sekaisin just silloin ja alko tulla jo epätoivo kun tyttö ei halunnu olla sylissä eikä vaunuissa. En ole ylpeä mutta silloin soitin mun miehelle kesken työpäivän että voitko tulla auttamaan kun hajoon ihan just tähän touhuun
Luojan kiitos öppna förskola (avoin perhekerho?) aukes tällä viikolla kesätauon jälkeen, siellä tyttö onneksi viihtyy kun on pallomeri ja kaikkea. Onneks myös mummi tulee huomenna viikoksi, saa taas vähän hengittääkin päivien aikana. Alan myös olla ihan valmis palaamaan töihin, kävin juttelemassa pomon kanssa ja saan ihan kivat työtehtävät palattuani. Mies odottaa kovasti oman pappalomansa alkua, joten aika sopiva aika vaihdolle.
Kovasti on tyttö kyllä kehittynyt, se tietysti osaltaan selittää sitä levottomuuttakin. Parhaita on majaleikit, piiloleikit, ihan kaikki mikä soi/pitää ääntä ja laatikoihin kiipeily Osaa nyt seistä pieniä hetkiä ilman tukeakin.

Marrasmai ja nukkumatin vihaaja 1v1kk

 

@Mandala hyvää reissua! Ei sen aina tarvi olla eksoottista, lapsille riittää vähäinenki

@MyMa no voi kurjuus jos ei tärpänny ei nyt ihan vielä luovuteta, mutta meinasitteko yrittää heti ens kierrosta uusiks jos nyt ei onnistunu?

@atvk87 hah, sade on välillä mukavaa ja siis voi apua! Kaheksan kiloa no ei kyllä todella ainakaan painoon oo oksentelut vaikuttanu mahtavasti kasvanu sulla täytyy tulla jotain supermaitoa

@kiuski oishan se aika paljo jos alintajunta ois oikeenlaisen kuvan osannu muodostaa tsemppiä ultraan!

@marrasmai joo yhen yön koitin nukkua täälä mutta ei siitä tullu mitää. Lisäks ku hoitaja joutuu kuitenki olla huoneessa yöllä nii ei oo kiva nukkua. mun käy sun jalkoja kyllä sääliks tolla kävelymäärällä niin ihana ku tyttö varmasti onki niin tosi raskasta tommonen ettei nuku paikoillaan päivisin. Ootte varmaan jo kaiken mahollisen ja mahottoman kokeillu.. Onneks sulle tulee vähän apuja niin saat hetken hengähtää

Meidän syöminen ei suju ku nenämahaletkuun menee ruoka. Osaamisesta ei oo kiinni. Tänää kokeiltiin antaa yhellä ruualla vaan puolet maitomäärästä ja seuraavalla ruualla söiki pullosta melkee 30ml. Nyt vaan tähän vauvantahtiseen rytmiin pitäis pikkuhiljaa päästä mutta kuitenki niin että paino jatkaa nousuaan jotta toimenpide ois turvallisempi ja helpompi. No katotaan.

Piti tulla kirjotteleen ihan siks että voi fiilistellä teille kui kivaa on tytön kaa pötkötellä samassa sängyssä toinen tuosa nukkuu vieresä

 

Ootko @MyMa vielä testannu tänään? Pidetään peukkuja että jospa kuitenkin!

Ja @kiuski lle unohdin sanoo onnittelut! Ihan mahtavaa! Meillähän on pitkälti sama vika ja/tai tuntematon syy (+ikä), salaa toivon että meillä kävis samoin

 

Tulin päivittelemään vähän kuulumisia ja yritän päästä kärryille pikku hiljaa mitä täällä on juteltu

Päällimmäisenä: MÄ OON ÄITI TÄLLE IHANALLE KÄÄRÖLLE Hän tuli maailmaan mulle synttärilahjana Yliaikaiskontrollista jäätiin kalvojen puhkaisuun ja yön aikana annettiin mini annoksella oksitosiinia. Vauva ei kuitenkaan kestänyt sitä rääkkiä ja aamulla päädyttiin kiireelliseen sektioon. Vauva oli jo niin alhaalla ja kiinnittynyt, että aika rajuja otteita joutuivat käyttämään ja tekemään lisäviiltoa imukuppi varten. Oli muuten kuin elokuvissa se leikkaus ja mies oli aika peloissaan Onneksi sain pienen hetkeksi rinnan päälle ennen kuin meni isin kanssa odottelemaan mua. Nyt ollaan kotona, parannellaan taisteluarpia ja ihmetellään muuttunutta arkea. Mami täällä itkeä tihuuttaa vähän väliä miten ihana pieni meillä on <3

Kummiasia mua mietityttää: montako kummia teidän pienillä on? Meille tärkeimmät olisi 7 ihmistä, yksi ei kuulu kirkkoon (pariskunnan toinen puolisko). Minusta se on aivan liikaa, mutta miehestä asia ei kuulu kenellekään

 

@Josia lämpimät onnittelut, ja ihania hetkiä vauvakuplaan Aika rankalta kuulostaa tuo maailmaan tulo, kerro ihmeessä lisää myöhemmin jos jaksat ja haluat! Kauanko olitte sairaalassa? Hienoa jos toipuminen on kuitenkin käynnistynyt hyvin Meidän lapsella on kaksi kummia, tosin ei kastettu vaan pidettiin nimiäiset. Seitsemän kummia kuulostaa paljolta ihan vaan tottumuksesta, mutta mikäpä siinä jos niin haluatte. Sehän on teidän asia Täytyy vaan synttäreillä olla sit aina isompi kakku

@marrasmai voi ääh, että teidän megalenkit vieläkin jatkuu Ymmärrän tosi hyvin että nyppii, kun ei päivässä ole yhtään hengähdystaukoa. Ne on henkisesti js fyysisestikin kuitenkin tosi tärkeitä hetkiä. Moneltako tyttö menee nukkumaan iltaisin, onko yhtään omaa aikaa silloin?

Niin ja @atvk87, meillä poika oli 10kk neuvolassa juuri ja juuri 8 kg Mutta onkin tuommoinen luikku ollut aina. Hienoa, kun vauva kasvaa teillä noin hyvin

Kiitos tsempeistä piinailun suhteen, ihana kun olette hengessä mukana se ei nyt siltikään tainnut auttaa, negaa näytti tänäänkin Joku roskishaamun äidinäiti siellä lopuksi aamulla vielä häilyi, mutta lieneekö ovitrellea vielä tai sitten joku hipaisu oli. Anyways nyt pitäisi olla jo päivänselvä plussa, kun 10 pvä sitten siirrettiin blasto. Jos olisi edes oloja johonkin suuntaan, niin voisi toivonkipinä elää mutta nyt ei.

Oon niin kiltti että käytän lääkkeet maanantaihin saakka ja veritestiin heti aamulla. Sitten soitan klinikalle ja varataan seuraava aika, varmaan puolen kierron tienoille sitten? Mennään heti uuteen siirtoon, jos mitään estettä ei ultrassa sitten ilmene. Ehkä se mun pitkäksi venytetty kierto sit kuitenkin oli jotenkin huono, tai jotain? (kun siirto oli tyyliin kp26 kesälomien takia). Tai oli vaan huono onni. Harmittaa eniten se, että sekä alkio että limakalvo piti olla niin priimaa tällä kertaa, ja sit ei edes blastolla onnistu Noh, leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.

 

@MyMa harmi ettei nyt tärpännyt Jospa sitten seuraavasta!

Tyttö nukkuu noin 21-06, eli eipä siinäkään paljon muuta ehdi kuin pakolliset siivoukset ja seuraavan päivän valmistelut. Nyt vielä kaiken lisäks sai nuhan ja on niin tukkoinen että heräilee koko ajan Tänään vasta hoksasin että nythän saa jo laittaa Otrivinia kun on yli 1v, jospa ens yö menis paremmin.

Suunnittelen jo kostoa jahka lapsi on teini-ikäinen ja nukkuisi puolille päivin, niin joku lauantai meen niin paukuttamaan kattilankansia tytön sängyn viereen klo 05.30 aamulla

 

Ai niin ja @Josia lle lämpimät onnittelut!

 

@Josia Onnittelut!! aikalailla tapahtumaa mahtunu teidänki synnytykseen.

@marrasmai haha! Joo ja sitteku oot ite vanha niin vaadi lykkimään pyörätuolilla ympäri kyliä tunti tolkulla

@MyMa ens kerralla sitte pahoittelut

 

@-dino- hahhah repesin tolle pyörätuolijutulle Joo todellakin!

 

Apua kun oon niin surkee kirjottelee nykyään tai ehkä eniten on se et kun meillä ei oikein tapahdu mitään niin ei sit oo aihetta kirjotella ja olevinaan on aina kaikkee muuta ettie kerkee

@-dino- Siellä kaikkee ihanaa tapahtunut koti on aina koti ja oma sänky jotain parasta! Harmi toki ettei tyty päässyt kotiin mukaan. Luulen miekin et varmasti tottuis itkujen jälkeen uuteenkin syliin, mutta haluaako sitten itkettää se on toinen juttu..

@atvk87 Niin ikävää toi oksentelu ja se ettei saa nukutuksi kuin tissillä, varmasti väsyttävääkin. Ymmärrän ton avun pyytämisen "vaikeuden" ja ah, niin ihanalta kuulostava anoppi. toivotaan et teidän tilanne tasoittuisi! Ja apua miten ihanasti kasvanut poika!

@Mandala Sielläkin pojalla "vaikea elämä".. Onko sit jotain mielenosoitusta kun ei enää olekaan aika vain hänelle, iän tuoma vaihe vai mitä, mutta toivotaan että helpottaa. Ei oo kiva tapella. Mut kivalta kuulosti reissu vaikkei mikään iso ollutkaan! Teki varman silti hyvää.

@kiuski ihanat masut

@Josia Onnea!

@marrasmai Huiput nuo sun kostosuunnitelmat! Vielä siinä iässä kun muistaisi toteuttaa

@MyMa Harmi jos ntt negaan päättyi siirto toivotaan josko vielä kuitenkin se plussa sieltä!

Täällä tosiaan aika tasaista. Pientä mahavaivaa, kuulee syödessä kun välillä vetää ilmaan ihan huolella ja se sit päivän mittaan kipristelee.
Neiti kasvaa ja kehittyy, todella hilkulla ettei jo känny mahaltaan selälleen. Käydään jo kyljellään mut ei vielä selälleen asti. Päätä pitäis saada enempi kannattelemaan, mut ei viihdy mahallaan kuin hetkiä vaan

En tiiä alkaako jonkin asteen vierastaminen jo esiintymään. Tulin tänään pyyhe päässä suihkusta syöttämään ja ei rahoittunut höpöttelyyni niinku normaalisti, tuijotti vähän epäillen vaan. Tissi suuhun ja edelleen epäilevä katse ja sit semmonen pieni itku alkoo tissi suussa, just semonen ettei selkeesti nyt tienny kenen tissi hälle on suuhun tunkastu. Rahoittui sitten kun otin pyyhkeen pois päästä.
Ens viikolla onkin sit rota ja 2vkn päästä ristiäiset.

Love ja typy 3pv vajaa 2kk

 

@Josia onnea hurjasti pienestä nyytistä ja pikaista toipumista! Mun synnytyslaitoksen huonekaverin synnytys meni samalla tavalla eli vauva oli jo ehtinyt syvemmälle synnytyskanavaan ennen sektiopäätöstä ja vauva oli ilmeisesti traumatisoitunut siitä koettelemuksesta koska huutoitki aikalailla suurimman osan aikaa. Kun nähtiin pois pääsyn jälkeen painokontrollissa äitiyspolilla niin hän puhui, että on menossa vauvan kanssa osteopaatille ja vyöhyketerapiaan koska on edelleen itkuinen. Toivottavasti teidän vaavi ei olisi ottanut itseensä synnytyksestä!

Meillä on kolme kummia esikoisella (mun ja miehen sisarukset) ja kaksi kuopuksella (meidän hyvät ystävät). Yhdet kaverit aikoinaan valitsi just 7 kummia esikoiselleen, kaikki heidän tärkeimmät kaverit. Harva niistä sitten lopulta on oikein kauheasti tekemissä lapsen kanssa. Mutta eihän se välttämättä haittaa.
Itse olen myös semmoinen aika vähän paikalla oleva kummi kolmelle eri tytölle. En siis edelleenkään kahden lapsen äitinä voi sanoa olevani älyttömän lapsirakas, tarkoittaa muiden lapsia. Eli en tahtomalla tahdo nähdä kummilapsia jatkuvasti, en siis ole isompia vienyt yksin minnekään jne. He nyt ovat kaverien lapsia niin tulee toki nähtyä, mutta oon enemmän semmonen ”ostan lahjat synttäreiksi ja jouluksi”- tyylin kummi eli kannattaa miettiä mitä se kummeus teille edustaa; haluutteko että on lapsen elämässä paljon, riittääkö pelkät lahjat vai onko kenties jotain henkisempää siinä? Mehän ei kuuluta kirkkoon eikä lapsia ole kastettu niin ei olisi periaatteessa tarvinnut kummeja ollenkaan. Eikä mun kavereille sillä ole merkitystä, että en kuulu kirkkoon vaikka heidän lapset on ristityt. Kuopuksen kohdalla vähän jopa ärsytti väkisin keksiä kummeja, mutta kun esikoisellakin oli niin pakkohan hänellekin.

@MyMa voi jos meni persiilleen eka siirto. Mutta toivottavasti pääsette pian uudestaan!

@-dino- äääh en kestä ootte päässy jo kotiin ite, oma sänky on niiiiin paras vaikka nuo syömisjutut takkuaa (toiv ei kauaa!!) niin antaa kuitenkin varmaan toiveita koko perheen kotona olosta. Ihan mahtavaa!

@atvk87 tosi ihanaa että sulla nousi jo pian fiilikset, sillä on oikeasti kyl niin paljon merkitystä että saa vauvan pois käsistä just silloin kun tuntuu kyntävän fiilisten pohjamudissa. Niinkin kummalliselta kun se kuulosti ennen lapsia, mutta kyllä sitä tarvii saada olla ilman sitä lasta vaikka ne ois kuin haluttuja.
Ja siis 8kg jo, Vau!! Sulla tosiaan on supermaitoa

@marrasmai hitto että teillä vielä jatkuu noi liikkuvat päikkärit just kun sitä kaveria vierestä katellut niin rankkaahan se on!
Ootko kokeillut miten päivä sujuu jos et käy lenkillä nukuttamassa? siis varmaan olet kaiken kokeillut, mietin vaan että kerääntyiskö univelka mitenkään sopivasti käytettäväksi. Toki eihän se auta mitään jos et saa mitään tehtyä tai sitä tärkeää omaa aikaa.

@love- meil poika aikoinaan jossain vaiheessa pelästyi mua kans pyyhe päässä, alkoi ihan itkee muuten ei kyllä oikeasti koskaan vierastanut eikä tullut mitään eroahdistusta missään vaiheessa.

Meidän Tallinnan reissu meni tosi hyvin. Joku melkein 20k askelta tuli siellä päässä tepasteltua päivällä ennen kun iltapäivällä lähdettiin kotiin. Ostettiin sateenvarjorattaat sieltä pojalle kun oltii ehkä muutama kilometri yhteensä kävelty jo. Ainoa mitä muutetaan seuraavalla kerralla on, että EI vloppuna hytissä yötä vaan hotellissa. Oli aika railakas meno paikoitellen meidän käytävällä kun mentiin nukkumaan tytöllä oli jonkin verran syliin hinkumista enemmän kuin normaalisti mutta menihän se siinä samalla.
Mutta ai että oma sänky kyllä oli ihana sen jälkeen, tuntuu kuin olisi ollut paljon pidempää reissussa kuin sen vuorokauden

Tänään ekaa kertaa vein tytön ennen esikoista sänkyyn! Varmaan kohta kaduttaa että sanon ääneen mutta jotenkin tuntuu, että tää nukkumaanmeno alkaa asettumaan uomiinsa. 19.30-20.30 ollaan nyt yleisesti oltu sängyssä hänen kanssa ja aina on sinne sitten jäänyt niin saanut omaa aikaa nii kauan kun viitsinyt olla hereillä. Yhtenä iltana halusin ehdottomasti ehtiä pelaa tietokoneella kaverien kanssa niin vein kellon mukaan tytön sänkyyn (normaalisti tsekkaan virkeystason) kun oli aivan virkeä ja touhotti menemään siinä, mutta silti väsähti ja nukahti suht pian. Yöt nyt sitte vielä kuitenkin semi pätkäiset. Yhdessä vaiheessahan hän nukkui sen 4-5h pätkän ja sitte ehkä yksi syöttö ennen aamua mutta nyt on pitkään ollut suurinpiirtein 3h pätkä ja jopa tunnin parin välein aamuun asti. No ei silti onneksi ole älyttömän väsynyt itse aamulla niin ei haittaa. Jos joku haittaa niin ehkä se että poika herää useimmiten ennen kuutta ja tulee huoneeseen. Osasi tänään laittaa tuomansa lelut mun meikkipöydälle ennenku ees sanoin ettei niitä sänkyyn tuoda (jos ne sängyssä ottaa käsistä pois niin tulee itku ja kaikki on hereillä ja ärtyneitä), mutta ei se auta jos hän kuiskaillen höpöttää, paijaa ja vaihtelee asentoa siinä vieressä
Mies on nyt vielä nukuttamassa poikaa niin tulin parvekkeelle viinilasin ja itkuhälyttimen kanssa nautiskelemaan just tästä hetkestä hiljaisuudessa

Pohdin miehen kanssa kiinteiden aloitusta aiemmin. Pojan kanssa alettiin soseet heti 4kk iässä. Tein innoissani hänelle eri soseita. Silloin syötin niitä sitterissä aluksi ennenku vähän myöhemmin neuvolassakin sai vihreää valoa että voi syöttötuolissa istua pieniä hetkiä kun oli niin jämäkkä. Myöhemmin kun tutustuin sormiruokailuun niin tajusin ettei se sitteri kyllä soseiden kanssakaan ole kauhean turvallinen tapa syödä jos meneekin väärään kurkkuun niin ei pääse etukenoon kakomaan sitä pois. Sormiruokaillen ei tietenkään missään nimessä sitterissä.
Meillä tyttö kohta 4kk ja on vielä niin löysä ettei tulis nyt mieleenkään aloittaa kiinteitä hänen kanssa koska täytyy ne valmiudet syömiseen täyttyä soseidenkin kanssa. Se löysyys on osasyy mutta myös ei yhtään kiinnosta se soseiden vääntäminen tälleen toisella kertaa mennään siis ihan tytön mukaan. Silloin kun edes sylissä tuettuna pysyy hyvin niin aikaisintaan silloin edes pohditaan mitä syötetään. Jos hyvä tilanne 5-6kk iässä niin vois aloittaa jos sormiruokaillen suoraan. Mielummin mä sormiruokia väsäilen hänelle ja päiväruoat perheen kanssa yhteisiä (ilman suolaa).
Ihan hurjaa että edes tullut kiinteät mieleen, vastahan hän syntyi

Löysin uuden sovelluksen kännykkään mitä ollaan tytön kanssa tehty. BabySparks. Maksoin jonku vuoden sitä eteenpäin, 25eur, niin siinä saa joka päivälle iän mukaisia aktiviteettiohjeita ja kaikkea tietoa. Ollut ihan kiva.

 

Onnittelut @Josia ja hurjan kuuloinen synnytys teillä. Onneksi ootte kunnossa molemmat. Vauvakuulumisia sitten kun taas jaksat.
Teillä voi olla ihan niin monta kummia kuin haluatte, kaks on minimi, mutta maksimia ei oo.
Meillä on vaan kaks, naapurista pariskunta, joiden kanssa ollaan tekemisissä, niin ovat varmasti pojan elämässä.
Loput hyvät kummit jätettiin sit mahdolliselle sisarukselle.

@MyMa pahoittelut negasta. Kiva, jos pääsee heti seuraavaan kiertoon yrittään uudestaan!

Törmäsin tällaseen:
https://www.kaksplus.fi/vauva/imetys-ja-ruoka/aidin-tarina-vauvani-vatsavaivat-helpottivat-pidensin-syottovaleja/
Luin vähä kauhunsekaisin tuntein, että imetänkö mä tosiaan meiän pojan kipeäksi? Kun kerran kasvaakin hurjasti. Syö kyllä just 2,5-3 h välein keskimäärin. Öisin tulee jotain 5 h välejäkin ja päivisin sit taas jos nukkuu tissillä, niin vaikea kyllä laskea, että millon imee ja millon vaan "imee". Välillä lussuttaa, välillä vaan liikuttaa huulia ja välillä niin ku tuttia, mutta ei kuitenkaan nielase. Tietty sillon ku uus heruminen alkaa, niin sen tuntee.
Mut joo-o.
Kolmeen päivään ei tullu oksennusta ja tänään kaks kertaa.
En uskalla ees pitää selällään tai vatsallaan, kun ne oksut pelottaa. Eli meiän tummy timet on aika minimissä ollu. Alkaa jännittää, että vaikuttaako pojan motoriseen kehitykseen negatiivisesti.
Aattelin nyt jättää karviaisten syönnin pois, kun oon yrittäny käydä melkein päivittäin välipalalla puutarhassa ja sitten kun sateiden ja pojan hankaluuksien takia käynyt muutamaan päivään, niin ei tullut oksennusta. Et onko sattumaa vai vai. No kokeilemisen arvoista. Eilen siis kävin taas siellä herkuttelemassa.

@Mandala kiitos tosta suosituksesta, mä mietin et miten saisin järjestettyä matkan. Kun en viitti ton kanssa lähteä edes kauppaan, niin onko junamatkat ja siellä siirtyminen ihan tuhoon tuomittuja. Mutta kyllä toi niskan jäykkyys mietityttää.

Varmasti oli laivalla vääränlaista elämää tällee viikonloppuna. Onneks selvisitte kumminki ja vissiin aika kivasti meni reissu.


Apua, en kerkee enempää nyt, ku pojan väsy & nälkä ja isä tuolta huutelee.

Huomenna rokotuksiin.