Allerginen taapero ja ongelmat ruokailussa

Lyhyesti jos koettaisi selittää asian...

Meillä on kolme pientä lasta, joista kaksi vanhinta ovat aina olleet perusterveitä. Nuorimmaista, nyt 1,5-vuotiasta tyttöä, sitä vastoin ovat piinanneet moninaiset ruoka-aineallergiat alusta saakka. Osa aiheuttaa nielun tukkeutumista ja rajuja oksenteluoireita, joten ruokavalion kanssa täytyy olla tarkkana. Nyt on ilmassa oireita jonkinlaisesta esiuhmaiästä ja ruokailut ovat menneet lähinnä huutamiseksi. Pikkuinen haluaisi syödä luonnollisesti samaa ruokaa kuin isommatkin. Huutaa, raivoaa, sylkee ruoan pois ja jos saa lautasesta kiinni, niin paiskaa lattialle. Mistähän lie sisunsa perinyt :saint: . Onko kenelläkään kokemusta vastaavasta? Mielessä pyörii muutamia ratkaisumalleja, mutta mikä niistä olisi toimivin?

1. Aina kun mahdollista, teen koko perheelle samaa ruokaa. Tässä ongelmana se, että pikkuisin saa mm. kalkin tabuina, koska kauramaitoa ei millään saa menemään tarpeeksi päivässä. Eli en millään voi "alistaa" isompia tiukkaan dieettiin, kun heille kuitenkin käy ihan normi ruoka. Kalaruokapäivinä on pakko antaa eri ruokaa, muna ei sovi, soija ei sovi jne... Aamupalalla isommat haluavat leivän päälle juustoa ja nuorimmainen saa siitä hirveät hepulit. Ja yrittäkääpä perustella ruoka-ainerajoituksia tuon ikäiselle :headwall: .

2. Jos oma ruoka ei kelpaa, nostan pienimmäisen pois pöydästä reuhaamasta. Tämän tein muuten tänä aamuna. Hetken neiti huusi ja raivosi keittiön lattialla ja palasi sitten pöytään syömään aamupuurolautasensa tyhjäksi. Huomasi ilmeisesti jäävänsä ilman ruokaa, jos ei tarjottava kelpaa. Tämä vain säälittää minua vieläkin. Tuntuu todella kurjalta rankaista toista tavallaan ihan ymmärrettävästä harmituksesta.

3. Ruokin taaperon eri aikaan kuin muun perheen. Tätäkin harrastan eli annan ensin taaperolle oman ruoan ja sen jälkeen me loput syödään. Toki möykkää sitten jälleen meidän ruokien perään, mutta tekeepähän sen ainakin täydellä mahalla. Pahalta tuntuu toisaalta tämäkin "eristäminen" yhteisestä ruokailuhetkestä.

Vinkkejä ottaisin kiitollisena vastaan. Toivottavasti tämä vaihe menisi nopeasti ohi. Inhottavaa on sekin, kun koko ajan saa vahtia isompia, ettei vaan kumpikaan heistä anna pienimmäiselle mitään sopimatonta tai ettei pöydän alta löydy allergiaa aiheuttavia murusia.

 

Heips. Tiesitkö, että on olemassa maidotonta "juustoa". Meillä sitä söi nuo allergiset lapset pienenä, nyt pystyy onneksi jo normi maitoa juomaan. Yhdellä lapsella edelleen muna-allergia ja se on ollut vähän isompi pulma usein... synttäreillä ym.juhlissa aina omat eväät mukana ei uskalla ottaa riskejä että sais jotain munallista. Täytekakku on ollut suurin pulma, mutta siihenkin onneksi tässä vuosien mittaan löytynyt helppo ratkaisu.

Meillä yritetty niin paljon kuin mahd.syödä kaikki samaa / samantapaista... toisille maitoon toisille kauramaitoon/munattomana tehtynä, mutta suht saman näköistä.

voimia taistoon :hug:

 

Voi että teille ei käynyt tuo soijakaan... tuo meidän käyttämämme juusto on soijapohjaista

http://www.google.com/imgres?imgurl=http://www.seege.fi/docimages/edam.jpg&imgrefurl=http://www.seege.fi/default.asp%3Ft%3D6%26f%3D2%26p%3D600%26subp%3D%26subp0%3D%26did%3D275&usg=__d9EJiYiLqx52TDRQdC774ZGkn3g=&h=180&w=150&sz=12&hl=fi&start=6&um=1&itbs=1&tbnid=bo_AIv_KnXPNFM:&tbnh=101&tbnw=84&prev=/images%3Fq%3DREDWOOD%2Bjuusto%26um%3D1%26hl%3Dfi%26sa%3DN%26rls%3Dcom.microsoft:fi:IE-SearchBox%26rlz%3D1I7ADSA_fi%26tbs%3Disch:1

 

Tuo on tosiaan yksi ongelmista, kun soijakaan ei käy. Monissa munattomissa ja maidottomissa leivontaohjeissakin on sitten soijajauhoa. Vähän vielä opettelussa itselläkin, kun lopetin imetyksen vasta kuukausi sitten ja pienimmäinen oli pitkään muutenkin ihan vauvasoseilla, kun ruokatorvi oli niin pahoin ärtynyt jatkuvista oksenteluista. Ensin ruokailut muuttuivat parempaan suuntaan, neiti otti kasvua kiinni ja söi kaiken mitä tarjottiin. Ilmeisesti sai kuitenkin jatkuvasti rintamaidon kautta jotain allergeenia, vaikka kuinka yritin olla tiukalla imetysdieetillä. Nyt pitäisi varmaan olla kiitollinen, koska kehitys ikätovereihin on kurottu kiinni ja pienellä riittää jo energiaa tappeluunkin .

 

Ihan vastaavasta ei ole kokemuksia mutta sen verran kokemusta aiheesta on että suosittelisin seuraavaa: pyrit tekemään nuorimmalle hänen dieettinsä sallimissa rajoissa samalaista ruokaa kuin muille. Koeta keksiä joku herkku, jota hän saa syödä ja muutkin sitä haluaisivat mutta et anna toisille lapsille. Tällä tavalla hänellä on ihan oma juttunsa. Meillä näin toimitaan leipien suhteen: poika syö omaa leipäänsä, minä omaani (ruisleipä) ja mies omaansa (paahtoleipä) eikä me miehen kanssa syödä pojan leipää eikä toistemme. Koska meillä ei ole muita lapsia, ongelmia kotona on aika vähän. Päiväkodissa on muita lapsia, joilla allergioita ja siellä on oppinut siihen että A) kaikki syövät omia ruokiaan eikä toisten lautaselta saa maistaa ja B) jos oma ruoka ei kelpaa, voi aina olla syömättä eikä siitä tehdä numeroa. Lasta ei saa myöskään sääliä tai asiaa surkutella, vaistoaa sen ja protestoi vaan lisää. Mulla meni tähän itseni psyykkaamiseen todella kauan ja toki edelleenkin tuntuu joskus todella pahalle kun toiset saa ja poika katsoo kieli pitkällä vieressä. Silloin vain muistutan pojalle että hänkin saa herkkuja silloin kun on herkutteluaika jne. Lapselle voi myös perustella asioita välillä muutenkin kuin että "et voi syödä koska olet allerginen". Meillä poika alkaa vasta nyt kun ikää on 2 v. 8 kk tajuta ettei voi syödä kaikkea ja syynä on allergia. Ja että väärästä ruuasta tulee huono olo. Kun hän näkee meidän syövän jotain hänelle uutta, tulee varovaisesti kysymään "voiko se olla minun?". Minä sitten joko selitän että "äiti ei tiedä, voitko sinä syödä mutta voit maistaa vähän" tai että "tämä sopii, maista vaan tai otatko oman" tai sitten "tätä et voi syödä, otatko jotain muuta?".

:hug: Aikansa ottaa. Kannattaa noita ohjeita jne. kysellä ja Pirkanmaan allergiayhdistyksen sivuilla on monia hyviä reseptejä.