"Anoppi" ei huoli perheeseen?

Ollaan seurusteltu tässä poikaystävän kanssa pari vuotta ja tunsin tämän perheen hyvin jo ennestään, koska poikaystäväni sisko on entinen koulukaverini. Tultiin poikaystäväni äidin kanssa hyvin juttuun, aina siihen asti kun poikkiksen kanssa alettiin seurustelemaan. Sen jälkeen "anoppi" on ollut jotenkin tosi nihkeä minua kohtaan, eikä ole koskaan tehnyt mitään kanssamme. Vrt. Poikaystävän pikkusisko alkoi seurustelemaan nelisen kuukautta sitten ja "anoppi" on jo ollut kyseisen nuoren parin kanssa ulkomailla, shoppailemassa, urheilemassa etc.
Tiedän, että on ihan normaalia ettei anoppi lämpiä miniälle helpolla, mutta jotenkin tuntuu ikävältä, kun ennen tultiin juttuun. Olisiko vinkkejä tilanteen muuttamiseen? Kannustavia sanoja? Tällä hetkellä tekee näet vain mieli luovuttaa, ja lopettaa anopilla vieraileminen kokonaan, koska siellä minua kohdellaan kuin ilmaa ja aina mainostetaan, miten "ihana ja fantastinen" pikkusiskon miesystävä on...
 
vierailija
Ollaan seurusteltu tässä poikaystävän kanssa pari vuotta ja tunsin tämän perheen hyvin jo ennestään, koska poikaystäväni sisko on entinen koulukaverini. Tultiin poikaystäväni äidin kanssa hyvin juttuun, aina siihen asti kun poikkiksen kanssa alettiin seurustelemaan. Sen jälkeen "anoppi" on ollut jotenkin tosi nihkeä minua kohtaan, eikä ole koskaan tehnyt mitään kanssamme. Vrt. Poikaystävän pikkusisko alkoi seurustelemaan nelisen kuukautta sitten ja "anoppi" on jo ollut kyseisen nuoren parin kanssa ulkomailla, shoppailemassa, urheilemassa etc.
Tiedän, että on ihan normaalia ettei anoppi lämpiä miniälle helpolla, mutta jotenkin tuntuu ikävältä, kun ennen tultiin juttuun. Olisiko vinkkejä tilanteen muuttamiseen? Kannustavia sanoja? Tällä hetkellä tekee näet vain mieli luovuttaa, ja lopettaa anopilla vieraileminen kokonaan, koska siellä minua kohdellaan kuin ilmaa ja aina mainostetaan, miten "ihana ja fantastinen" pikkusiskon miesystävä on...
 
masentavaa
Mulla sama tilanne ettei anopin kanssa ole oikein semmoiset välit, mitä toivoisin :(

Olen mieheni kanssa yli 2v seurustellu, ollaan naimisissa ja yksi yhteinen lapsi.lapsi on anopin silmäterä tietenkin, mutta mikään mitä teen lapseni suhteen tunnu hänestä olevan oikein.ok, no sen olen suodattanu ja antanu olla.

Heidän luonaan pitäisi jatkuvasti kyläillä, mutta siellä mulle ei kukaan puhu/kysele tms, ja en jaksa enää itse väkinäisesti yrittää aloitella keskusteluja, joihin kukaan ei osallistu, joten en käy kuin pakon edestä enää heillä.

Appivanhemmat taas harrastavat yllätysvierailuja.. joita minä vihaan, monestakin syystä, mm siksi että ollaan miehen kanssa todella harvoin ihan kolmestaan kotona lapsemme kanssa, joten haluan nauttia niistä hetkistä, enkä olla se joka keittelee kahvia, laittaa pöytää koreaksi jne kun appivanhemmat tulee, eikä silloinkaan kukaan minun kanssani keskustele, ainoastaan mieheni kanssa, ja tämä on sentäs meidän koti, joten mieli tekisi olla aukaisematta ovea appi vanhemmille, kun pihaan tulevat -kutsumatta tietenkin.

Ollaan anopin kanssa monesti otettu yhteen tekstiviesteillä ja facessa, ja ikävä kyllä hän on kärkäs suustaan ja minä olen mennyt mukaan, tosin en läheskään kyllä käytä yhtä loukkaavia sanavalintoja kuin hän, koska minut on kasvatettu kunnioittamaan vanhempia ihmisiä.
Mieheni ei ota kantaa meidän väleihin, eikä ymmärrä miksi otan hänen äitinsä sanomiset ja käyttäytymiset niin henkilökohtaisesti.loppupeleissä en itsekään tajua.
kaipa minä toivoisin että hän arvostaisi minua ja haluaisi oppia tuntemaan minut ja voisimme viettää aikaa ilman, että on kiusallinen ilmapiiri.toisaalta ei anopin tarvi olla minun paras ystäväkään, ja kyllähän me nyt asiallisesti toimeen tullaan ihmisten ilmoilla, mutta koen että se on teeskentelyä :/
 
Mulla sama tilanne ettei anopin kanssa ole oikein semmoiset välit, mitä toivoisin . :/
Aika ikävää, jos sun lapsen kasvatusta arvostelee... Meillä nyt ei vielä ole lapsia lapsia, mutta vähän pelottaa, että tilanteesta tulee samanlainen.

Itsellä hieman sama ongelma poikaystävän kanssa. Ei vain tunnu tajuavan, että anoppi ei pidä minusta. Kertoo aina miten hän on kysellyt minusta, mutta minusta tuntuu, että hän kyselee vain, jotta voisi verrata minua samanikäiseen tyttäreensä.

Vähän tekisi mieli tehdä samoin kuin sinä, että kävisi kyläilemässä vain kun on aivan pakko. Jotenkin väsyttävää mennä vierailulle ja esittää, että on kivaa.
 

Yhteistyössä