Kopsasin tämän tuon vikan linkin sivulta. Oletko syönyt asperiinia, onko sinulla vehnäallergiaa, oletko ollut rasituksessa?
Anafylaktinen reaktio (äkillinen yliherkkyysreaktio)
Lääkärikirja Duodecim
9.12.2009
Matti Hannuksela
Anafylaksian tavallisia aiheuttajia
Onko potilas vain pyörtynyt vai onko hänellä anafylaktinen reaktio?
Anafylaksian ensihoito
Anafylaksia tarkoittaa äkillistä yliherkkyysreaktiota, joka alkaa tavallisesti käsien ja huulien voimakkaalla kihelmöinnillä ja kutinalla. Kihelmöinti ja kutina leviävät muutamassa minuutissa ympäri kehon. Ihoon nousee nokkospaukamia, joita on tavallisesti ympäri kehon. Huulissa ja silmäluomissa, usein muuallakin, on selvää turvotusta. Potilaan kurkkua kuristaa ja henki saattaa vinkua. Vatsaa kouristaa, ja potilas saattaa oksentaa tai ripuloida. Vaikeimmissa tapauksissa verenpaine laskee ja sydämeen tulee rytmihäiriöitä. Potilas on hengenvaarassa. Anafylaktinen reaktio kehittyy huippuunsa 1030 minuutissa.
Anafylaksia on yleensä allerginen kuten esimerkiksi ampiais- ja mehiläisallergiassa. Sellainen voi syntyä myös muulla kuin allergisella mekanismilla, kuten tapahtuu joskus yleisanestesian aikana.
Anafylaktisten reaktion yleisyyttä ei tunneta tarkkaan. On arvioitu, että niitä sattuu 38 tapausta 100 000 asukasta kohti vuodessa.
Anafylaksian tavallisia aiheuttajia
Ampiaisen ja mehiläisen myrkyt, ruoka-aineet, kuten pikkulapsilla muna, kala ja maito sekä kaikenikäisillä pähkinät, äyriäiset, tattari, seesaminsiemenet, selleri ja kiivi ovat tunnettuja allergisen anafylaksian aiheuttajia.
Pelätty, joskin harvinainen on penisilliinianafylaksia. Vähemmän tunnettu on vehnäallergian ja ruumiillisen rasituksen yhdessä aiheuttama anafylaktinen reaktio. Vaikka potilaalla on IgE-vasta-aineita vehnän valkuaisia vastaan veressään, hän ei saa oireita vehnän ja muiden viljatuotteiden syömisestä muulloin kuin rasituksen yhteydessä. Vehnän ohella muutamat muutkin ruoka-allergiat voivat toimia rasitusanafylaksian laukaisijana. Anafylaksian oireita voi tulla yllättäen 10 minuutista 4 tuntiin syömisen jälkeen rasituksen yhteydessä. Joillekin rasitusanafylaksia tulee vain kerran elämässä, joillekin muutaman kerran, joillekin toistuvasti. Syytä yksilöiden väliseen reaktiotavan vaihteluun ei tunneta.
Myös muu kuin allerginen anafylaksia on mahdollinen rasituksen yhteydessä. Siihen tarvitaan rasituksen lisäksi flunssa, krapula ja mahdollisesti jokin särkylääke. Kaikkiin anafylaksioihin ei löydy mitään järkevää syytä.
On myös todettu, että oireettomassa vehnäallergiassa asetyylisalisyylihappo (aspiriini) voi laukaista hitaan anafylaksian ilman rasitustakin.
