Asuinkumppanien ihmeelliset tavat?

Ei meillä ainakaan ole vessassa tilaa säilyttää kovin montaa rullaa kerralla. Lisäksi me ostetaan iso säkki aina eikä sitä mitenkään voi vessaan laittaa.
:oops: Eteisen kaapissa. Eteisestä mennään vessaan. Vessassa ei ole tarpeeksi säilytystilaa. Siellä on pari rullaa yleensä kerralla ja sitä pitää aina lisätä sinne.
Tämä kertoo paljon suomalaisten lähiökopperoiden tilankäytön suunnittelusta. :(
Meillä vessoissa omat kaapit wc-paperille. Kaappeihin ladataan yleensä 24 rullaa kerralla.
 
Ja muita roskia ei vessassa koskaan synny tai sinne viedä? Pumpulipuikot, kosteuspyyhkeet, erilaiset pakkausmateriaalit, tyhjä hammastahnaputkilo, käytetty kondomi. Mikään noista ei kuulu pönttöön.

Vasemman käenrukkasen vessa on siis vain kuukautisia varten.
Sehän tässä onkin outoa kun kaikki muut roskat osataan kantaa keittiön roskikseen. Ja ne voi hyvin kantaa sinne kun ne eivät haise kuten käytetty kuukautissuoja voi alkaa tekemään
 
Itselläs on joku vitun lähiökoppero
Voithan sinä noin kuvitella, jos se helpottaa oloasi :cool:

Kommenttisi kertoo suomalaisen luonteenlaadun pimeästä puolesta. Jos jollakin on vaikkapa asialliset vessat ja niissä paljon kaappitilaa, ollaan tuosta katkeria.
Oikea asenne olisi, että asettaisi itselleen tavoitteeksi sen, että 10 vuoden kuluttua on itselläkin tarpeellinen määrä suuria vessoja (riippuu perheen koosta) ja niissä kaikissa paljon kaappitilaa. Kun on tavoite, voi ryhtyä ponnistelemaan sitä kohti olematta katkera niille, jotka ovat jo onnistuneet tavoitteissaan.
 
Viimeksi muokattu:
vierailija
Voithan sinä noin kuvitella, jos se helpottaa oloasi :cool:

Kommenttisi kertoo suomalaisen luonteenlaadun pimeästä puolesta. Jos jollakin on vaikkapa asialliset vessat ja niissä paljon kaappitilaa, ollaan tuosta katkeria.
Oikea asenne olisi, että asettaisi itselleen tavoitteeksi sen, että 10 vuoden kuluttua on itselläkin tarpeellinen määrä suurua vessoja (riippuu perheen koosta) ja niissä kaikkissa paljon kaappitilaa. Kun on tavoite, voi ryhtyä ponnistelemaan sitä kohti olematta katkera niille, jotka ovat jo onnistuneet tavoitteissaan.
Ei, vaan et voi haukkua ja lokeroida ihmisiä sen perusteella miten paljon on tai ei ole säilytystilaa vessassa. Oletko ajatellut vanhoja omakotitaloja... niisä on usein pienet wc:t ja ei hirveästi kaappitilaa. Enkä mä rupea remontoimaan ja laajentamaan vessaa ja remppaamaan laajennuksen vuoksi koko taloa vessapaperin vuoksi.
 
Ei, vaan et voi haukkua ja lokeroida ihmisiä sen perusteella miten paljon on tai ei ole säilytystilaa vessassa. Oletko ajatellut vanhoja omakotitaloja... niisä on usein pienet wc:t ja ei hirveästi kaappitilaa. Enkä mä rupea remontoimaan ja laajentamaan vessaa ja remppaamaan laajennuksen vuoksi koko taloa vessapaperin vuoksi.
En minä ketään vessan takia ole haukkunut. Arvostelin kelvotonta asuntosuunnittelua, jossa lähtökohtaisesti kerrostaloasunnot ovat liian pieniä kaikkeen.

Meillä Suomessa asutaan etenkin pääkaupunkiseudulla menneen ajan neuvostonormien mukaisesti: ahtaasti huonosti rakennetussa elementtikerrostalossa. Suomalaisen yksiön pinta-ala on keskimäärin 34 m², kaksion 55 m². Lontoossa sosiaalisessa asuntotuotannossa yksiön koon minimi on 37 m² ja kaksion 50 m², pienempiä ei rakenneta.

Asuntojen keskikokoja muutamissa maissa:
Suomi 88,6 m²
Ruotsi 103,3 m²
Tanska 115,6 m²
Norja 123,2 m²
Belgia 124,3 m²
Kypros 141,4 m²

Olavi Tupamäki jo vuonna 2003 (tämän kirjoittamisen jälkeen Romania liittyi Euroopan unioiniin emmekä enää ole sentään peränpitäjä):
Taulukoiden antama kuva suomalaisesta asuntopolitiikasta on masentava. Kuinka on mahdollista, että tiheästi asutuissa Hollannissa ja Belgiassa ihmiset asuvat väljästi pientaloissaan, kun taas harvaan asutussa Suomessa asukkaat on sullottu pieniin kerrostalokopperoihin? Kuinka on mahdollista, että keskirikkaassa Suomessa on asuntojen koko pienin koko EU:ssa, eikä uustuotannossakaan juuri näy parannusta?
Ja kuinka on mahdollista, että EU:n pääkaupungissa Brysselissä asunnot ja toimistot kuten myös niiden vuokrat ovat olennaisesti halvempia kuin Helsingissä?
http://energiatyhmyrit.real.fi/2017/06/eun-pienimmat-asunnot-suomessa.html


Pahinta on, että uudet asunnot ovat yhä pienempiä.
Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara on huolissaan asuntojen jyrkästä pienenemisestä. Helsingissä on hänen mukaansa jo nyt kansainvälisesti verrattuna erittäin paljon pieniä asuntoja.

”Helsinki on kohtuullisen pieni kaupunki periferiassa, jossa on paljon tilaa. Meidän vetovoimamme ja kilpailukykymme eivät voi olla maailman pienimmät asunnot.”

https://www.rakennuslehti.fi/2017/06/uudet-asunnot-ovat-pienentyneet-rajusti-professori-huolestui-kehityksesta/
 
Viimeksi muokattu:
vierailijart
Tämä kertoo paljon suomalaisten lähiökopperoiden tilankäytön suunnittelusta. :(
Meillä vessoissa omat kaapit wc-paperille. Kaappeihin ladataan yleensä 24 rullaa kerralla.
Lainasit minunkin viestiä. Pakko kyllä kertoa, että ihan pienessä kylässä asutaan rintamiestalossa jossa 140 neliötä, mutta vessa vain on onnettoman pieni. :D Eli se siitä lähiöstä. Ei täällä maalla edes ole mitään lähiöitä.
 
Lainasit minunkin viestiä. Pakko kyllä kertoa, että ihan pienessä kylässä asutaan rintamiestalossa jossa 140 neliötä, mutta vessa vain on onnettoman pieni. :D Eli se siitä lähiöstä. Ei täällä maalla edes ole mitään lähiöitä.
Olen minäkin joskus rintamamiestalossa asunut. Jos nyt asuisin, lähtisi vessa remonttiin huomenna, en kestäisi ahdasta koppia enkä kuunnella vaimon kitinää...
Rintamamiestalojen kohdalla ilmeisesti aravalainojen ehdot pakottivat ahtaisiin ratkaisuihin?
 
Tämä kertoo paljon suomalaisten lähiökopperoiden tilankäytön suunnittelusta. :(
Meillä vessoissa omat kaapit wc-paperille. Kaappeihin ladataan yleensä 24 rullaa kerralla.
Joskus nekin loppuu, jos ei ole ketään lataamassa... En oikein ymmärrä miten 24 rullan siirtäminen hoituu helpommin kuin ohimennessä parin rullan mukaannappaaminen matkanvarrelta?
Täytynee myös sanoa, että minusta vessa ei ole hyvä varastotila.
 
En minä ketään vessan takia ole haukkunut. Arvostelin kelvotonta asuntosuunnittelua, jossa lähtökohtaisesti kerrostaloasunnot ovat liian pieniä kaikkeen.

Meillä Suomessa asutaan etenkin pääkaupunkiseudulla menneen ajan neuvostonormien mukaisesti: ahtaasti huonosti rakennetussa elementtikerrostalossa. Suomalaisen yksiön pinta-ala on keskimäärin 34 m², kaksion 55 m². Lontoossa sosiaalisessa asuntotuotannossa yksiön koon minimi on 37 m² ja kaksion 50 m², pienempiä ei rakenneta.

Asuntojen keskikokoja muutamissa maissa:
Suomi 88,6 m²
Ruotsi 103,3 m²
Tanska 115,6 m²
Norja 123,2 m²
Belgia 124,3 m²
Kypros 141,4 m²

Olavi Tupamäki jo vuonna 2003 (tämän kirjoittamisen jälkeen Romania liittyi Euroopan unioiniin emmekä enää ole sentään peränpitäjä):
Taulukoiden antama kuva suomalaisesta asuntopolitiikasta on masentava. Kuinka on mahdollista, että tiheästi asutuissa Hollannissa ja Belgiassa ihmiset asuvat väljästi pientaloissaan, kun taas harvaan asutussa Suomessa asukkaat on sullottu pieniin kerrostalokopperoihin? Kuinka on mahdollista, että keskirikkaassa Suomessa on asuntojen koko pienin koko EU:ssa, eikä uustuotannossakaan juuri näy parannusta?
Ja kuinka on mahdollista, että EU:n pääkaupungissa Brysselissä asunnot ja toimistot kuten myös niiden vuokrat ovat olennaisesti halvempia kuin Helsingissä?
http://energiatyhmyrit.real.fi/2017/06/eun-pienimmat-asunnot-suomessa.html


Pahinta on, että uudet asunnot ovat yhä pienempiä.
Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara on huolissaan asuntojen jyrkästä pienenemisestä. Helsingissä on hänen mukaansa jo nyt kansainvälisesti verrattuna erittäin paljon pieniä asuntoja.

”Helsinki on kohtuullisen pieni kaupunki periferiassa, jossa on paljon tilaa. Meidän vetovoimamme ja kilpailukykymme eivät voi olla maailman pienimmät asunnot.”

https://www.rakennuslehti.fi/2017/06/uudet-asunnot-ovat-pienentyneet-rajusti-professori-huolestui-kehityksesta/
Pienet asunnot ovat varsin ekologisia. Itse taas ihmettelen sitä, että talojen koon pitää kasvaa, jotta se saadaan sullotua täyteen kaikenlaista rojua.
 
Ja muita roskia ei vessassa koskaan synny tai sinne viedä? Pumpulipuikot, kosteuspyyhkeet, erilaiset pakkausmateriaalit, tyhjä hammastahnaputkilo, käytetty kondomi. Mikään noista ei kuulu pönttöön.

Vasemman käenrukkasen vessa on siis vain kuukautisia varten.
Onko teillä jokaisessa huoneessa oma roskis, kun roskia nyt syntyy joka huoneessa?
Meillä on onneksi kaikilla terveet jalat, niin että jaksetaan kuljettaa roskat keittiön roskikseen.

Itse en ole koskaan pitänyt vessassa roskista. Paljon järkevämpää viedä nopean kierron keittiön roskikseen, kun seisottaa vessassa haisemassa.
 
vierailijart
Olen minäkin joskus rintamamiestalossa asunut. Jos nyt asuisin, lähtisi vessa remonttiin huomenna, en kestäisi ahdasta koppia enkä kuunnella vaimon kitinää...
Rintamamiestalojen kohdalla ilmeisesti aravalainojen ehdot pakottivat ahtaisiin ratkaisuihin?
No olisi vaatinut suurta remonttia tehdä vessa isommaksi. Vessa on keskellä taloa joten sitä on vaikea mihinkään suuntaan suurentaa ilman, että vaikuttaa muihin huoneisiin todella paljon. Vessa ei ole ongelma meille eikä sekään, että vessapaperisäkki on vastapäisessä komerossa.

Vessassa pitää olla roskis. Ei ole kiva kyläpaikassa kiikuttaa sidettä keittiön roskikseen kaikkien edessä. Lisäksi käytetään kotona vanulappuja ja helppo nakata ne roskikseen vessassa kuin kanniskella mihinkään. Eikä haise se roskis. Me osataan tyhjätä se ja siinä on kansi päällä.
 
vierailija
No olisi vaatinut suurta remonttia tehdä vessa isommaksi. Vessa on keskellä taloa joten sitä on vaikea mihinkään suuntaan suurentaa ilman, että vaikuttaa muihin huoneisiin todella paljon. Vessa ei ole ongelma meille eikä sekään, että vessapaperisäkki on vastapäisessä komerossa.

Vessassa pitää olla roskis. Ei ole kiva kyläpaikassa kiikuttaa sidettä keittiön roskikseen kaikkien edessä. Lisäksi käytetään kotona vanulappuja ja helppo nakata ne roskikseen vessassa kuin kanniskella mihinkään. Eikä haise se roskis. Me osataan tyhjätä se ja siinä on kansi päällä.
Kylässä ei vaihdeta sidettä. Se vaihdetaan kotona ennen kyläilyä ja taas kotona kyläilyn jälkeen.

Jos on pakko olla tuperä ja vaihtaa kylässä niin se kääritään vessapaperiin ja tungetaan käsilaukkuun.
 

Yhteistyössä