[b]VILIPERI[/b]

  • Viestiketjun aloittaja rasmus-nalle
  • Ensimmäinen viesti
rasmus-nalle
Lapsemme on...
Sellainen veitikka, että kun häntä komentaa hänellä ikäänkuin napsahtaa päälle puolustus mekanismi ja uhittelu alkaa.Hän kiljuu kimeästi ja kovaa juoksee paikasta toiseen ja hyppii sohvilla, riehuu päättömänä ja saattaa nakata tavaralla tai kirjalla armotta vaikka päin näköä.
>Tämä "m ekanismi"menee päälle silloin kun joudun jostakin syystä korottamaan ääntäni ja olemaan itse vihainen.
Jos leikkikaveriksi sattuu kovempi kaveri, tämä meidän nassikka ikäänkuin puolustaa reviiriään myös silloin ja uhittelu alkaa.

Kaikenlaisia konsteja ollaan kokeiltuvaik millä mitalla.
Onko muilla samanlaisesta kokemusta lähinnä siitä, että onko tämä ohimenevää jotain ikäänkuuluvaa, Rauhottaakohan iän tuoma viisaus yhtään.TIETÄÄKÖ KUKAAN OMALTA KOHDALTAAn???

Itse kärsin kovasti tästä, kokoajan on oltava tuntosarvet kohollaan ja varuillaan,puistossa, kylässä yms.
En myöskään halua, että lapseni joka osaa aina kuin haluaa käyttäytyä mallikkaasti leimautuisi tämän vuoksi.
siksi mietin ja kyselen, että olisko saman kokeneita joilla lapsi jo esim eskarissa, miten kävi vieläkö viiraa vai joko tasottuu

kiitos jos sekavasta sepustelusta joku jkotain ymmärtäisi ja vastaisi

 

Yhteistyössä