Dobberi poika tottelemaan..

Meillä on miehen kanssa reilun vuoden ikäinen Dobermanni poika, ja mun alkaa vähitelleen hermot menemään, kun koira ei tottele, siis minua. Kyllähän se joskus, saan sen kyllä pysymään kurissa, mutta innostuessaan, tai ulkona ollessamme, tuntuu ettei koira edes kuule mua. Luonteeltaan se on kiltti, vähän arka kyllä. Miestä totettelee, eikä edes tee pahojaan kun mies on kotona. Valitettavasti ollaan erittäin paljon kaksistaan, ja koira usein kiukuttelee, ja tekee pientä kiusaa. Näykkii, ei usko kuin vasta pitkän inttämisen jälkeen ym. Joutuu kyllä olemaan liikaa yksin kotona, sen myönnän, että voi olla, ja onkin, tylsistynyt.
Ketään kohtalotovereita? Onko jollain mulla Dobbereita, miten käyttäytynyt vauvan syntyessä?
 
Scarpetta
Kannattaa tosiaankin puuttua tuohon ongelmaan jo tässä vaiheessa, ennenkuin se menee pahemmaksi. Ihan ekaks mä lopettasin sen inttämisen koiran kanssa. Koira tottelee ekasta käskysta ja piste. Sitä ei pyydetä montaa kertaa. Eli ei muuta ku johtajuus- ja kontaktiharjoituksia tekemään =)
 
Niin, itsestähän se on kiinni, se kouluttaminen. Koira vaan välillä tuntuu käyttäytyvän minua kohtaan kuin uhmaikäinen lapsi, itsekkin sitten tahtoo välillä taantua tuolle tasolle..
Joku mulle sellaista jutteli, että Dobberilla ei voisi olla kuin yksi isäntä, jota sitten totettelee. En voi kuitenkaan uskoa, että haukku ei ymmärtäisi, että myös minua pitää uskoa, vaikka miehen koira ehkä enemmän onkin?
 
Scarpetta
\
Alkuperäinen kirjoittaja 26.10.2004 klo 14:10 Lollo kirjoitti:
Niin, itsestähän se on kiinni, se kouluttaminen. Koira vaan välillä tuntuu käyttäytyvän minua kohtaan kuin uhmaikäinen lapsi, itsekkin sitten tahtoo välillä taantua tuolle tasolle..
Joku mulle sellaista jutteli, että Dobberilla ei voisi olla kuin yksi isäntä, jota sitten totettelee. En voi kuitenkaan uskoa, että haukku ei ymmärtäisi, että myös minua pitää uskoa, vaikka miehen koira ehkä enemmän onkin?
Kannattaa kuitenkin siihen koulutukseen panostaa. Ei varmaan oo kivaa asua seuraavia vuosia koiran kanssa, joka ei tottele sua vaan yrittää pomottaa. Stressi tuleee jo vähemmästäkin :whistle: Koirillekinhan tulee usein "uhmaikä" just tuossa 1 ikävuoden tietämillä ja ehkäpä teidän koira haastaa sua just nyt siihen johtajuustaistoon. Koirillahan alkaa ego paisumaan ihan uskomattoman pienistä asioista :D
 
Sitä uhmaikää mäkin oon jo ajatellut, välillä tuntuu niin käyttäytyvänkin. Kerran on mulle ärähtänyt, kun hyppäsi sängylle, ja minä tarrasin niskasta kiinni, että nyt poika alas ja heti. En tiiä kumpi säihkähti enemmän, minä vai koira. Kyllä oli loppuillan nöyränä omalla paikallaan, huomasn että itsekkin vähän taisi käyttäytymistään pelästyä.
 
Dobberi on kuin mikä tahansa laumaeläin eli jos laumassa on arvojärjestys myös koira noudattaa sitä.

Teillä ei ilmeisestikään ole tuo järjestys selvä, eli koiralle sinä et ole sen yläpuolella vaan sinun kanssa vielä koetellaan kumpi ottaa sen ylemmän aseman.
Ole nyt jämäkkä sen kanssa että saat oman paikkasi koiran yläpuolelta.
Hyviä konsteja on mm. ruokinnassa koiran on istuttava ja odotettava sinulta lupaa koskea ruokaan kun laitat sen kupin lattialle se ei saa koskea ruokaan ennen lupaasi. Älä kuitenkaan odota mitään viittä minuuttia. Ulos lähtiessänne koira ei saa mennä edelläsi ovesta sama on sisään tultaessa.
Älä huuda koiralle murise ennemmin ja käytä kroppaasi tehostaaksesi määräystäsi.
Mulla on dobbereita ollu yli 15 vuotta ja niitä tuli kasvatettua n.12 vuotta.
 
Scarpetta
\
Alkuperäinen kirjoittaja 28.10.2004 klo 16:16 kirjoitti:
Ole enemmän koiran kanssa ja vain sinä annat sille ruuan ja vain sinä leikität sitä. Miehen kannattais nyt olla jonkin aikaa kuin ei huomaisikaan koko koiraa.
Ja erittäin tärkeää on se, että sinä et koskaan leiki koiran kanssa tai pidä sitä hyvänä koiran aloitteesta.
 
Scarpetta
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.10.2004 klo 09:26 Lollo kirjoitti:
scarpetta, oikeastikko?
Jos sinä leikit koiran kanssa silloin, kun se esim. tuo sulle pallon tai rapsutat sitä kun se laittaa päänsä polvellesi, niin se saa sinut toimimaan haluamallaan tavalla. Ja sehän nostaa koiran egoa, kun se saa sinut tottelemaan itseään. Kaikki leikki ja huomio saa aina alkunsa johtajalta.
 
Ok. Nyt on "valtataisto" päällä, täytyy saada koira ymmärtämään, että minä olen pomo, ei hän. Onneksi on luonteeltaan muuten kiltti eikä agressiivinen.
Hyviä vinkkejä tullut kaikilta,kiitos paljon! :hug: Ehkä vielä saan tilanteen pelastettua, eikä tarvitse niin paljon pelätä, että mitäs sitten kun vauva syntyy.
 
Nöppäri harmaana
Siis yksinkertaisuudessaanhan asia on niin, että lauman johtaja päättää mitä tehdään, missä tehdään ja milloin tehdään.
Empä usko että teillä siellä mitään hätää on, mutta koiran tulee tietää kuka on pomo. Vaikka miehesi olisikin se jota kunnioitetaan kun hän on kotona, olet sinä kuiten asteikossa seuraavana ja kun miehesi ei ole kotona olet sinä se laumaa johtaa.

Aikaisemmin tossa sanoit, että olet kuullut ettei koiralla ole kuin yksi jota tottelee, se ei kyllä saisi olla niin, kyllä meilläkin jossain vaiheessa oli selvästi nähtävillä, että iäntä on number one, mutta kun ei ollut kotona ei ollut kenellekkään koirista epäselvää, kuka silloin oli laumassa ylin, nyt se on kyllä aika tavalla vaihtunut, kun olen täällä kotona kokoajan. :)
 

Yhteistyössä