Ei mitään tunteita mieheni lapsia kohtaan

\

\

\|O \|O \|O \|O \|O \|O Mikä oikeus teillä vinkujilla on roikkua miehissä joilla lapsia ja näin pilata niiden lastenkin elämä.Lapsilta ei kysytä haluaako ne tolalsia tunteettomia #&%?$!* elämäänsä,mutta sinne on vaan ängettävä ja vikistävä sit netissä.Voi että mua ärsyttää tollaset akat!!!

Sulle vois sanoa että vejä v...u päähän ja pakene vuorille!!!

Kuule samat sanat!!Tais kolahtaa!

 

\

Kun ihmiset pysyisivät oman puolisonsa kanssa kenen kanssa lapset tehty niin ei tarvitsisi kenenkään "puolen" tulla perheeseen.Liitot solmitaan liian hepposin perustein ja luullaan että uus on parempi.

Mitkäs ne on sitten mielestäsi ne tarpeeksi vahvat perusteet solmia liitto ja takaako ne yhdessä pysymisen?
Tekstisi kertoo sinun olevan naiivi ja täysin vailla elämänkokemusta.

 

\

\

Kun ihmiset pysyisivät oman puolisonsa kanssa kenen kanssa lapset tehty niin ei tarvitsisi kenenkään "puolen" tulla perheeseen.Liitot solmitaan liian hepposin perustein ja luullaan että uus on parempi.

Mitkäs ne on sitten mielestäsi ne tarpeeksi vahvat perusteet solmia liitto ja takaako ne yhdessä pysymisen?
Tekstisi kertoo sinun olevan naiivi ja täysin vailla elämänkokemusta.

Ja entäs ne isät ja äidit jotka on jätetty lasten kanssa,eivätkö he saisi löytää uutta onnea,siis tuoda "puolikasta" perheeseen? Pitäisikö loppu-elämä surra puolisoa joka petti ja jätti?

 

Tää ei ny varsinaisesti kuulu asiaan, mut ihmettelen, miks näissä ketjuissa on aina niin helkkarin kärkkäät mielipiteet kaikesta? Tai siis mielipiteethän kuuluukin olla, mut miksi toisen ajattelutavan omaavaa pitää heti alkaa teilaamaan ja haukkumaan?
Ja joka kerta, kun joku esittää oman eriävän mielipiteensä jostain hieman kärkevämmässä muodossa, ollaan toiselta puolelta heti sanomassa: "TAIS KOLAHTAA!?" tai muuta vastaavaa. Eli jos oma mielipide eroaa ketjun enemmistön ajatuksista, niin silloin on heti "oma lehmä ojassa" tai muuten vain jotain salattavaa. Mitä kenenkään yleensäkään hyodyttäisi tällaisessa nimettömässä nettikeskustelussa alkaa omia mokiaan salaamaan? Ja vielä niin pitkälle että voidaan olettaa, että tällä ihmiselä olisi jotain "luurankoja kaapissa"!
Tässä taas huomataan, miten draamanhakuisia jotkut voi olla. Nyt mullakin tietysti on jonkunlainen lehmä ojassa jonkun mielestä..

 

Ja tiedän senkin, mitä joku seuraavaksi kommentoi.... Tiedän, ettei ole pakko lukea näitä juttuja jos ei kiinnosta! Kunhan kysyn vaan kun alkoi niin huvittamaan!

 

Mä en ymmärrä hirveesti näitä uusperhe-juttuja.Onnistuu osa mutta töitä saa tehdä kyllä kunnolla.

 

\

Mä en ymmärrä hirveesti näitä uusperhe-juttuja.Onnistuu osa mutta töitä saa tehdä kyllä kunnolla.

Onko kokemusta?
Mä en ymmärrä miten jollakulla voi olla otsaa ylenkatsoa toisten perhemuotoja.

 

\

\

Mä en ymmärrä hirveesti näitä uusperhe-juttuja.Onnistuu osa mutta töitä saa tehdä kyllä kunnolla.

Onko kokemusta?
Mä en ymmärrä miten jollakulla voi olla otsaa ylenkatsoa toisten perhemuotoja.

no, minä en tuota kirjoitusta samalla tavalla ymmärtänyt/ottanut...luulenpa että ylenkatsomisesta tuossa ei ole kysymys....

 

Valotan tästä aiheesta hieman toista puolta. Meidän uusioperheeseen kuuluu mieheni, minä ja kolme lastani. Yhteisiä meillä ei ole, eikä miehelläni aikaisemmastaan.

Mieheni suhtautuu aivan uskomattoman hyvin lapsiini, hän on kuin isä heille. Monet ovat todella ihmetelleet, kun ovat saaneet tietää meidän olevan uusioperhe. Olemme jotenkin niin yhteen hitsautuneet poppoo. Meidän perhe-elämää ei tosin ole 'häiritsemässä' meidän ex:t, minun ex asuu kaukana ja tapaa lapsia vain kerran vuodessa.

En ole voinut muuta kuin ihmetellä, miten lapseton mies tuli minun ja lasteni elämään pari vuotta sitten ja nyt tuntuu kuin olisimme olleet perhe aina! Mieheni on aivan upea isä ja miehen malli. Olenkin usein sanonut hänelle, että minusta ei olisi ollut vastaavaan. Minä en pystyisi rakastamaan toisen lapsia. Kamalaa sanoa, mutta niin se vain on :/

Meillä riidellään, mutta meillä myös sovitaan. Meillä saa näyttää tunteensa ja olla oma itsensä. Kotimme on perheemme turvapaikka maailman myrskyissä, tänne meidän jokaisen on hyvä tulla ja hyvä täällä hyvä olla. Aina löytyy joku, joka kuuntelee ja tarvittaessa lohduttaa.

 

Ihana lukea positiivisiakin juttuja täällä välillä! Minäkin tunnen yhden samanlaisen perheen kuin sinulla, mamma74, vai oliko nimim. oikein? Olen tullut siihen tulokseen, että miehet hyväksyvät helpommin toisen lapset, kuin naiset. Tunnistan tämän myös itsessänikin ja omassa perheessäni.

 

\

Ihana lukea positiivisiakin juttuja täällä välillä! Minäkin tunnen yhden samanlaisen perheen kuin sinulla, mamma74, vai oliko nimim. oikein? Olen tullut siihen tulokseen, että miehet hyväksyvät helpommin toisen lapset, kuin naiset. Tunnistan tämän myös itsessänikin ja omassa perheessäni.

Sanoisinpa melkein,että poikkeukset vahvistavat säännön; kaikki miehet eivät hyväksy toisen miehen lapsia niinkään helposti! sanoo nimim. "Kokemuksen syvä rintaääni".

 

Ei tietenkään kaikki, mutta aika monta uusperhettä tunnen, joissa mies suhtautuu tosi positiivisesti lapsiin, jotka eivät ole omia. Äitien kanssa juteltuani he ovat sanoneet, että eivät tykkää niin paljon miehen lapsista. Tai suhtautuvat varauksellisemmin, kuin mies. Toki poikkeuksiakin varmasti on, sen myönnän.

 

Vastaten alkuperäiseen kysymykseen: ihan samat fiilikset! Olen nyt nähnyt lapsia vuoden verran. Kiva kuulla että en ole ainoa. Lähden huomenna työmatkalle enkä ole todellakaan pahoillani, että lapsi-vkl sattuu nyt tähän ajankohtaan. :ashamed:

 

\

Vastaten alkuperäiseen kysymykseen: ihan samat fiilikset! Olen nyt nähnyt lapsia vuoden verran. Kiva kuulla että en ole ainoa. Lähden huomenna työmatkalle enkä ole todellakaan pahoillani, että lapsi-vkl sattuu nyt tähän ajankohtaan. :ashamed:

Kuulostat ihan lasteni isän uudelta kumppanilta. Varmaan parisuhde on vahvoilla jos ei voi sietää puolisonsa lapsia?! Kyllä se mieskin sen vaistoaa ja kun aika kuluu... sitä saa mitä tilaa!

 

\

\

Vastaten alkuperäiseen kysymykseen: ihan samat fiilikset! Olen nyt nähnyt lapsia vuoden verran. Kiva kuulla että en ole ainoa. Lähden huomenna työmatkalle enkä ole todellakaan pahoillani, että lapsi-vkl sattuu nyt tähän ajankohtaan. :ashamed:

Kuulostat ihan lasteni isän uudelta kumppanilta. Varmaan parisuhde on vahvoilla jos ei voi sietää puolisonsa lapsia?! Kyllä se mieskin sen vaistoaa ja kun aika kuluu... sitä saa mitä tilaa!

voisko olla useita syitä miks ei lapsista välitä? heidän käytös, puheet,,,

 

\

\

\

Vastaten alkuperäiseen kysymykseen: ihan samat fiilikset! Olen nyt nähnyt lapsia vuoden verran. Kiva kuulla että en ole ainoa. Lähden huomenna työmatkalle enkä ole todellakaan pahoillani, että lapsi-vkl sattuu nyt tähän ajankohtaan. :ashamed:

Kuulostat ihan lasteni isän uudelta kumppanilta. Varmaan parisuhde on vahvoilla jos ei voi sietää puolisonsa lapsia?! Kyllä se mieskin sen vaistoaa ja kun aika kuluu... sitä saa mitä tilaa!

voisko olla useita syitä miks ei lapsista välitä? heidän käytös, puheet,,,

Ja kuten aikaisemmissa keskusteluissa on tullut ilmi, LASTEN ÄIDIN käytös ja puheet...

 

eli jos lasten äiti on huonokäytöksinen niin sitten sitä automaattisesti inhoaa lapsiakin?

 

\

eli jos lasten äiti on huonokäytöksinen niin sitten sitä automaattisesti inhoaa lapsiakin?

Ei se nyt niin mennyt, että automaattisesti inhoaa! Vaan että lasten paikalla ollessa ei pysty olemaan "oma itsensä" ja tuntemaan hyviä fiiliksiä, jos lasten saapuminen tuo mieleen paljon pahoja ja kipeitä muistoja. Ei se ole henkilökohtaista, vaan normaali suojautumisreaktio.

 

\

\

eli jos lasten äiti on huonokäytöksinen niin sitten sitä automaattisesti inhoaa lapsiakin?

Ei se nyt niin mennyt, että automaattisesti inhoaa! Vaan että lasten paikalla ollessa ei pysty olemaan "oma itsensä" ja tuntemaan hyviä fiiliksiä, jos lasten saapuminen tuo mieleen paljon pahoja ja kipeitä muistoja. Ei se ole henkilökohtaista, vaan normaali suojautumisreaktio.

Just näin. Äidin käytöksellä on suuri merkitys siihen miten ns. "äitipuoli" siihen uusperhe-elämään sopeutuu ja millaiseksi asemansa siinä kokee.

Eikä yleensäkään ole mistään inhoamisesta ollut kyse. Jos nyt mielellään lähtee jonnekin muualle välillä kun lapset ovat paikalla, eikä aina ole 100% keskittymässä miehen ja exän lapsiin, niin ei se sitä tarkoita että niitä inhoaa. Alunperinkin kyse oli siitä, ettei tunne mitään, ei inhoa, muttei suuren suurta riemuakaan, rakkaudesta puhumattakaan.

Lasten äideillä tuntuu olevan sellainen ajatusmaailma, että jos miehen nykyiset kumppanit eivät rakasta heidän lapsiaan, niin silloin he inhoavat ja vihaavat. Ihan kuin olemassa olisi vaan on-off nappula siinä asiassa. Uskokaa vaan, että suurimmalle osalle ihmisistä teidän lapsenne ovat ihan yhdentekeviä. Ei mitään suurien tunteiden herättäjiä.

Ja huvittavaa vielä on, että kun näitäkin palstoja lukee, niin huomaa että lasten äideille se "äitipuolen" rakkaus on sama kuin vaatteiden ja lelujen ostelu ja ruokkiminen ja hoitotätinä toimiminen silloin kun äidit haluavat. Se ei todellakaan ole osallistumista kouluasioihin, terveyteen liittyviin asioihin tms. mikä sitten taas on normaalia rakkautta lasta kohtaan, eikö vaan?

 

Olen jo aiemmin tässä ketjussa ollut samaa mieltä ap:n kanssa, eli minäkään en erityisemmin välitä miehen lapsista.

Biologisen äitin, LÄHIäidin, suhtautuminen "äitipuoleen" on yksi hyvin iso tekijä siihen, millainen suhde äp:lla ja etälapsilla tulee olemaan ja millaiseksi se pääsee muodostumaan kuten silläkin, tykkääkö vaiko ei äp:n etälapsista.

Siis lähihuoltajan = lähiäidin osuus on se merkittävin.

Jos lasten vanhemmilla on hyvä ja asialliset välit ja äiti suhtatuu positiivisesti isän nykyiseen kumppaniin, on äp:n "osa" helpompi. Äidin asenne vaikuttaa ihan suoraan lasten asenteeseen eli miten he suhtautuvat isän kumppaniin.

Lapset ovat lojaaleja vanhemmilleen, etenkin äidilleen.

Jos äiti parjaa ja mitätöi ja kokee äp:n jotenkin kilpakunppaninaan (se vie mun lapset!) tyyliin " se ei sitten ole teidän äitinne " (= teidän ei tarvitse totetaa sitä, te ette saa tykätä siitä, jos tykkäätte, se on pois minulta, jot tottelette, olette minulle tottelemettomia) se välittyy lasten käytöksstä ja suhtautumisesta.
Ei edes aikuisen ja lapsen välinen suhde on vain aikuisesta lähtöisin oleva, se on vastavuoroista ja toinen osapuoli on lapsi itse ja jos aikuinen kovasti yrittää eikä onnistu eli jos vastuu huonosta suhteesta ei sitten ole lapsella, se on lapsen äidillä vai?? :headwall: :x

 

\

Kun ihmiset pysyisivät oman puolisonsa kanssa kenen kanssa lapset tehty niin ei tarvitsisi kenenkään "puolen" tulla perheeseen.Liitot solmitaan liian hepposin perustein ja luullaan että uus on parempi.

Tai:
Kun ihmiset miettisi tarkkaan kenen kanssa he nyt kimpassa ovatkaan että kannattaako tommosen kansaa lapsia tehdäkään, olisi mailmassa vähemmän onnettomia ero-lapsia

TAi: erotaan liian hepposin perustein.

Joku viisas sanoi: se, minkä takia on suhteeseen menty, on se tekijä joka pitää suhteen pystyssä kriisin aikana. tai kaataa sen.

 

Minä en odota, että lasteni äitipuoli ostaa lapsilleni yhtään mitään, mutta toivoisin, että hän sietäisi lapsia edes sen aikaa kun ovat isällään käymässä, mutta EI. Hänen täytyy minusta puhua pahaa lasten kuullen, :headwall: Haukkuu lapsia niin, että varmasti kuulevat, kaivella pienintäkin virhettä, josta voi alkaa naputtamaan. EI VAAN SIEDÄ HEITÄ. :kieh: :kieh:
Vastakohtana sitten ne viikonloput että ei sano lapsille sanakaan :snotty:
Tästähän joku voi nyt heittää, että mikään ei ole tälle äidille hyvä

 

\

Olen jo aiemmin tässä ketjussa ollut samaa mieltä ap:n kanssa, eli minäkään en erityisemmin välitä miehen lapsista.

Biologisen äitin, LÄHIäidin, suhtautuminen "äitipuoleen" on yksi hyvin iso tekijä siihen, millainen suhde äp:lla ja etälapsilla tulee olemaan ja millaiseksi se pääsee muodostumaan kuten silläkin, tykkääkö vaiko ei äp:n etälapsista.

Siis lähihuoltajan = lähiäidin osuus on se merkittävin.

Jos lasten vanhemmilla on hyvä ja asialliset välit ja äiti suhtatuu positiivisesti isän nykyiseen kumppaniin, on äp:n "osa" helpompi. Äidin asenne vaikuttaa ihan suoraan lasten asenteeseen eli miten he suhtautuvat isän kumppaniin.

Lapset ovat lojaaleja vanhemmilleen, etenkin äidilleen.

Jos äiti parjaa ja mitätöi ja kokee äp:n jotenkin kilpakunppaninaan (se vie mun lapset!) tyyliin " se ei sitten ole teidän äitinne " (= teidän ei tarvitse totetaa sitä, te ette saa tykätä siitä, jos tykkäätte, se on pois minulta, jot tottelette, olette minulle tottelemettomia) se välittyy lasten käytöksstä ja suhtautumisesta.
Ei edes aikuisen ja lapsen välinen suhde on vain aikuisesta lähtöisin oleva, se on vastavuoroista ja toinen osapuoli on lapsi itse ja jos aikuinen kovasti yrittää eikä onnistu eli jos vastuu huonosta suhteesta ei sitten ole lapsella, se on lapsen äidillä vai?? :headwall: :x

:attn: :attn: tämä myös toisinpäin yleistä :attn: :attn: :snotty:

 

No meillä ei ainakaan lasten äitiä aiheetta nimitellä tai haukuta, mutta silloin kun äiti on käyttäytynyt todella huonosti, mieheni kyllä selittää lapsille, ettei sellainen ole hyväksyttävää. Tämä mielestäni sallittakoon, sillä kenestäpä lapsi ottaa mallia, jollei äidistään, jonka kanssa asuu.

Varmasti on kaikenlaisia äitejä ja äitipuolia, niin hyvässä kuin pahassakin, mutta kyllä minua ihmetyttää, miten ihmisellä, joka on tehnyt kaikkensa pilatakseen muitten (minun ja lasten, minun ja mieheni) välit, on sitten vielä varaa arvostella ja syytellä, kun itse on tilanteeseen suurelta osin vaikuttanut.

Lapsille en ole koskaan pahasti sanonut tai tehnyt, mutta välimme eivät mitenkään läheiset ole. Monesti olen lapsille pelkkää ilmaa. Lasten äidin mielestä tietenkin minä olen se paha ihminen, vaikka olen ainoastaan halunnut elää rauhassa mieheni (ja lasten, silloin kun meillä ovat) kanssa, ilman että joku kiristää lapsilla, valehtelee ja uhkailee kaikenlaisilla toimilla.

 

\

Olen tuntenut mieheni tyttären puolitoistavuotiaasta asti, nyt hän on 8 v.
Hän on mulle kuin oma lapsi, omia tai yhteisiä lapsia mulla ja miehelläni ei ole.
Tytön kanssa halitellaan, pussaillaan ja rakastetaan kovin toisiamme.
Ihana pikku kulta! :heart: :heart:

Mieheni poika, nyt teini-ikäinen, on kiva ja fiksu poika. En voi valehdella rakastavani poikaa, mutta pidän hänestä kovin ja tulemme nykyään toimeen ihan hyvin.
Omat ongelmamme on minun ja pojan välillä hoidettu kuntoon, ja nyt on asiat hyvin!!

:flower: