Ekaluokkalaisen läksyt

Alkaako ekaluokkalaisenne oma-aloitteisesti tekemään läksyjään? Kun alkaa tekemään niin tekeekö kerralla loppuun? Kauanko tekemiseen menee aikaa?

 

Ei ala. Koulun jälkeen ensin välipala ja sitten käsken läksyjä tekemään.
Yleensä tekee kerralla loppuun. Välillä jos jonkun kirjaimen/numeron tekeminen tuntuu "vaikealta" (tyttö on pikkutarkka), niin annan luvan pitää pienen tauon. Tauon jälkeen sujuu taas paremmin.

Aikaa on vaikea sanoa. Mutta tosiaan, tyttö on pikkutarkka, joten aikaa menee varmaan enemmän kuin heillä jotka ovat tyytyväisiä kunhan tehtävät on vain saatu valmiiksi.

 

Kyllä alkaa, meillä niin että oma-aloitteisesti ensin syö ja sitten tekee läksyt. Alussa niin että olisi tehnyt läksyt ja sitten syönyt, mutta ei tyhjällä masulla jaksa oppia.

 

Mun mielestä ekaluokkalaisen ei tarvitse vielä tässä vaiheessa kouluvuotta tosiaankaan tehdä läksyjä oma-aloitteisesti, hyvin moni pikkukoululainen tarvitsee vielä muistutuksen asiasta. Toki on hyvä, että joiltain tuo sujuu, mutta on aivan normaalia, että asiasta pitää muistuttaa.

 

Kyllä tekee. Tulee kotiin ja tekee läksyt samantien.

 

Niin ja aikaa menee läksyjen tekoon noin 10-30min riippuen onko useammasta aineesta läksyjä. Jos on esim pelkkää matikkaa niin läksyihin menee reilu 10min.
äikään menee kauemmin koska tyttö on pikku tarkka ja haluaa tehdä siisyiä jälkeä.

 

Tekee. Koulusta tultuaan syö ensin välipalan ja sitten tekee itse läksynsä.

On oikeastaan heti koulun alettua ollut jotenkin niin innoissaan läksyjen saamisesta - koko eskarivuosi kun meni niitä odottaessa - että pitää sitä kotitehtäväosuuttansa kunnia- asiana. Ja on todella tarkka myös siitä, että hänen tekemänsä läksyt sitten tarkastetaan - mikä onkin aivan oikein ja tietysti se tehdään .

 

Ei tee oma-aloitteisesti. Meidän vanhempien on huolehdittava ja sanottava, että mennään nyt tekemään läksyt. Lapsi tulee ihan sovinnolla. Yhdessä tehdään läksyt, jompi kumpi vanhemmista istuu vieressä alusta loppuun. Sitten yhdessä pakataan saman tien reppu. Ekaluokkalaisen ei tarvitse osata huolehtia itse näistä asioista. Myös joka aamu katson lämpömittaria ja valitsen lapselle ulkovaatetukset ja asusteet sen mukaan ja laitan lattialle valmiiksi, siitä saa sitten pukea suoraan, kun on lähdön aika. Myös teen lapselle aamupalan, katan pöytään.

 

Onnittelut teille kaikille, suurimalla osalla homma näyttää sujuvan. Olisipa meilläkin tuollaista.
Meillä lapsi on EIEIEIEI asenteella, koskaan ei ole halukas tekemään. Kun saadaan tekemään keskeyttää vähän väliä nurisemaan. On todella hidasta touhua. Alusta asti olemme istuneet lapsen vieressä kun tekee läksyjään.

 

Ei meillä ekaluokalla tehty läksyjä sujuvasti, yhtäjaksoisesti eikä edes suosiolla. Saatettiin istua kolmekin tuntia tekemässä kahta sivua. Välillä itkettiin, välillä raivottiin, mutta tehtiin ne loppuun asti, aina.
Kesäloman aikana lapsi kypsyi hurjasti ja nyt tehdään ihan näppärästi, välillä jopa oma-aloitteisesti. Usko meinasi loppua ekaluokan aikana pariinkin otteeseen, mutta onneksi on nyt helpottanut huomattavasti.

 

Ekaluokkalainen teki läksyt iltapäiväkerhossa. Tokaluokasta lähtien on tehnyt itsenäisesti kotona läksyt heti koulunjälkeen eikä kukaan ole ollut käskemässä siihen puuhaan.

 

tarrataulu kehiin!Kun tekee reippaasti läksyt ja saa 5 tarraa ja viidestä(1 tarra per päivä) tarrasta saa jotain.

 

Niin ja aikaa menee läksyjen tekoon noin 10-30min riippuen onko useammasta aineesta läksyjä. Jos on esim pelkkää matikkaa niin läksyihin menee reilu 10min.
äikään menee kauemmin koska tyttö on pikku tarkka ja haluaa tehdä siisyiä jälkeä.

Äityli ei sitten niin pikkutarkka olekaan, koska pikkutarkka on yhdyssana.

 

[QUOTE="pii";30381021]Ekaluokkalainen teki läksyt iltapäiväkerhossa. Tokaluokasta lähtien on tehnyt itsenäisesti kotona läksyt heti koulunjälkeen eikä kukaan ole ollut käskemässä siihen puuhaan.[/QUOTE]

Meillä on koulusta ohje, että läksyt tehdään mieluummin kotona kuin iltapäiväkerhossa. Näin lapsi oppii läksyrutiinit, vanhemmat pysyvät kärryillä läksyissä (mitä ja minkä verran tulee, mitä lapselta vaaditaan) eivätkä iltapäiväkerhokaverit pääse sössimään sekaan. Meille jos tulee lapsen kaveri suoraan koulusta/kerhosta, paikalla oleva vanhempi valvoo oman ja kaverin läksyt. Läksyjen tekeminen on meillä ehto sille, että voi tulla suoraan kyläilemään käymättä kodin kautta.

 

Meillä oli alkuun hankalaa, mutta kun mä päätin hellittää ja siirsin selkeästi vastuun lapselle, alkoi sujua helpommin. Ei tee läksyjä heti koulun jälkeen, mutta kahdeksaan mennessä ne on yleensä tehty. Jotenkin ei kai jaksa tehdä heti koulun jälkeen, jollei sitten tee jonkun kaverin kanssa. Muutenkin teki käskien läksyt tosi nopeasti ja vähän huolimattomasti, kun oli kiire muualle. Nyt tekee omaan tahtiin koulupöydän ääressä, kun aiemmin ei edes malttanut kunnolla istua.

Mitä jos juttelet lapsen kanssa ja kerrot, että läksyt on lapsen juttu, ei äidin. Opettajalle saa sitten selitellä, jos ei ole tehty. Kokeilette alkuun vaikka pari viikkoa. Autat, jos pyydetään, mutta muutoin ei ole sun vastuulla. Ja ehkä pitää muistuttaa jossain vaiheessa iltaa

 

Mä luulen, että itsenäisemmin läksyjen tekeminen antaa lapselle itseluottamusta ja omaa onnistumisen iloa. Meillä oli vanhemman lapsen kanssa helpompaa alkuun, mutta haasteita tuli, kun tietyt läksyt eivät olleetkaan niin helppoja. Piti opetella tekemään läksyt toisinaan vähän kerrallaan, kun ei jaksanut yhdellä kerralla.

 

Etenkin ekaluokka on harjoittelua kaikessa, myös läksyjen teossa. Sopikaa tarkat säännöt. Esim. läksyt tehdään AINA heti koulun jälkeen tai esim. ensin välipala ja sitten heti läksyt. Anna tehdä itse ja auta vasta pyydettäessä. Kannattaa toki pyytää näyttämään, että on tehty -jotkut opettajat vaativat jopa aikuisen kuittausta läksyihin ekaluokan alussa!

On varmasti rasittavaa kaikille osapuolille pikkutarkkuus. Meilläkin nykyään on välillä tuollaista kolmosluokkalaisella. Ekalla oli vielä toisin. Silloin tehtävät olivat ilmeisesti liian helppoja, ja teki kaiken sutaisten, mikä ei sekään ollut hyvä. Käsialassa on yhä petraamista, mutta tosiaan alussa meni tyytyväisenä läpi siitä, mistä aita on matalin.

Yritä nyt miettiä lapsen kannalta mistä loppujen lopuksi on kyse: Onko tehtävät liian helppoja? Liian vaikeita? Vai onko vain kyse siitä, että läksyt on pakko tehdä ja vielä sillä tavalla kuin on pyydetty.

 

Ei tehnyt oma-aloitteisesti ekalla, eikä tee vielä tokallakaan. Ensimmäisestä kouluviikosta lähtien on ollut yhtä tappelua läksyjen teko. Niitä on lapsen mielestä liikaa ja ovat vaikeita. Kolulussa on kivaa, mutta läksyjyn teko yhtä tuskaa koko perheelle.

 

Ei tee kehoittamatta, alkaa kun sanotaan ja tekee kerralla. Aikaa menee 5-20min riippuen läksyistä ja keskittymisestä. Matikan tekee ite ja katon vaan tuloksen+jäljen, hutilointia ei opettaja ja koti suvaitse. Lukuläksyt tehdään yhdessä ja kirjoitusläksyt. Lukemisessa on takuttu ja takuttu ja haettu toimivaa+motivoivaa tyyliä opetella asiat. Aapinen on aika vähällä huomiolla opettajan neuvosta ja käytetään mitä tahansa muuta materiaalia mistä voi lukea ja kirjoittaa sanoja jne. Taito onkin edennyt paljon sen jälkeen kun hieman muovasimme tuota ainetta. Ja jokapäivä jotain teemme asiaan liittyen vaikkei lukuläksyjä olisikaan.