~~ Elokuun ihmeet 2013 ~~ Ensimmäinen vuosi

Catida: Onpas hienosti mennyt yövieroitus! Hienoa kuulla kokemuksia.

Meillä ollaan jotenkin jumissa nyt siihen, että kerran yössä typy vetää ison satsin maitoa. Nukkuu sitä ennen 5t ja sen jälkeen samanmoiset eli siis periaatteessa nukkuu tosi hyvin. Oon antanut pullosta nyt tuon yömaidon, kun maidontulo on ehtynyt ja se pitää aika hyvin heräilyjä kurissa. Tuon klo 01 syötön lisäksi jos typykkä herää siinä 05 aikoihin niin olen antanut rintaa imettäväksi, ja sillä jaksetaan sitten 07 asti. Kai sieltä vähän jotain vielä tulee sitten. Nälkäänsä syö, se on ihan selvä, tuolloin puoliltaöin ainakin. Ja jos tarttee vaan kerran yössä nousta, niin se on aika hienoa. Miehellä on nyt niin rankka jakso töissä, että sovittiin yövieroitus hoidettavaksi kunhan kesäloma alkaa eli juhannuksen jälkeen. Silloin vauveli on 10kk. Tuo yösyötön ajankohta on koko ajan hilautunut vähän myöhemmäksi, eli voihan olla, että tyttö itsekseen vieroittuu iän myötä. Tuttia kuitenkin aina ekaksi yritän tarjota heräämiseen ja välillä tuo on nukahtanut sillä uudestaan syömisaikaankin, mutta sitten taas puolen tunnin päästä herää uudestaan eli näläksi tulkitsen.

Meneekö teillä muilla elokuisilla hyvin jo karkeita ruokia? Meillä on alettu pikkuhiljaa päästä sormiruokailun makuun ja samalla on nuo karkeammatkin soseet alkavat upota. Leipää, kurkkulohkoja ja maissinaksuja. Niitä menee oikein alas asti. Pitää vaan tarjota kaikenlaista uuttakin eteen niin ehkä se siitä. Mä luulen, että tää yösyöpöttelykin tästä kun nuo oikeat ruoat alkavat upota aina vaan paremmin.

Mutta on tuon liikkuvan lapsen kanssa aika kiirettä, hellaan piti hankkia liesisuojus, koska pääsee tukia pitkin nousemaan ja kääntelemään nappuloita. Hirveän aktiivista menoa, seisoskelua ja tuella kävelemistä joka paikkaan. Ja täysvauhti, aina. Joka paikkaan. Koira parka on jo ihan hätää kärsimässä kun tuo konttaa täysiä kimppuun ja repii karvoista. Onneksi tuntuu olevan ihmeen kärsivällinen tuon pikkuisen kanssa.

tieti: Mä en päässyt raskauskiloista eroon imettämällä, vaan jäljelle jäi 3-5kg, riippuen laskutavasta. Nyt oon kuukauden verran kärvistellyt niitä pois, mutta tosi tiukassa on. 1500kcal päivässä ja hiilarit n. 100g/pv, sillä saanut vähän liikkeelle, mutta heti jos pitää "välipäiviä" niin tulee takas. Vyötärö on palautunut kyllä, mutta kilot pysyy... Sitkeä taisto jatkukoon! BMI 26 ei oo mikään karmea, mutta lievän ylipainon puolella kumminkin. Ja siksi kai nämä on niin tiukassa, kun ollaan lähellä normaalipainoa. Pelkästään liikkumalla on tosi vaikea saada painoa putoamaan, usein siksikin, että nälkä lisääntyy kun liikkuu kovasti. Kalorivaje syntyy ruokailuja tarkkailemalla aika paljon helpommin. Mutta kyllä se nälkä silti vaivaa :D
 
No nyt vihdoin täälläkin liikutaan. Viime viikolla tyttö aloitti tosissaan harjoittelun ja kai tuota nyt voi jo sanoa ihan oikeaksi ryömimiseksi. Tyttö tunnustaa olevan vaan aika laiska ja turhautuu edelleen helposti, kun ei pääse tarpeeksi nopeasti etenemään.
Karkeampia ruokia menee jo, vaikka välillä ne aiheuttavat puistatusta. Aiemmin ei voinut koskea kylmiin ja märkiin (esim. tuorekurkku) palasiin, mutta nyt syö ne, mitä saa suuhun asti.
Liikkumisen lisäksi jokelteluun on tullut tavuja ja konsonantteja. Lisäksi tyttö oppi eilen taputtamaan. Taas siis taisi käydä niin, että vähään aikaan ei tapahtunut mitään edistystä ja sitten tuli uusia juttuja useampi kerralla.
Meillä jäi yösyötöt siinä seitsemän kuukauden kieppeillä. Juurikin tuolla kolmen yön huudolla. Pääsiäisen tienoilla ollut kamala yskä ja röhä toivat yösyönnit takaisin ja vieroitus piti tehdä uusiksi - kannattaa siis pitää linjasta kiinni. Nyt yöt on menneet tosi hyvin. Nukkumaan viimeistään iltaysiltä ja nukkuu heräilemättä aamuviiteen, jolloin saa vähän rintaa, ja unia jatketaan sitten puoli kasin kieppeille. :)
Raskauskilot olivat poissa jo syksyllä ja paino on edelleen tippunut niin,että painan 5 kiloa vähemmän kuin ennen raskautta. Imetys varmasti auttoi tuossa, ja se ettei ole työpaikan ruokalan seisovan pöydän lounaita :p
 
Heipä hei.

Meillä tuli sit kaikki kehitys rytinällä ku alko... =) Kolmisen viikkoo sitte alettiin konttimaan, pari viikkoo sit tuli eka hammas ja kohta perään toinen ja tällä viikolla on nyt sit noustu tukea vasten seisomaan, eipä se mitää muuta tunnu tekevänkää ku joka paikas vaan pystyyn missä pääsee... Pari viikkoo on hoettu myös innoissaa däädäädää, täätäätää ja äitä-äitä-äitä... Ja tietenki siihen samaan rytäkkään tultiin kaikki vuorotellen flunssaan, huoh. Nyt on jäljellä flunssasta enää satunnaisia yskänpuuskia muksuilla...

Karkeita ruokia ei oikein mee, johtunee lähinnä varmaan siitä että esikko oli niin mahottoman hätänen syöjä et ei juurikaa kerinny pureskella, jäi pieni kammo itelle takaraivoon... Oon kyllä pikkuhiljaa jättämäs soseisiin vähän pureskeltavaaki ja pitäs jotain antaa kans mitä sais ite pupentaa ja mutustaa.

Mulla tuo painoindeksi on nyt juuri normaalin rajoissa, mut vyötäröstä pitäs saada usiampi sentti pois et päästäis pois riskiryhmästä... Vaikeeta tuntuu olevan niin senttien ku kilojenki pois saanti. Ja nämä helteet ei ainakaa auta asiaa... Pakko saada jäätelöä... =)
 
Nyt täytyy hehkuttaa täällä yhtä tärkeimpää virstanpylvästä - meidän tyttö lopetti ihan itse yösyömiset kolme yötä sitten!!!! Wohooo! Heräilyjä on ja varmasti tulee, mutta eipähän tartte ruokkia enää :D Ihan mahtava homma, ilman unikouluja. Aika teki tehtävänsä. Mä olen odottanut tätä niin paljon enemmän kuin mitään liikkumisasioita, joten rasti seinään ja iso tuuletus! Ikää on 9kk ja 1vko. Imetyksen lopetin pari-kolme viikkoa sitten kokonaan kun yhtenä yönä ei vaan tissiä tarvittu, pulloruokaa meni tämä loppuaika öisin, mutta nyt se on ohi!
 
PH: Upeaa kun ootte päässy yösyötöistä eroon... =)

Meillä oli tänään 10 kk:n neuvola, mitat pojalla nyt 74,5 cm ja 9140 g.
Liikkumisvauhti sen ku kiihtyy ja muutaman kerran kävelly sohvasta kiinni pitäen muutaman askeleenki... Liikkuminen tulee aika pitkälti uniinki ja nukahtaminen on vaikeempaa mitä aikasemmin ja öisin heräillään, välillä useinki. Tämmöstä meillä...

Ihanaa kesää kaikille!
 
Moikka, meillä otettiin ekat askeleet ilman tukea tällä viikolla!!! Ei ehtinyt tulla 10kk täyteen vielä. Mutta tästä on vielä pitkä matka varsinaiseen kävelyyn, niin on huteraa meno :) Yöt sujuu hyvin ja elämä on muutenkin aika helppoa, kiitos rauhallisen ja tyytyväisen lapsen.

Seuraava vauva ilmoitti tulostaan parisen viikkoa ja nyt sitten odotellaan varhaisultraa, että noinko sieltä saadaa pikkusisarus alkuvuodesta. Vähän äkkiä kävi, heti kun miehen kanssa lupa annettiin, joten vähän on sulattelemista vielä. Ja tietty että meneekö kaikki hyvin mutta aika näyttää.

Hyvää kesänjatkoa elokuiset :)
PH, Tirppana ja piilomato 6+5
 
Viimeksi muokattu:
Pippurihäntä kovasti onnea uuteen odotukseen! Noin pienellä ikäerolla lapsista on ihanasti seuraa toisilleen. Ja arjesta kahden pienen kanssakin selviät varmasti, pitää vaan laittaa asioita tärkeys järjestykseen ja keksiä vanhemmalle lapselle jotain erityistä tekemistä syöttöihin yms. tilanteisiin..

Täälläkin poitsulla on jo reilu 10kk ikää. Ei kyl oo enää vauva vaan ihan iso pieni mies. Konttaa vauhdilla, kävelee tukea vasten ja höpöttelee kirjaimin ja tavuin. Syö tissiä vielä kolmesti vrk:ssa ja muuten normaali ruokaa ilman suolaa ja vähän mössättynä..

Ihanaa kun muksut touhuaa jo paljo yhessä ni jää aikaa itelläki kaikkeen muuhun. Ja kyllä tuo toinen lapsi vaan jotenki on parempi opettamaan noita leikkejä ku ite.

Hallaneito ja muksut 2v2kk ja 10kk
 
  • Tykkää
Reactions: Pippurihäntä
Ihanaa odotusta Pippurihännälle!

Me käytiin 10 kk tarkastuksessa. Pikkukirppu oli 69 cm pitkä ja painoi noin 7,8 kg. Melkoinen rimppana siis meillä :)
Konttausasentoa harjoittelee, mutta epäilen, että kun saa asennon kohdalleen niin nousee aika pian pystyyn. Nyt jo käsien avulla ja ponnistaen vetää itsensä seisomaan minua vasten. Sen verran holtitonta meno on, että toivois tuon ennemmin konttaavan.
Mitään tä-tä-tä, ba-ba-ba jokeltelua "järkevämpää" ei ole vielä kuulunut, mutta siitä huolimatta tyty on varsin puhelias ja äänekäs. Ja viime viikkoina on saanut huomata, että sehän selvästi jo ymmärtää tiettyjä juttuja :)
Rintaa syö edelleen ja korvikkeita ei varmaan tulla käyttämään ollenkaan. Vaan siirrytään sitten ihan oikeaan maitoon, kun sen aika on.
Ihan surkeeta ajatella, että ei tämä kohta enää mikään vauva ole, vaan pikku taapero :')
 
  • Tykkää
Reactions: Pippurihäntä
Kiitos kaikille onnitteluista. Varhaisultra vahvisti, että elävä alkio oikeassa paikassa ja nyt sitten kolmannella kuulla jo ollaan ja maha on iltaisin ihan selkeä raskausmaha jo :) Varmaan edellisestä niin venähtänyt, että pullottaa turvotuksen takiakin...

hallaneito:
Teillähän on kanssa ihan pienellä ikäerolla nuo lapsukaiset :) Lohduttavaa kuulla kokeneelta, että siinä on tosissaan noita hyviä puolia yhtälailla. Uskon itsekin, että seuraa saavat (hyvässä ja pahassa) toisistaan ja sitten toisaalta kasvavat yhtäaikaa isoiksi.

Tuo minitaapero on kyllä ihan hulvattoman hauskassa iässä, nauraa ja hassuttelee, ylipäänsä on hirveän seurallinen ja tyytyväinen lapsi. Nyt vähän kiukuttaa, kun eka ylähammas on puhkeamassa ja siellä on varmaan suht kurja tunne koko ajan. Nukkuu ihan kohtuullisesti silti, eli saan levättyä näin raskaanakin yöni. Ei varmaan toista oltais uskallettu laittaa tilaukseen, ellei tuo edellinen olisi näin helppo tapaus. Katsotaan, mimmoiset kiukut saadaan sitten mustasukkaisuudesta aikaiseksi :)

Hyvää kesää kaikki!
 
Pippurihäntä ihanaa kuulla että ultrassa oli kaikki hyvin! Muistan itteni noilta ajoin ja taisin itkeä paniikissa kun raskaus varmistuin. Olin niin varma etten kahen pienen kans selviä ja siihen vielä synnytyspelko lisäksi.... Mut nyt voin kyl sanoa että turhaan panikoin. Mustasukkaisuuttakaan meillä ei kyl sanan varsinaisessa merkityksessä ilmaantunut kunnolla ollenkaan. Kyllähän isompi halusi aikaa ja huomiota, mut esim. Imetyksen ajan sai istuavieressä sohvalla ja katsoa muumia. Tota muumia meillä katottiin niin kauan vain syöttöjen yhteydessä kun pienempi päivällä tissiä söi, isompi hihku riemusta ku aloinvauvaa syöttää ku ties saavansa muumin pyörimään;) kannattaa muuten hyvissä ajoin vierottaa isompi tutista ja pullosta ja siirtää lastensänkyyn ni ei sit yhistä vauvaan niitä muutoksia..

Hallaneito
 
Kiitti hallaneito vinkeistä! Enpä noita ollut ajatellutkaan vielä, mutta tosi hyvä kyllä ottaa huomioon. Pullosta vieroittui juhannuksena, mutta tutit on kyllä ihan supertärkeitä yöllä vielä. Imemisen tarve on olemassa edelleen selkeästi. Pitää vähän miettiä sitä strategiaa noille sitten syksymmällä. Sänkyä ei välttämättä vaihdeta kun tuossa on laskettava reunus, mutta toisaalta onko järkeä hankkia toista pinnistäkään... Heh ja ne rattaat. Pelkkä seisomalauta keskellä talvea 1,5v:lle voi olla vähän liian optimistista... Ratkottavaa riittää vielä! Kiva kuulla kyllä kokemuksia ylipäänsä noista tutin vierotuksista sun muista, että miten ja koska ootte meinannu hoitaa asian.
 
Me ei hankittu tuplarattaita. Toinen muksu oli yleensä kärryssä ja toinen manducassa tai liinassa ja talvella käytettiint tosi paljo myös pulkkaa.. nyt välillä kaipaisin tuplia kun en vielä oikeen osaa pienempää selässä kantaa ja eteen on jo liian raskas mut tyhjääpä niitä meiän käyttö määrillä hankkis.. jos paljon jalan liikkuu lasten kanssa ja ei kantamisesta innostu suosittelen kyllä ehdottomasti. Meillä tutti jää pois sitten kun lapsi alkaa kehittää siitä tapaa itelleen. Ensin jätetään hereillä ollessa, sit päikkäreiltä ja kun päikkärit sujuu hyvin ilman tuttia laitetaan tutit roskiin ettei tuu takapakkia heikkona hetkenä ;) Ajallisesti 1 vuotissynttäreiden aikoihin ainakin esikolla jäi tutit ilman isompia ongelmia.. Niin ja ainakin meillä yks vee siirty riemusta hihkuen isoon sänkyyn ja nukkui siinä paremmin kun ei kokoajan kolissu pinnoihin. Nukkuu tosin kyl edelleen ihan meiän sängyssä kiinni, kun useampi muutto lyhyen ajan sisään meinas tehä öistä levottomia ja kaipasi läheisyyttä..
 
hallaneito: Mä tykkään kyllä kantamisesta ja helpostihan se vastasyntynyt menee liinassa pakkasellakin, kun pysyy lämpimässä siellä äitiä vasten. Mulla on vartavasten hankittu keeppimallin takkikin, joka sopii talvikantamiseen. Voipi olla, että kevät mennään tuolla kantoliina/rattaat-kombolla ja sitten kesällä kun lähestyy tuon isomman 2v niin hankitaan se seisomalauta ja samalla sitten voi alkaa käyttää ratasosaa pikkuvauvallakin, kun saa pitää pystymmässä asennossa.

Tutista luopuminen on varmaan helpompaa, jos sitä ei venytä hirveän pitkälle. Uskoisin, että olisi hyvä yrittää saada tuo prosessi ohi ennen uuden vauvan tuloa, mutta tällä hetkellä tutit on kyllä meidän öiden pelastus ja niitä pitää siis olla kaksi - toinen suussa ja toinen kädessä ja sitten tyttö venkslaa niitä ees taas, että uni tulee uudestaan :) Ihme tavan kyllä oppinut kehittämään itselleen... Joten poisopettelua tuo tulee kyllä vaatimaan, ennemmin tai myöhemmin.
 
PH:Meillä on ihan samanlainen tuttirohmu. Yöunille ei nukahda jos ei oo kahta tuttia. Toinen suussa ja toinen nyplättävänä ja sitten niitä vaihdellaan. :D
Voi tulla melkoinen homma eroon pääsystä.... :p
 
Mites jos ihan ekana hankkiutus siitä kädessä olevasta tutista eroon. Tilalle vaikka unikaveri joka sit myöhemmässä vaiheessa antaa turvaa.. me muuten esikon kanssa alettiin lukeen iltasatuja joka ilta tutista luopumisen yhteydessä. Väsytti kivasti ja vei huomion siltä tutin kaipuulta.
 
Kuulostaa järkevältä alkaa rajottaa tuttien määrää ensin, koittaa päiväunilta poistaa jne. (rattaissa jos ollaan liikkeellä niin nukkuu ilmankin), sitten vähän noita muita rituaaleja tilalle. Iltasatu on kyllä kiva perinne, esikoispoikani kohta 11v haluaa edelleen, että hänelle luetaan iltasatu :) Kirjat tosin ovat jo sitten vähän isompien tavaraa, mutta illalla yhdessä kirjan ääreen kääriytyminen on aina ollut hänelle turvallinen ja rauhoittava rituaali, ja jos ei lueta yhdessä, niin hän lukee itsekseen jotain kunnes uni tulee.
 
Heippa superpitkästä aikaa!

Mitä ihmettä täällä tapahtuu!!??:D PH.lla jo kolmas kuu menossa uusi vauva masussa! Siis ihanaa ja onnea onnea:heart:

Iips, meillä on kyllä niin samankokoset vauvat :) Venla oli 10kk neuvolassa 69cm ja 7920g.

Yöt saatiin kuntoon kun laitettiin Venla omaan huoneeseen nukkumaan ja meillä on kans tuo kaks tuttia käytössä, yksi pitää saada käteen ja toinen suuhun ;)

Seistään mutta ei vielä kävellä, karhunkävelyä kyllä harrastaa ja oi mikä söpö näky :heart:

Karkeita syödään, aloin heti opettamaan kun Venla kiinnostui syömisestä, ettei kävisi niinkuin esikoisen kanssa, että soseutetaan vielä 2 vuotiaana:D

Esikoisen kanssa menee hyvin ja lapsista on seuraa toisilleen:heart: :kiss:
Ei mitään valittamista täällä, kaikki meni paremmin kuin uskalsin toivoa!

Ihanaa kesää kaikille!
 
Pimatsu95 - kiitos onnitteluista :) Onhan tämä omanlaisensa ratkaisu antaa lasten tulla näin lyhyellä välillä, mutta onnellisia ollaan! Onneksi tuo kohta 11kk taaperoinen on edelleen itse neiti aurinko ja nukkuu verrattaen hyvin yönsä, niin en ole sen puolesta mitenkään superväsynyt.

Meillä kävellään lyhyitä matkoja, kiipeillään, heitetään palloa ja haetaan ekoja sanoja. Kell' - ankka - äiti, siinä kait kolme tärkeintä. Lisäksi aikamoinen määrä kaikenlaista pulinaa. Tuntuu jotenkin siltä, että vauvavaihe on meiltä jo ohi, kun liikkuminen, leikkiminen ja puhe on vuosikkaan tahdissa. Onneksi on tämä seuraava vielä tulossa, ois jäänyt meinaan vauvankaipuu vielä :)

Meillä lienee muutto edessä ja katsotaan, josko saataisiin tuo tyttö sitten omaan huoneeseen siinä samalla siirrettyä. Olisi hyvä opettaa omaan huoneeseen ennen tuttivieroitusta ja seuraavan vauvan tuloa. Jotenkin näitä muutoksia täytyy yrittää tässä vähän jonossa hoitaa, ettei kaikki tapahdu yhtäaikaa. Päivähoitoonhan tuo menee sitten vasta kun seuraavan osalta äitiysloma alkaa olla lopuillaan eli tod näk about 2,5v. Mitenkäs muut? Joko on päivähoidon aloittaminen ajankohtaista?

Mukavaa kesänjatkoa ja hyviä kelejä toivotellen,
Pippurihäntä, Tirpukka kohta 11kk ja seuraava tulokas rv11+0
 
Heipä hei!

11 kuukautta alkaa olla täynnä meilläkin. Tukea pitkin kävellään ja ite nousee seisomaan keskellä lattiaaki, mutta siitä ei viä liikuta. Kovasti pölpöttää jotain omaa höpinäänsä, selvä äittä sieltä tulee mutta muita sanoja ei oo viä tunnistettu... =)

Kivat helteet... haettiin eilen lasten uima-allas niin saa nuo muksut kahlata ja räiskiä.

Meillä on päivähoitohakemukset laitettu keväällä ja muksut menee hoitoon sit heti kun saan töitä... Eli voi mennä kauanki, näkee nyt sitte. Vähä meinaa stressata kun ei mikää oo varmaa... No viä elokuun oon kotihoidontuella...

Kohta meidän pienet on jo vuoden ikäsiä... Aika haikeeta sinänsä kun vauva-aika loppuu.

Ihanaa loppukesää!

tieti
 

Yhteistyössä