en saanut pelkosektiota

Nimimerkille "hah"

Koska et näyttänyt ymmärtävän niin tässä rautalangasta...javascript:emoticon(':attn:')
javascript:emoticon(':attn:')
Eli kommentilla arven epäesteettisyydestä halusin korostaa sitä, että alatie synnytyksessä kroppa yleensä palautuu samanmoiseksi tai lähes samanmoiseksi kuin ennen synnytystä. Toisin kun sectiosta jää aina vähintään se arpi. Tässä pinossahan monet pelkoäidit haluavat section juuri siitä syistä ettei mm. alapää roiku!
Kanna toki arpesi ylpeänä niin kantaisin minäkin, jos olisin sectioon syystä tai toisesta joutunut. Olisihan se mahdollisesti pelastanut omani tai lapseni hengen.
Mutta nyt kaikki meni minun kohdallani (niinkuin suurella osalla muistakin synnyttäjistä) hyvin alatiesynnytyksessä ja saan olla tyytyväinen siihen ettei mitään jälkiä/vammoja jäänyt.


 
Arvessa on lisäksi muutakin kuin ulkonäkö. Kyllä mä ymmärrän, että joku sitäkin pelkää.
Kohtu ei enää koskaan ole sektion jälkeen sama kuin ilman sitä. Seuraavassa/seuraavissa raskauksissa keskenmenon riski kasvaa sektion vuoksi. Sektion riskit siis jatkuu vielä seuraavillekin vauvoille ja seuraaville synnytyksille.
Onhan ne riskit (varmaan?) pienet, mutta jos itse vielä olisin raskaana, niin varmaan miettisin niitä kuitenkin. :/
 
sektiolla synnyttäny
minulle tehtiin sektio vauvan perätilan vuoksi.
Vaikka olin jalkeilla heti sektiota seuraavana päivänä, toipuminen kesti todella pitkään, yli 5 kuukautta. Vatssa (kohtu) oli järjettömän arka, ja kivut h.elvetelliset. Mitään vikaa ei löytynyt, kyse oli "vain" turvotuksesta.
Tuo turvotus tosin esti pahimmillaan liikkumisen, nukkumisen ja istumisen. Imetys ei onnistunut, kun oli niin vaikea löytää sopivaa asentoa.

Vaunujen kanssa saatoin kävellä yli kilometrin vasta 4kk sektiosta, silloinkin vatsan alueen kivut olivat järjettömät. vahvatkaan kipulääkkeet eivät auttaneet.

Koko alavatsa oli tunnoton, navasta bikinirajaan ei ollut mitään tuntoa; olisi voinut leikata vaikka saksilla palan pois. Tunto siis puuttui ihon pinnasta, syvemmällä tuntoa kyllä oli (kivut).

Lääkärit eivät osanneet auttaa, kun "mitään vikaa" ei ollut. Sanoivat vain, että voi olla, ettei tunto palaakaan ihoon, voi olla, että palaa.
Ultrassa ei kohdusta löytynyt vikaa,kohdun arpi oli parantunut erittäin hyvin,samoin ulkoinen ja kaikki oli kunnossa. Tosin mulla valui vesi silmistä, kun vatsaan koskettiin kevyesti...

Pikkuhiljaa vatsakivut loppuivat, ja tuntokin palaili, tosin edelleen on 1cm:n tunnoton alue arven molemmin puolin, ja sellaiseksi se jääkin.

Bikinirajan arvessa on yhdessä kohtaa jäänyt iho rullalle, joten arpi ei ole siisti, vaan siinä on rypy. Eihän se vaatteiden alta mihinkään näy, mutta hiertyy helposti matalavyötäröisiin pikkuhousuihin ja tuo "ryppy" kutisee hirveästi, toki muukin arpi kutisee, mutta "ryppyä" saisi koko ajan olla käsi housuissa raapimassa.

Muutamalle ystävällenikin on tehty (perätilan vuoksi) sektio, ja nuo kutinat ja kiristelyt ovat ihan noraaleja.

Ystävälläni alko haava vuotamaan, (kohtuun siis) n.5kk sektion jälkeen. Meni lääkäriin, tuumasivat vain, että seurataan,jos alkaa kovasti vuotaa/repeää niin uusi leikkaus.

Äidilleni on tehty 3 sektiota, kaikki pahojen raskausmyrkytysten takia (-81, -83 ja -88, minä olen tuo vanhin)
ja äitini kertoi, että kohdun kunnon puolesta olisi voinut saada ainakin yhden lapsen vielä, mutta kertoi myös, että kiinnikkeitä oli tullut (jokaisesta aina lisää) ja että kohtua vihloo aina, kun vaikka nousee äkisti ylös.
Minullakin on pientä kiristystä tuntunut, mutta ei onneksi vihlontaa.

Minulle sektio oli oikea vaihtoehto lapsen ollessa perätilassa, enkä sitä kadu, mutta toivon kädet kyynärpäitä myöten ristissä, että seuraavan saisin synnyttää alakautta. Toki siinäkin on riskinsä, mutta ei sektio niin "helppo" vaihtoehto ollut.

Ja minun sektioni sujui hyvin. Enpä välittäisi tietää, millaisia ne ei hyvin sujuneet ovat.
Niin, toisella ystävälläni leikkasivat suoneen sektiossa; verta tuli paljon, ja miehensä kiidätettiin nopsaan ulos leikkaussalista, että saivat äidin ja vauvan pelastettua. Minä menetin sektiossa vain n.2dl verta, mutta ystäväni paljon enemmän... Nimenomaan noita "hutivetoja" lääkäritkin pelkäävät, niitä kuitenkin tapahtuu suht' helposti käsittääkseni.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 09.10.2006 klo 18:27 ja niin kirjoitti:
Minä olen samaa mieltä kuin monet, että ensisynnyttäjien pelkosektiotoiveet täytyykin käsitellä tarkemmin: usein taustalla on ihan joku muu pelko (esim. miten pärjää vauvan kanssa, lapsuuden traumat..) jota voi käsitellä psykologin kanssa ja saada ehkä ihanankin synnytyskokemuksen. Harva sitä kipua pelkää, kyllähän kaikki tietää että kipu kuuluu synnytykseen ja kipulääkitystä saa.

Monet pelkosektiota kaipaavat ovat kuitenkin jo synnyttäneitä, joilla on jäänyt pelkotiloja ensimmäisestä synnytyksestä, kaikki ei ole mennyt hyvin, vauva on vammautunut tms, ja ne ymmärrän täysin. Lääkärit eivät ole jumalia, hekin tekevät virheitä, ja kun kyseessä on oman vauvan henki, niin en minä ainakaan lähtisi kokeilemaan josko tämä synnytys nyt olisi erilainen kun edellinen. Joten arvon leidit (ja herrat), laput pois silmiltä kiitos!
PEESI!!!!!! :wave:
 
Eiköhän sektiosta ja alatiesynnytyksestä ole kaikilla kokemuksia niin puolesta ja vastaan. Kumpikaan ei ole tae siitä, että mitään ongelmaa ei tule. On naiivia väittää, että alatiesynnytyksellä aina palautuisi ennalleen, kuin myös, että sektiosta olisi vain kovasti pelkkää ongelmaa.

Tuuripeliä kumpikin.

En oikein jaksa uskoa, että pelko alapään roikkumisesta, kuten joku esitti, olisi se pääsyy pelkosektioihin. En ainakaan itse tunne yhtään sellaista henkilöä. En myöskään usko, että kenestäkään sektio on helppo juttu.
 
jep
Minä taas pelkäsin joutuvani sektioon :whistle: Johon sit tän kakkosen kohdalla jouduinkin ja vielä kiireelliseen sellaiseen :( Eka synnytys oli kipujen puolesta todella kamala. Tässä toisessa synnytyksessä sainkin epiduraalin ja kivut hävisi, mut kuten jo aiemmin kerroin jouduin synnyttämään sektiolla. Ja pelkoni tätä sektiota kohtaan johtui siitä että millaiset kivut on sit jälkeen päin ja kuinka pärjään sit kotona kun on 3v. lapsi ennestään. Alatiesynnytys kivut kun eivät kestä kauhean kauaa (yleensä) mut sektiosta johtuvat kivut kestävät monta päivää.
 
asian vierestä
yleensä olen näitä ns. ei pakollisia sektioita vastaan, mutta entisille urheilijoille sen kyllä myöntäisin. olen nimittäin tavannut useampiakin entisiä hiihtäjiä, joilla niin tiukat vatsalihakset, että se on vaikeuttanut odtusta ja synnytystä ja osalla lapsi syntynyt vammaisena tai synnytys pitkittynyt liian kireiden lihasten vuoksi.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 07.10.2006 klo 13:02 joo kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 07.10.2006 klo 12:58 ihmettelijä kirjoitti:
Miksi sitten hankkiutuu raskaaksi jos ei halua/uskalla synnyttää ensisijaisesti normaalisti alateitse? Sektio on aina riski sekä vauvalle että äidille eikä sitä pitäisi tehdä ellei se ole äidin tai vauvan hengen pelastamiseksi välttämätöntä. Tämä nyky-yhteiskunta vaan on mennyt niin mukavuudenhaluiseksi että kaikesta pitäisi päästä mahdollisimman helpolla ja nopeasti. jos ei kestä synnytystä niin silloin vaan jalat tiukasti ristiin tai ehkäisy käyttöön:(
Just joo, eli jos pelkäät, olepa sitten ilman lasta.... \|O
Ei luulis sunkaan pe.settä kutkuttavan, jos joku haluaa itsensä saattaa riskille alttiiksi palkonsa takia, lapsellehan (myös äidille) varsinkin suunniteltu sektio on erittäin turvallinen! Siitä on sitten turvallisuus kaukana, jos yritetään väkisin vängätä isoa päätä pienestä raosta.
Suunniteltukin sektio on vaarallisempi sekä äidille että lapselle kuin alatiesynnytys. Puhumattakaan siitä että jos todellakin haluaa lapsensa parasta ja valmistella hänet kohdun ulkopuoliseen elämään kunnolla, synnyttää alateitse.

Sektion tulisi aina olla poikkeustapaus ja syyt siihen terveydelliset.
 
Tittidii
"Suunniteltukin sektio on vaarallisempi sekä äidille että lapselle kuin alatiesynnytys. Puhumattakaan siitä että jos todellakin haluaa lapsensa parasta ja valmistella hänet kohdun ulkopuoliseen elämään kunnolla, synnyttää alateitse.

Sektion tulisi aina olla poikkeustapaus ja syyt siihen terveydelliset."

Diipadaapa. Tarkoitat varmaan että alatiesynnytyksenä kokonaisuudessaan tapahtunut synnytys on keskimäärin turvallisempi äidille? Näin onkin. Sen sijaan kun lähdet alatiesynnyttämään, et voi tietää päättyykö synnytyksesi alatiesynnytyksenä vai hätäsektiona.

Sektio on aina poikkeustapaus, syntyyhän yli 80% alateitse. Syyt sektioon ovat aina terveydelliset: virhetarjonta, synnytyspelko, ahdas lantio ja iso vauva ym.

 
"

Diipadaapa. Tarkoitat varmaan että alatiesynnytyksenä kokonaisuudessaan tapahtunut synnytys on keskimäärin turvallisempi äidille? Näin onkin. Sen sijaan kun lähdet alatiesynnyttämään, et voi tietää päättyykö synnytyksesi alatiesynnytyksenä vai hätäsektiona.

Sektio on aina poikkeustapaus, syntyyhän yli 80% alateitse. Syyt sektioon ovat aina terveydelliset: virhetarjonta, synnytyspelko, ahdas lantio ja iso vauva ym.


[/quote]

Totta osaksi! Mutta synnytyspelko onkin näistä ongelmista ainoa, mitä voidaan hoitaa. Synnytyspelkoiselle sektion vaatiminen ei ole ainoa ratkaisu eikä edes hyvä sellainen. Jopa kaksi kolmasosaa pelkopotilaista päätyy synnyttämään alateitse. Tällä vältytään jo monelta "turhalta" sektiolta. Sektiohan on, kuten kaikki varmasti tietävät, mutteivat halua myöntää KESKIMÄÄRIN äidille sekä lapselle huomattavasti ikävämpi tapa synnyttää/syntyä.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 14.10.2006 klo 17:20 vieras kirjoitti:
Niinpä. Osa pelkääjistä päätyy synnyttämään alateitse. Kuten osa perätilavauvojenkin odottajista. Molemmat kuitenkin ovat hyväksyttäviä syitä sektioon tarvittaessa.
Niin. Ja perätilasynnytys ei ole lainkaan niin helppo kuin normaali tarjontaisen lapsen synnytys saatikka yhtä turvallinen. Riskejä on enemmän niin lapselle kuin äidille.
 
synnyttänyt
Nimimerkki Lilli puhuu kyllä täyttä asiaa!

Vielä tänä päivänä lääkärit käyttävät törkeästi hyväkseen jotain menneisyydestä kumpuavaa sikamaista puolijumala-asennetta potilaita kohtaan. Eikä keskiverto ihminen varmasti tiedä oikeuksiaan riittävän hyvin, vaan lääkärin sana on laki vaikkei se sitä saisi missään nimessä olla. Onneksi jotain tietoa kuitenkin leviää nykyään edes netin kautta (kuten laki potilaan oikeuksista).

Ainoastaan sitten kun jokainen lääkäri joutuisi omalla nimellään olemaan vastuussa ihmisestä, jota hoitaa, voi olla jonkinlaiset edellytykset oikeudenmukaiselle kohtelulle ja asioiden huomioonottamiselle riittävällä vakavuudella, siis potilaan huomioimiselle kokonaisuutena taustoineen ja tuntemuksineen omasta kehostaan.

Se, miten raskaana olevia ja varsinkin ensimmäistä kertaa synnyttämään meneviä kohdellaan ja pidetään pimennossa on kyllä liian usein täysin ala-arvoista.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 16.10.2006 klo 18:00 synnyttänyt kirjoitti:
Ainoastaan sitten kun jokainen lääkäri joutuisi omalla nimellään olemaan vastuussa ihmisestä, jota hoitaa, voi olla jonkinlaiset edellytykset oikeudenmukaiselle kohtelulle ja asioiden huomioonottamiselle riittävällä vakavuudella, siis potilaan huomioimiselle kokonaisuutena taustoineen ja tuntemuksineen omasta kehostaan.
EIkö lääkäreillä vielä ole tällaista omalla nimellä toimimisen pakkoa? Sairaanhoitajilla nimittäin on, tai niin ainakin suunnitellaan laiksi. En ole ihan varma, kumpi.
 
No ei lääkäreissä kaikissa ole vikaa. Sairaalan protokolla voi vaatia tietyt rutiinit käytäviksi läpi ennen pelkosektion myöntämistä. Ja tähän lisää sen, että lääkärit ovat yksilöitä, joilla jokaislela on mielipiteitä niin puolesta kuin vastaan. Vaikka kumpikin periaatteessa yleensä päätyy onnellisesti, ei edes lääkäri ole kristallipallon lukija.

Keskusteluilla on tarkoitus selvittää, mitä pelkää ja voisiko sitä auttaa niin, että alatiesynnytys on mahdollinen. Aina ei "järjellistä" syytä löydy.

Toki vähättelevä suhtautuminen on ikävää, näin ei pitäisi olla. Joskus taas voi kyse olla väärästä tulkinnasta.

Suomessa ei periaatteessa synnytystapa ole potilaalle valinnainen, vaan se hoidetaan lääketieteellisesti påeruste´llusti. Toki potilaslain mukaan potilasta tulee hoitaa yhteisymmärryksessä. Laki myös velvoittaa hoitamaan lääketieteellisesti perusteltujen käytäntöjen mukaan.

Itse en kokenut keskusteluja negatiivisena. Tosin annettu tieto on puolueellista ja tästä annoin palautetta.
 

Yhteistyössä