Ensi kertaa äidiksi v. 2012?

Anukkio, tosi kurja kuulla, että käynti oli noin epämiellyttävä ja lisäksi joudut vielä olemaan monta viikkoa epätietoisuudessa. Tuollaista ei tarvitsisi kyllä kenenkään joutua kokemaan! Toivottelen edelleen paljon voimia matkaan! Ja toivon sydämeni pohjasta, että pikkuisella olisi loppujen lopuksi kuitenkin kaikki hyvin.

Ja Mahis, on totta, että neuvolantädiltä ei kyllä aina voi odottaa hirveästi tietoa. Olen itse ottanut neuvolakäynnit semmoisina mukavina juttuhetkinä, ja ainakin neuvolantäti osaa ohjata eteenpäin lääkärille tms, jos tarvetta on. Neuvola tuntuu minusta ennen kaikkea riskien seulontapaikalta, ja jos ei ole elämäntavoissa, perhe-elämässä tai terveydentilassa suurempia riskejä, neuvolasta ei hirveästi saa irti. No, jos ei saa, niin sitten pitää varmaan olla tyytyväinen

Omasta navasta sen verran, että uutena raskausoireena ovat ilmaantuneet rytmihäiriöt! Tulipa semmoinenkin sitten kerran elämässä koettua. Muutaman kerran päivässä tulee semmoisia ehkä puolen tunnin jaksoja, että sydän lyö ihan miten sattuu. Sen verran googlailin, että ei pitäisi olla vaarallista, mutta vähän outoa kumminkin. Kahvi meni nyt pannaan, yhyy... juuri kun alkoi taas kunnolla maistua, ja juuri kun väsymystäkin alkoi kunnolla ilmaantua (eli kahvia tekee todellakin mieli!). Mutta mitättömiä ovat nämä murheet, kun pikkuisella pitäisi kaiken tiedon mukaan olla kuitenkin kaikki kunnossa.

IslandGirl 21+4

 

Kiitos mahis ja IslandGirl, sananne lohduttavat enemmän kuin ehkä osaatte arvatakaan.

:'(

 

Anukkiolle paljon tsemppiä ja jaksamista. Toivottavasti kaikki kääntyy vielä parhain päin!!

 

Heipä hei, täällä onkin näköjään ollut hiljaista. Tulin kertomaan ihania uutisia, hän on vihdoin täällä, aivan ihana poika <3 nyt voi vain nauttia pienestä rakkaasta ja ihanasta kesäisestä ilmasta. Elämä tuntuu aika mahtavalta Mites muut odottajat täällä? Mitä kuuluu?

 

Onnea toukonyytti!! Kerrohan miten synnytys meni?

Mulla vielä töissä pari viikkoa, max kolme. Verensiirroilla uhkailivat polilla, kun arvot on niin huonot. No, kun rauta ei imeydy niin se ei imeydy. Minkäs teet. Vielä reilu viikko armonaikaa saada lukemat nousuun; jos ei onnistu niin sitten tippaan.

Tässäpä masukuvapäivitystä, otettu eilen:

Aijaa.com - 24+6

-Marge 25+0

 

Tosi paljon onnea Toukonyytille minunkin puolestani!! Ihana kuulla, että tunnelmat ovat noin aurinkoiset kaikin puolin Tulee ihan malttamaton olo, että tulisipa nopeasti jo se syyskuu ja oma pikku käärö syliin...

Margelle tsemppiä, toivottavasti arvot lähtevät nousuun!

Täällä asiat kaiken kaikkiaan oikein hyvin mallillaan. Mulla oli viime viikon neuvolassa hemoglobiini 108, vaikka olen syönyt rautaakin. Väsymys ei kuitenkaan vaivaa hirveästi, joten ei liene hätää. Rytmihäiriötkään eivät ole enää kiusanneet kuin hyvin satunnaisesti. Maha se vaan jatkaa kasvamistaan (ei ihan yhtä iso kuin Margella kuitenkaan...) ja pikku tyttö potkii hirveästi. Eilen myllersi koko illan niin kovasti, että ekaa kertaa jo toivoin, että rauhoittuisi nyt... On usein mahassa poikittain ja jyskyttää molempia kylkiä yhtä aikaa melkoisella voimalla. Mutta ihanaa se on

IslandGirl 24+1

 

Heippa pitkästä aikaa!

Täällä olen joskus käynyt kääntämässä, vaan on ollut hiljaista. Kesä alkaa olla jo ihan ovella ja viikot vähenevät!
Mitenkähän kaikila on raskaus edennyt? Täällä mennään rv 27+4. Maha on jo tosi iso ja kaikenlaiset vaivat enemmän ja vähemmän olleet riesana, ekoina alkoi nuo harjotussupparit jota ihan päivittäin on. Liitos- ja häpyluunkivut tulleet myös ja vaikeuttaneet liikkumista. Enää ei huiskita tuolla lenkillä samaan tahtiin vaan hiljaksiin köpöttelyä . Sf mitta pomppasi älyttömästi siitä rakenneultran jälkeen joka oli 20cm, reilu pari viikkoa sitten lääkärikäynnillä oli mitta 28cm, ja nyt maanantain neuvolassa 29cm... halusin ylimääräisen neuvolan että mittaavat uudestaan mitä se näyttää. Yläkäyrän yläpuolella sitä nyt huidellaan. Poika on ollut pitkään pää alaspäin, saa nähdä miten jatkossa. Toivottavasti oikeassa asennossa kun on aika.

Olikos täällä koska seuraavana synnyttäviä? mulla oli elokuun 26. Oon sitten seuraillutkin tiiviisti tuolla elokuisissa kirjoituksia.

On muuten luvattu superhellekesää, toivottavasti ei tule ihan hirveän kuuma ettei tarvitse kärvistellä noita vikoja kuukausia .

Se on monella nyt juhlien aikaa ja suvivirren raikaa loppuviikosta, ihania juhlia ja aurinkoisia päiviä!

Kevät78 ja mönkiäinen

 

Niin ja Onnea Toukonyytille !! <3 ihanaa...

 

Liitynpä minäkin tänne, vaikkakin vähän myöhään teihin muihin verrattuna. Laskettu aika nimittäin oli ja meni jo viime viikolla. Nyt vain pyörittelen peukaloita, kun kaikki on jo kotona valmista ja olokin alkaa olla aika tukala. Synnytyksen alkua odottelen siis jo kovasti. Joitakin merkkejä on kyllä ollut, että mietin päivittäin nytkö se alkaisi, mutta sitten yön aikana "oireet" aina menevätkin ohi. Näin ensisynnyttäjänä kun ei oikein edes tiedä mitä odottaa ja miltä tuntuu kun synnytys sitten oikeasti käynnistyy...

 

Tulinpa tännekin kertomaan onnelliset uutiseni: sikiöseulonnassa saatu järkyttävä 1:7 riskilukema ja siitä seuranneet piinaviikot saivat sittenkin onnellisen lopun! Lapsivesipunktiosta tehty kromosomitutkimus osoitti vauvan kromosomiston olevan täysin normaali! Olen niin onnellinen ja helpottunut, että vaan vapisen ja parun

Maailman onnellisin Anukkio ja tyyppi 16+5 :heart:

 

Täällä 30.v pian 31.v viimeisillään raskaana oleva nainen. Esikoinen tulossa tai toinen sain kohtukuoleman v. 5.4 vuotta sitten rv 28+5 pojan Rasmukseksi kutsuttiin. Ja lukuisia keskenmenoja takana joten tämä raskaus on jättipotti ja mennyt loppuun asti ja huomenna saan pikkuisen sektiolla joten olen onnellinen todella!

Saara ja Helmi 39+1

 

Onnittelut Saaralle pienestä pojasta. Onnittelut erityisesti Anukkiolle. Jotenkin olin varma (tyhmää, enhän mä teitä tunne, eikä se mun varmuudesta ole kiinni) että kaikki menee teillä hyvin. Nyt nauttimaan raskaudesta!

Täällä kaikki on niin kuin pitää. Maha on kasvanut, painoa on kertynyt ihan liikaa (se niistä alkuraskauden lupailuista), mutta olen kuitenkin jaksanut ihmeen hyvin. Pikkuinen potkii valtavasti ja nyt tunnen liikkeet helposti - tosin vain navan oikealla puolella. Taitaa olla lapsonen poikittain. Lääkärissä kävin äitiyspolilla ja siellä päädyttiin sektioon. Eli tod. näk. elokuussa saamme tavata pikkuisen. Saakohan päivää toivoa? Olisi kovin mukavaa saada lapsonen maailmaan hääpäivän kunniaksi - se kun on elokuun loppupuolella. Vaan pääasia, että saadaan maailmaan ja terveenä.

Mitään emme ole vielä hankkineet itse. Ei edes äitiyspakkausta. Laittelen papereita tällä viikolla kasaan, joten kyllä tämä tästä pikkuhiljaa. Suurinta vaivaa ovat aiheuttaneet vaunut. Meillä on kaksi vaihtoehtoa, joissa on erilaiset hyvät puolet. Päätä siitä nyt sitten. Toiset ovat Teutonia S3 vaunut. Ovat korkeahkot, mutta erityisen hienoa on, että niissä on käsijarru. Sen minä haluaisin. Erityisen hyvät korkeudeltaan olisivat sitten taas Mutsy 4riderit. Niitä on vain hieman vaikeampi työnnellä ja niissä ei ole siis sitä jarrua. Mulla tarttis olla siis korkeat vaunut juuri perussairauden takia - en voi nostella lasta kovin matalalta. Saa nähdä mihin päädytään. Mites teillä muilla - miten hankinnat ovat edenneet...?

Mahis ja typy (?) 27+1

 

Ei voi olla totta, Anukkio... Olen niiiiiiin onnellinen sinun ja teidän puolesta! En voi edes kuvitella, millaisen tuskien taistelun ja tunteiden myllerryksen olet viime aikoina käynyt läpi. Ihan mieletöntä, että kaikki voi lopulta kuitenkin kääntyä näin valoisaksi. Toivon sinulle oikein ekstraonnellista loppuodotusta!!

Tervetuloa ja onnittelut etukäteen myös Saaralle ja Pionille!

Täällä raskaus on edennyt mukavasti. Olen tuntenut oloni fyysisesti varsin hyvinvoivaksi, vaikka vähän tavallista enemmän väsyttää ja nivusetkin alkavat tuntua vähän huterilta... Pitkähköt kävelylenkit tuntuvat kuitenkin edelleen oikein hyvältä, ja niillä olen itseäni piristänyt, etenkin nyt kun on saatu kunnon kesäkelitkin! Painoa on tullut mulle tähän mennessä noin 7 kiloa. Viime neuvolakäynnin ja lääkärikäynnin välissä oli kaksi viikkoa ja painoa oli tullut sillä välin lisää kaksi kiloa, eli kilo viikossa! Oli kyllä noina viikkoina iso ruokahalukin, ja mahaa nipisteli siihen malliin, että taisi olla kasvuspurtti menossa. Yritän käydä vaa'alla mahdollisimman harvakseltaan ja ottaa rennosti vastaan sen mikä tulee.

Meille tuli eilen äitiyspakkaus! Kela oli tosi nopea. Olin oikein yllättynyt, että pakkauksessa on niinkin paljon vaatteita, ja oikein käyttökelpoisen näköisiä. Ei taida olla tarpeen etukäteen paljon vaatteita enää hankkiakaan, kun kuitenkin lahjaksi saa ja on saanut yhtä sun toista, ja ainakin molemmat isoäidit jo kutovat villatakkeja Muutamia söpöjä bodeja olen kyllä sortunut ostamaan...

Meillä on myös yhdistelmävaunut jo tilauksessa. Päädyimme Gessleinin F6-malliin, jossa on erityisenä plussana vaihdettavat etupyörät (talveksi isommat ja kesäksi pienet ja ketterät). Myös heittoaisa vaikutti näppärältä, ja pirteät kuosit! Mahis, noissa Gessleinin F6:ssa on kanssa käsijarru, mutta eivät kyllä ole yhtä korkeat kuin esimerkiksi Mutsyt (ratasosasta en tiedä, mutta Mutsyissa taitaa ainakin kopan saada aika korkealle). Toivottavasti löydätte teille sopivan hyvän vaunumallin!

Ihania kesäpäiviä kaikille!

IslandGirl 26+3

 

Kiitos mahis ja IslandGirl =) Oli kyllä hirveä koettelemus elää epätietoisuudessa reilu kuukausi. Varmasti elämäni rankinta aikaa. Nyt tuntuu siltä, etten ikinä enää osallistu mihinkään sikiöseulontoihin. Jotenkin meni usko siihen touhuun. Tuntuu siltä, että se perustuu enemmän siihen, että haalitaan suuri joukko odottavia äitejä joita pelotellaan kaikenmaailman riskilukemilla, suurimmalle osalle tehdään istukkabiopsia tai lapsivesipunktio jotta saadaan sitten "kiinni" kaikenlaiset poikkeavuudet. Vaan eipä sitä koskaan tiedä.. kai tuolla sitten saadaan selvitettyä ne pahat kehityshäiriöt, joissa vauvalla ei ole mitään elämisen mahdollisuuksia. Inhon väristykset menee kun muistelenkin, mitä vielä pari päivää sitten ajattelin...

Kaikenlaiset hankinnat on meillä ollut jäissä tuon seulasotkun takia koko tämän ajan. En ole antanut itseni edes ajatella mitään hankintoja. Niinpä meinasin saada eilen ahdistuskohtauksen kaupassa, kun katselin vauvatarvikkeita. Apua! Niitä oli niin paljon! Eikä oikeastaan mitään hajua, että mitä sitten "pitää" olla. Ja tuo vaunujen hankinta.. apua! Tuntuu siltä, että se on yhtä tarkkaa touhua kuin hankkisi uutta autoa. Lohdutti kyllä jonkin verran, kun mahis kertoi, etteivät hekään ole vielä hankkineet mitään. Huh! Ehkä minäkin sitten ehdin.

Ai niin, kun nyt lapsivedestä kromosomit tutkittiin, niin saatiin sitten jo nyt tietää varmasti, että odotamme poikaa :heart: Pikkuinen poika.. hassua, miten sitä sukupuolen perusteella alkoi jo muodostamaan päässään persoonaa pikkumiehelle

Aurinkoista päivää!

Anukkio ja Poika 17+0

 

Täällä vm 76 naikkonen ja laskettu aika ekalle sintille olis huomenna
Rekisteröidyin justiinsa eli ihan uusi olen täällä. Jotta moikkelis vaan kaikille :wave:

 

Heippa!

Olen pian 35 täyttävä ensikertalainen. Plussatesti tehty 17.6, viikkoja nyt ehkä 6 ja risat. Jännittää kauhiasti ja samalla uskomattoman onnellinen olo. Jotenkin ei oikein edes uskalla täysillä hehkuttaa ennenkuin näkee ultrassa et siellä on kaikki hyvin..
Mut onhan tää ihanaa!!! Oikein toivottu lapsi, tosin yllätti oikein kunnolla. Olimme varautuneet, että saattaa kestää kauankin ennenkuin tärppää, mut eipä tuossa kauan kestänyt =) Vaihdoin juuri työpaikkaa ja loman jälkeen aloittelen uudessa paikassa. Nyt toivon ettei oksuolot hankaloita työssäkäyntiä, en ehkä heti haluais siellä kertoa.

Raskausoireet on olleet aika voimakkaita. Rinnat on todella kipeät ja turvoksissa/kasvaneet. Mies on toki tästä vain haltioissaan =) Itse en todellakaan, ne kun ei alkujaankaan olleet kovin pienet. Liivejä on turha etsiskellä kuin erikoisliikkeestä, argh. Kaarituet on muuten tässä kohtaa aivan kamalat!

Mukavaa lukea täältä toisten kokemuksia ja päästä kertomaan omistaan =)

 

Ei vieläkään mitään... Sais jo tulla...

 

Anukkiolle onnittelut hienoista uutisista Ja uusille tervetuloa! Täällä onki ollu tosi hiljasta viime aikoina...

Meillä kolmella ois nyt viikkoja kasassa 30+3 ja natiaisilla painoa 1,4 kg per tyyppi. Eli hyvin siis Alan olla aika raihnanen ja väsyny - en jaksa paljoakaan touhuta kerralla; särky lonkissa, polvissa, selässä ja joka paikassa on aika musertavaa. Turvotus ja nivelkivut vaivaa käsiä ja jalkoja. Mutta vielä kuukausi pitäis jaksaa, sanoi toissapäivänä ä-polin erik.lääkäri, ja sitten aletaan katsoa mahdollista käynnistystä mun voinnin / kunnon mukaan. Inhimillinen takaraja mun tapauksessa on vko 38, mutta niin pitkälle ei tosiaankaan tulla menemään.

Tsemppiä MJP viime metreille, perässä tullaan! Kerro sitten miten synnytys meni?? Mua pelottaa ja kammottaa - vaikka tavallista pienempänä (?) tulevatkin syntymään, niitä on sentään kaksi ja mikä tahansa voi mennä pieleen....En halua mitään ylimääräistä repimistä, väkivaltaa ja kipua.

Jaiks :/

-Marge 30+3 ja pikkutytsy A ja pikkupoitsu B

 

Moi!

Olen 33v ja ensi kertaa asialla. Laskeskelin että 5+3 mennään, tarkkaan on tiedossa päivämäärä ja kellonaikakin kun on raskaus lähtenyt alulle .

Huomenna pitäisi omasta neuvolasta pirautella hoitajan tänne päin. Mulla on todella kovat alavatsakivut, vatsaa on vääntänyt jo 2 viikkoa mutta olen ajatellut että johtuu työpaikan vaihdoksesta ja siihen liittyvästä jännityksestä ja hermoilusta. Pelottaa, onko kaikki ookoo. Oma äitini on kokenut kaksi keskenmenoa ja sanoi ettei 24/7 kouristelu ole normaalia. Olen nukkunutkin aika huonosti mahakramppien takia. Mitään vuotoja ei kyllä ole. Noh, eiköhän terkka osaa huomenna sanoa onko syytä huoleen.

Luulin aluksi menkkojen viivästyvän stressin takia, joten kun kp 38 testasin ja tuli plussa niin se oli iso yllätys. Minipillerit lopetin huhtikuussa ja kaksi luomukiertoa ehti olla ja nyt jo raskaana .

 

Hei piiiitkästä aikaa... Tervetuloa uusille! Mites MJP, voitteko sintin kanssa hyvin?

Täällä on alkanut se raskas raskaus. Ei kyllä varmasti Margen raskauteen verrattavissa, mutta mulle raskasta. Kun yksi ystävä odotti omia kaksosiaan, niin loppuajat olivat kuin olis apinan kanssa liikkunut kaupungilla. Ihmiset tuijottivat aivan sumeilematta ja kokivat oikeudekseen kommentoida vaikka miten. Ystäväni oli kovastipaljon kyrsiintynyt loppuviimeeksi.

Muutenkin ihmiset ovat osoittautuneet hyvin erikoisiksi. Vieraat ihmiset tulevat kommentoimaan mun vatsaa, osoittelevat ja ovat muka nokkelia. Olen aika hämmentynyt. Tätäkö tämä nyt sitten on... Ja sit, kun on se vauva - ilmeisesti neuvojia ja kommentoijia riittää edelleen. Erikoista. Mulla ei ole koskaan ollut tarve kommentoida toisten vatsoja tai vauvoja. Mistä se tarve/halu tulee?

Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet aikaisempaa hankalampia ja kai se tästä vielä inhottavammaksi muuttuu. Turvotus ja suonikohjun alut vaivaavat erityisesti. Sormukset menevät sormeen oikein sujuvasti, mutta noi koivet... Kaupungilla, kun näkee noita sorjasäärisiä viimeisillään olevia, niin avot, kuinka olenkaan kateellinen. En koskaan ennen ole ollut kateellinen kenenkään vartalosta varsinaisesti. Nyt musta tuntuu, että tuijottelen toisia naisia enemmän tai vähemmän kateellisena. Ilmeisesti kaipaan omaan kroppaani aika paljon... Toivon todella, että synnärille jää aika monta kiloa ja että nää rinnat ei tästä enää paisuis ja toi persekin kevenis ja... Tiedän. Turhamaista. Mutta jotenkin se nyt sitten on iskenyt. Ulkonäkökriisi. Ja musta tulee äiti -kriisi. Koko ajan enemmän ja enemmän tulee pohdittua tuota tulevaisuutta ja sitä mitä se sitten mahtaa tuoda tullessaan. Miten me pärjätään, onko vauva "kiva" ja entäs jos ja mitä sitten...

Äitiyspakkaus tuli viime viikolla. Ikinä kuuna kullanvalkeana ei Kela ole toiminut näin nopeasti. Olivat vastaanottaneet hakemuksen ja tehneet päätöksen samana päivänä ja seuraavana lähettivät päätöksen ja viikon kuluttua paketti oli postissa haettavissa. Nopeaa. Todella. Nyt olen pessyt vaatteista pienimmät enkä raaski laittaa niitä pyykkinarulta kaappiin. On ne niin söpöjä. Äitiyspäivärahapäätös sen sijaan junnaa jossain. Ei se mun raha ole tietystikään kaikkein helpoimmasta päästä, mutta olis ihana tietää mitä saa ja milloin.

Tällä viikolla haen myös vaunut, ostin ne sitten käytettynä. Päädyimme Mutsyihin. Toivottavasti ratkaisu oli oikea. Jännittää. Ja parin viikon sisällä saamme tod.näk. vauvan pinnasängyn. Vielä pitäis hankkia hoitotaso pesukoneen/pinniksen päälle ja järjestellä laatikoita niin, että muksun vaatteet sais jotenkin järkevästi. JAJAJAJ... Stressiä pukkaa. Onneksi täällä ei ole kova helle. Se tästä vielä puuttuiskin. Taitaa olla sellainen odottajan "lempikesä" menossa.

Jaksamista teille muillekin ja kertoilkaahan kuulumisia.

t. Mahis ja tyttö 30+6

 

Tervehdys täältäkin taas pienen tauon jälkeen! Ei ole tullut kirjoiteltua, kun on ollut aika tasaista ja seesteistäkin tämä viimeinen kolmannes (ja nythän on alkanut jo viimeinen neljänneskin!). Kovasti tsemppailen Margea ison mahansa kanssa sekä Mahista turvotusten ja kolotusten kanssa. Itselläni on taas käynyt niin onnekkaasti, että 20+ -viikkojen rytmihäiriöiden, supistusten ja kipujen jälkeen olo on vaan parantunut! Jaksan vielä liikkua tosi hyvin, vaikka välillä vähän supisteleekin. Maha tuntuu kulkevan ihan kivasti mukana. Kengännauhojen sitominen saa kyllä jo puuskuttamaan Sf-mitta oli rv 29+1 neuvolassa 27, eli keskikäyrillä mennään.

Jos nyt jotain vähän valittaisi, niin nukkuminen on alkanut olla aika katkonaista. En joudu heräilemään vessaan (pikkuinen on vielä ihan ylhäällä, eikä paina rakkoa), mutta lantio puutuu aika pahasti. Joutuu kääntämään kylkeä tosi monta kertaa, eikä hyvää asentoa tunnu löytyvän millään. Auttaisikohan hieronta... En vaan raaski mennä, kun sinne saa niin paljon rahaa menemään.

Päivät kuluvat mukavasti tytön liikkeitä tunnustellen. Tuntuu, että tyttö on konkreettisesti elämässäni/-mme mukana ja alkaa olla jo osa meidän perhettä Miehen kanssa olemme kutsuneet pikkuista oikealla nimellään jo rakenneultrasta saakka, ja tuntuu ihan kuin meitä todellakin olisi jo kolme. Nimi on myös kerrottu jo perheelle ja osalle kavereistakin. Taidamme olla vähemmistössä tämän toimintatavan kanssa, mutta se tuntui meistä luontevammalta kuin nimen salaaminen ja/tai työnimen käyttäminen. Onko teillä muilla muuten jo nimet mietittynä?

Enää parisen kuukautta laskettuun aikaan! Se menee varmaan aika äkkiä. Marge, taidat ottaa sitten meistä samoihin aikoihin plussanneista selkeästi varaslähdön Alkoi jo jännittää sun puolesta. Onneksi kaikki on mennyt kaksosraskaudessa noin hyvin, varmasti menee loppuun saakka!

Niittyvillalle onnea plussasta! Toivottavasti kivut ovat hellittäneet, ja pieni pysyy matkassa! Kerrohan kuulumisia, samoin kuin muut hiljattain plussanneet! Jännittävää aikaa on erityisesti tuo ihan raskauden alku.

Mahan kommentoinnista vielä: Vaikka olen itse ollut varsin ylpeä mahakummustani, enkä ole sitä pyrkinyt erityisesti piilottelemaan, siitä huolimatta olen nyt huomannut olevani aika herkkä mahaan kohdistuville kommenteille ja katseille. Erityisesti mahan koon kommentointi ärsyttää (jos kyse ei ole ihan läheisestä ihmisestä) ja tuntuu menevän yksityisalueelleni - enhän itsekään kommentoi muiden vartalonmuotoja. Minulle tulee kommentteja molempiin suuntiin, kun maha on tämmöinen keskikokoinen, eli kyse ei ole suuruudesta tai pienuudesta. Toisaalta, kai pitää ymmärtää, että maha on se, mikä ulkopuoliselle raskaudesta näkyy, ja siksi puhe kääntyy niin helposti siihen. Eiköhän nämäkin kommentit kestetä iloisena ja onnellisena raskaudesta

IslandGirl 30+4

 

Heippatirallaa naiset, uudet ja vanhat tuttavuudet!

Täällä on tosiaan ollut hiljaista. Olen itse kirjoitellut enemmän tuonne marraskuisten palstalle. Aika pitkä aika meni myös kirjoitellessa tuonne sikiöseulonnoissa kiinni jääneisiin. Mutta olen kyllä välillä miettinyt mitä teille kuuluu Mukava kuulla, että Margen tuplaonniraskaus on edennyt hyvin ja pienet ovat kasvaneet hienosti.. ikävää kyllä tuo raihnainen olo Mutta sulla on kyllä jo hurjan lähellä h-hetki! Ihanaa!

Meillä oli tänä aamuna rakenneultra, jota olin pelännyt ja jännittäny koko viikon. Viime yönä en edes nukkunut ja sain kauhean migreenin. Ton seulasotkun jälkeen KAIKKI tutkimukset ovat tuntuneet pelottavilta. Mutta voi sentään, meidän pienellä Paavolla oli kaikki just niin priimaa kuin vain olla voi :heart: Painoa oli pojalla jo 462g ja vastasi kasvultaan viikkoa vanhempaa. Ai niin ja mulla todettiin raskausdiabetes.. höööh.. mutta jotain iloa siitäkin kun pääsen useammin neuvolaan ja vielä yhteen ultraan! Toivoisin että pystyisin nyt nauttimaan tästä raskaudesta rauhallisin mielin, mutta luulenpa että kohta keksin jo jonkin uuden huolen aiheen..

Ihanaa odotusta kaikille teille!

Anukkio ja Paavo-Poika 21+0

 

Hei vaan kaikki. Turvotusta ilmassa tai oikeammin jäsenissä, jonkinverran kipuja, mutta onneksi mieli on suht hyvä. Siihen vaikuttaa varmasti sekin, että sain vaunut kotiin, kylpyamme jalkoineen on hankittu, sitteri ja pinnis ovat jo matkalla ja muutamia kaapinsiivousprojekteja on saatu hoidettua. Hoitotaso on vielä hankkimatta. Ja aika moni muu juttu, mutta... Eiköhän sitä kerkiä. Ilmeisesti pesänrakennusvietti on iskenyt kuitenkin. Ja vauva on aika todellinen, kun liikkeet näkyvät jo mahan päällekin. Samaan aikaa odotan malttamattomasti, että saisimme tavata jo tulokkaan (olen edelleen toiveikas, että 5-6 viikkoa ja hän on täällä), mutta toisaalta välillä iskee paniikki ja pelko, että mä en taidakaan haluta tätä. Toiveet ja pelot ovat aika epärealistisia.

Noh, seuraava lääkäri on jo kahden viikon päästä, viikolla 34. Edellisellä kerralla (tasan 30) typy arvioitiin 1500 g painavaksi ja menee kuulemma tismalleen keskiarvokäyrillä. SF mitta oli silloin 27. Nyt se on 29. Hempan kanssa taistelen edelleen. Olen syönyt 200 mg päivässä ja sain se nousemaan taas 115:ta. Yritin hetken syödä 100 mg:tä. mutta hb oli sen seurauksena 105. Kovin on laihaa veri. Mitään muuta laihaa mussa ei olekaan. En nyt ihan valaaksi itseäni tunne, mutta ei se kaukanakaan ole. Toisaalta viimeiseen kahteen viikkoon ei ollut tullut yhtään painoa lisää...

Nimestä emme ole päässeet vielä itsekään selvyyteen. On yksi nimi, joka oli minulle varma valinta, mutta nyt sekään ei tunnu hyvältä. Olemme ehdotelleet toisillemme kaikennäköistä, mutta toive on, että tyttö on jonkin nimen näköinen ja päätös on sitten lopulta helppo... Mutta saa nähdä. Siinä on puolensa, että on kaveriporukan viimeisiä, joka saa lapsen, mutta toisaalta aika moni kiva nimi on mennyt jo. Opettajan työssä on myös se huono puoli, että kaikki nimet tuovat jonkun mieleen ja usein vielä joku nimi on totaalisesti mennyt pilalle jonkun ei niin kivan oppilaan takia. Eli ans kattoo.

Mutta tällaista tänne. Kirjoitelkaahan muutkin, jos vaikka aktivoiduttaisiin...

t. Mahis ja tyttö 32+0

 

Heipä hei kaikille!

Täällä ensikertalainen 38 vuotias "vanhus" ilmoittautuu foorumille

Elämäni ensimmäisen plussatestin tein karkauspäivänä 29.2.2012 ja laskettu aika on 2.11.2012. Liki kymmenen vuoden erilaisten yritysten ja hoitojen jälkeen tärppäsi 3.PAS:lla

Tein 3 ensimmäisen viikon aikana 3 testiä kun en meinannut plussatulosta oikeaksi uskoa.
Ensimmäiset 15 viikkoa meni järkyttävässä keskenmenon pelossa.
Ensimmäiset 4 kuukautta oksentaessa aamusta iltaan...
Olit sitten juuri syönyt tai et...
Illat migreenissä kärvistellessä.

Neuvolat, lääkäri- ja ultrakäynnit on mennyt hyvin, mutta pitää tunnustaa että pienoista jännitystä on ollut joka kerta etukäteen.
Ultrattu on viikosta 5 alkaen tasasin väliajoin, johtuen ehkä hieman vanhemmasta iästäni. Eipä ole haitannut. Ollaan nähty ja kuultu pikkuinen jo monesti ruudun kautta :heart: Erittäin vilkas yksilö siellä on.

Potkuharjoitukset pikkuinen aloitti rv.18.
Etova olo on jo lähes kokonaan poissa. Paitsi jos rasitan itseäni liikaa, niin yrjö lentää... Ja hampaita pestessä joka kerta

Vatsa on jo kasvanut mukavasti. Ei liikaa että vielä ahdistaisi.
Huomaan silitteleväni vattaani iltaisin kun vauveli oikein innostuu potkimaan. Eihän sitä voi olla hymyilemättä kun toinen on niin eläväinen :heart:

Ostin juuri kirppareilta vauvan vaatteita 4 muovipussillista. Emme tiedä kumpiko on tulossa, joten vaatteet on sen mukaiset: vähän kaikkea!
Vauvanhoitopöytää olen juuri tyhjäämässä/täyttämässä. Pinnasänky haetaan 2 viikon kuluttua. Oman isäni tekemä perintösänky 40 vuoden takaa.
Ensimmäisen vaippapakkauksen ostin eilen. Huomenna aloitan vauvan vaatteiden pesun ja laskostamisen paikoilleen. Ekat tuttipullot ostin kuukausi sitten.
Näytän ultrakuvia kaikille mahdollisille halukkaille. (Ja vaikka ei haluaisikaan!)

Eihän kaikki ole tietenkään ollut ruusuilla tanssimista. Valvon liki joka yö noin 3. asti kun jalat puutuvat. Vessassa käyn joka yö vähintään 4 kertaa. Yöunet jää siis vähän vähille. Lähes kaikki liharuoat etovat yhä edelleen. Vettä olen voinut juoda vasta pari viikkoa. Kilpirauhasarvot heittelehtivät katosta lattiaan ja olen välillä niiiiiiiin väsynyt etten nimeäni muista. Töissä on silti oltava joka arki 8 tuntia.

Olemme onnesta soikeina tulevasta =)
On tämä vaan niin vekkulia aikaa!!!
Onnellista odotusta kaikille vatsakkaille ja nyyttinsä jo saaneille :heart:

Felinae rv. 25 + 4

 

Hei kaikki!

Täällä myös uusi ensisynnyttäjä-tulokas, ikää 39. Laskettu aika menee ensi vuoden puolelle, mutta rohkenen silti osallistua tähän ketjuun . Taustalla yksi keskenmeno rv 10:llä kuluneena keväänä, joka lisää hiukan stressipisteitä.

Nyt rv 12+3 ja huomenna ultraan. Jännittää. Onneksi täältä löytyy tsemppaavia viestejä ja esim. Vernerin sivuilta löytyy paljon hyvää faktaa noista seulonnoista. Ja kuten Anukkionkin jännitysnäytelmä osoitti, iso huoli voi kääntyä onnelliseksi lopuksi.

Tähän asti kaikki mennyt ilmeisen normaalisti. Kamalan huono olo viikoilla 8-11 lähes 24/7. Oksu ei ole lentänyt, mutta pahoinvointi on ollut sitäkin rouheampaa. Nyt huono olo alkaa väistyä ja väsymys tulla tilalle. Oireet ovat paljon voimakkaampia kuin tuon keskeytyneen raskauden kohdalla. Sitä voinee toivottavasti pitää hyvänä merkkinä. Ja jos niin on, kärsin ihan mielelläni
Onneksi olen lomalla vielä muutaman viikon, joten saan huilia kotosalla kaikessa rauhassa.

Toivottavasti huominen olisi hyvä päivä ja pikkuisella olisi kaikki kunnossa!