Escitalopram Actavis, kokemuksia??!

Masennuslääkkeiden teho on sama kuin lumelääkkeellä eli placebolla. Vain muutamalla prosentilla vakavasti masentuneista lääkitys voi auttaa. Eli käytännössä tämä tarkoittaa sitä että masennuslääkkeissä ei ole olemassa sellaista aineosaa joka hoitaa masennuksen pois. Serotoniiniteoriakin on pseudotiedettä ja tämä teoria on kuopattu aikapäiviä sitten tieteellisissä piireissä. Ennen masennuslääkkeiden tuloa markkinoille, 80% masennusoireista lakkasi itsestään viimeistään vuoden sisällä ja ihminen palautui toimintakykyiseksi yhteiskunnan jäseneksi. Nyt tilanne on aivan eri kun työkyvyttömyystilastoja tarkastelee ja suurin osa ei palaudu toimintakykyiseksi yhteiskunnan jäseniksi vaikka suurin osa syö muka-auttavia masennuslääkkeitä. Mielialalääkkeet ne sairaana pitävät kun ihminen on aivan pihalla eikä pääse asioita käsittelemään tietoisesti. Ei ihmisen fysiologinen perimä ole muutamassa vuosikymmenessä muuttunut sen vertaa ettei masennuksesta paranisi ilman lääkitystä. Irving Kirsch (Harvardin proffa) on tehnyt laajan meta-analyysin masennuslääkkeiden vaikuttavuudesta ja tulokset ovat 0.

Kyse on yksinkertaisesti placebo-vaikutuksesta, jonka vaikutus vaihtelee eri laskutavoista riippuen noin 30-50%. Näin noin 98% SSRI-lääkkeitä käyttävistä käyttää niitä aivan turhaan. Muutenkin on mielestäni hyvin outoa että esim. surua, stressiä, elämänhallinnan ongelmia, työttömyyttä, perheväkivaltaa, univelkaa ja muita ongelmia "hoidetaan" lääkkeillä. Eiväthän ne saa elämänongelmia katoamaan mihinkään, lääkkeet turruttavat vain ja saat kaupan päälle sekundaarisia sairauksia. Suru helpottaa vain ajan kanssa ja muihin elämänongelmiin auttavat itse tekemät muutokset omassa elämässä. Hyvin yksinkertaista. Ihmisyyteen kuuluu kärsimättömyys, nopea paranemisen toivo, ja "oikotie onneen" mentaliteetti mutta mielen haasteiden kanssa ikävä kyllä ei oikotietä onneen tai paranemisee ole, vain aika ja kärsivällisyys.

Mieluummin vetelen sokeripilleriä (placeboa) päivittäin ilman haitallisia sivuvaikutuksia ja kuin käytän toksisia, vakavia vieroitusoireita ja haittavaikutuksia aiheuttavia, keskushermostoa huumaavia aineita. Masennuslääkkeiden haittavaikutuksiin kuuluvat esim. ahdistus, aggressiivinen käytös, ruokahaluttomuus (anoreksia), ahdistuneisuus,
unettomuus, pahoinvointi, painonnousu, seksuaalitoiminnot ja itsemurhat, voimakas väsymys. Eli olet mennyt lääkärin vastaanotolle hakemaan apua heittelevään mielialaan, näköalattomuuteen, ahdistukseen ja saat sitten lääkkeillä nuo samat itsellesi + somaattiset ongelmat. Hyvin, hyvin nurinkurista.

Jos/kun lopetat käytön, etenkin äkkiseltään saat varmasti vakavia vieroitusoireita joita moni tietämätön lääkäri ja potilas luulevat sairauden uudelleen puhkeamiseksi vaikka kyse on yksinkertaisesti vieroitusoireista jotka voivat kestää kuukausiakin ja joidenkin aivot eivät palaudu koskaan tasapainoon.

Aika, liikunta, terveellinen ravitsemus ja tukeva sosiaalinen ympäristö (olkoon se psykoterapiaa tai sukulaisten/ystävien/vapaaehtoisten) ovat niitä yksinkertaisia keinoja joilla masennus selätetään. Lääkeyhtiöiden kannalta tämä on taas ikävää kun se tuottaa niin huonosti rahaa osakkeenomistajille.

Mielialalääkkeiden tutkimusta ovat korruptioneet niin niitä tekevät tutkijat kuin rahoittavat lääkeyhtiöt, joten jos tutkimusten taustalla on tutkijoita joilla on kytköksiä lääketeollisuuteen ja päärahoittajana on lääkeyhtiö jolla on oikeudet dataan, suurella todennäköisyydellä tutkimus ei ole luotettava ja tulokset ovat vääristeltyjä. Tämä on sitä arkitodellisuutta psykiatriassa ja lääkebisneksessä. Kyse ei ole salaliittoteorioista vaan yksinkertaisesti bisneksestä. Lukekaan Peter Goetchen kirja: http://www.adlibris.com/fi/kirja/tappavat-laakkeet-ja-jarjestaytynyt-rikollisuus-9789525701401


Lumevaikutuksen on osoitettu olevan merkittävä masennuslääketutkimuksissa (Brunoni ym
2009, Rief ym. 2009). Keskimäärin miltei 30 % lumelääkehoitoa saaneista, vakavaa masennusta sairastaneista potilaista on hyötynyt lumehoidosta satunnaistetuissa lääketutkimuksissa (Walsh ym. 2002). Yleisesti ottaen miltei 70 %:n hoitovaikutuksesta on arvioitu liittyvän lumevaikutukseen (Rief ym. 2009). (Lainattu Fimean sivuilta).

 

Masennuslääkkeiden teho on sama kuin lumelääkkeellä eli placebolla. Vain muutamalla prosentilla vakavasti masentuneista lääkitys voi auttaa. Eli käytännössä tämä tarkoittaa sitä että masennuslääkkeissä ei ole olemassa sellaista aineosaa joka hoitaa masennuksen pois. Serotoniiniteoriakin on pseudotiedettä ja tämä teoria on kuopattu aikapäiviä sitten tieteellisissä piireissä. Ennen masennuslääkkeiden tuloa markkinoille, 80% masennusoireista lakkasi itsestään viimeistään vuoden sisällä ja ihminen palautui toimintakykyiseksi yhteiskunnan jäseneksi. Nyt tilanne on aivan eri kun työkyvyttömyystilastoja tarkastelee ja suurin osa ei palaudu toimintakykyiseksi yhteiskunnan jäseniksi vaikka suurin osa syö muka-auttavia masennuslääkkeitä. Mielialalääkkeet ne sairaana pitävät kun ihminen on aivan pihalla eikä pääse asioita käsittelemään tietoisesti. Ei ihmisen fysiologinen perimä ole muutamassa vuosikymmenessä muuttunut sen vertaa ettei masennuksesta paranisi ilman lääkitystä. Irving Kirsch (Harvardin proffa) on tehnyt laajan meta-analyysin masennuslääkkeiden vaikuttavuudesta ja tulokset ovat 0.

Kyse on yksinkertaisesti placebo-vaikutuksesta, jonka vaikutus vaihtelee eri laskutavoista riippuen noin 30-50%. Näin noin 98% SSRI-lääkkeitä käyttävistä käyttää niitä aivan turhaan. Muutenkin on mielestäni hyvin outoa että esim. surua, stressiä, elämänhallinnan ongelmia, työttömyyttä, perheväkivaltaa, univelkaa ja muita ongelmia "hoidetaan" lääkkeillä. Eiväthän ne saa elämänongelmia katoamaan mihinkään, lääkkeet turruttavat vain ja saat kaupan päälle sekundaarisia sairauksia. Suru helpottaa vain ajan kanssa ja muihin elämänongelmiin auttavat itse tekemät muutokset omassa elämässä. Hyvin yksinkertaista. Ihmisyyteen kuuluu kärsimättömyys, nopea paranemisen toivo, ja "oikotie onneen" mentaliteetti mutta mielen haasteiden kanssa ikävä kyllä ei oikotietä onneen tai paranemisee ole, vain aika ja kärsivällisyys.

Mieluummin vetelen sokeripilleriä (placeboa) päivittäin ilman haitallisia sivuvaikutuksia ja kuin käytän toksisia, vakavia vieroitusoireita ja haittavaikutuksia aiheuttavia, keskushermostoa huumaavia aineita. Masennuslääkkeiden haittavaikutuksiin kuuluvat esim. ahdistus, aggressiivinen käytös, ruokahaluttomuus (anoreksia), ahdistuneisuus,
unettomuus, pahoinvointi, painonnousu, seksuaalitoiminnot ja itsemurhat, voimakas väsymys. Eli olet mennyt lääkärin vastaanotolle hakemaan apua heittelevään mielialaan, näköalattomuuteen, ahdistukseen ja saat sitten lääkkeillä nuo samat itsellesi + somaattiset ongelmat. Hyvin, hyvin nurinkurista.

Jos/kun lopetat käytön, etenkin äkkiseltään saat varmasti vakavia vieroitusoireita joita moni tietämätön lääkäri ja potilas luulevat sairauden uudelleen puhkeamiseksi vaikka kyse on yksinkertaisesti vieroitusoireista jotka voivat kestää kuukausiakin ja joidenkin aivot eivät palaudu koskaan tasapainoon.

Aika, liikunta, terveellinen ravitsemus ja tukeva sosiaalinen ympäristö (olkoon se psykoterapiaa tai sukulaisten/ystävien/vapaaehtoisten) ovat niitä yksinkertaisia keinoja joilla masennus selätetään. Lääkeyhtiöiden kannalta tämä on taas ikävää kun se tuottaa niin huonosti rahaa osakkeenomistajille.

Mielialalääkkeiden tutkimusta ovat korruptioneet niin niitä tekevät tutkijat kuin rahoittavat lääkeyhtiöt, joten jos tutkimusten taustalla on tutkijoita joilla on kytköksiä lääketeollisuuteen ja päärahoittajana on lääkeyhtiö jolla on oikeudet dataan, suurella todennäköisyydellä tutkimus ei ole luotettava ja tulokset ovat vääristeltyjä. Tämä on sitä arkitodellisuutta psykiatriassa ja lääkebisneksessä. Kyse ei ole salaliittoteorioista vaan yksinkertaisesti bisneksestä. Lukekaan Peter Goetchen kirja: http://www.adlibris.com/fi/kirja/tappavat-laakkeet-ja-jarjestaytynyt-rikollisuus-9789525701401


Lumevaikutuksen on osoitettu olevan merkittävä masennuslääketutkimuksissa (Brunoni ym
2009, Rief ym. 2009). Keskimäärin miltei 30 % lumelääkehoitoa saaneista, vakavaa masennusta sairastaneista potilaista on hyötynyt lumehoidosta satunnaistetuissa lääketutkimuksissa (Walsh ym. 2002). Yleisesti ottaen miltei 70 %:n hoitovaikutuksesta on arvioitu liittyvän lumevaikutukseen (Rief ym. 2009). (Lainattu Fimean sivuilta).

Entäpä jos on sellaisessa kunnossa ettei jaksa/pysty edes liikkumaan? Mulla on tällainen tilanne. Sain itseni jaloilleni mäkikuismalla ja 5-htp:llä. Nyt pystyn jotenkuten kävelyllä käymään. Aiemmin oli satakin metriä liikaa. Eli kyllä tuolla serotoniinilla jotain tekemistä on asian kanssa. Niin ja minulla on vakava masennus, ahdistuneisuushäiriö ja paniikkikohtauksia. Ahdistuneisuus ja paniikit ovat tuolla kombolla lievittyneet, masennus ei niinkään. Lisäksi minulla on muitankin sairauksia jotka vaikuttavat hormonitoimintaan ja välittäjäaineisiin. Asiat eivät aina ole niin yksinkertaisia. Itsekin olen lääkevastainen mutta tod. näk. on pakko ottaa ssri:t kokeiluun koska mieliala ei ole kohentunut ja itsemurha on näillä näkymin vain ajan kysymys. Tiedän ihmisiä jotka ovat ssri-lääkkeistä saaneet kovasti apua joten kyllä ne joillakin vaikuttaa enkä usko että kyseessä on plasebovaikutus vaikka sitäkin on aina mukana oli lääkitys mikä hyvänsä. Ihmisen meli kunok aika kummalinen kapistus..

 

Päätin lopettaa Escitalon 11v käytön jälkeen seinään. Olen syönyt 20-40mg/päivä.

Siksi että liukuva lopetus on liian hidasta, uusi synkkyys ehtii iskeä ennenkuin ehdin lopettaa kokonaan.

Kauheetahan nää oireet on, saa nähdä koska tästä moskasta toipuu. Aloitin samalla paljon kehutun "detox" kuurin, jos vaikka nopeuttas myrkkyjen poistumista.
Lisäksi napsin kalaöljyä, ruusunjuurta ja hirveesti nesteitä.

Uskooko kukaan että vierotusoireet loppus kohtuu ajassa?

Voiko oireiden loppumista oikeesti itse jotenkin nopeuttaa?

Auttakaa mua, antakaa Voimaa !!!

 

Päätin lopettaa Escitalon 11v käytön jälkeen seinään. Olen syönyt 20-40mg/päivä.

Siksi että liukuva lopetus on liian hidasta, uusi synkkyys ehtii iskeä ennenkuin ehdin lopettaa kokonaan.

Kauheetahan nää oireet on, saa nähdä koska tästä moskasta toipuu. Aloitin samalla paljon kehutun "detox" kuurin, jos vaikka nopeuttas myrkkyjen poistumista.
Lisäksi napsin kalaöljyä, ruusunjuurta ja hirveesti nesteitä.

Uskooko kukaan että vierotusoireet loppus kohtuu ajassa?

Voiko oireiden loppumista oikeesti itse jotenkin nopeuttaa?

Auttakaa mua, antakaa Voimaa !!!

Lääkärini sanoi minulle että max. Annos on se 20mg joten sinun 20-40mg kuulostaa hyvin oudolta. Plus että olet jo niissä milligrammoissa vain 11pv jälkeen. Jos se ei ole toiminut kannattaa jutella lääkärin kanssa ja aloittaa pienellä annoksella.

 

Lääkärini sanoi minulle että max. Annos on se 20mg joten sinun 20-40mg kuulostaa hyvin oudolta. Plus että olet jo niissä milligrammoissa vain 11pv jälkeen. Jos se ei ole toiminut kannattaa jutella lääkärin kanssa ja aloittaa pienellä annoksella.

11 vuoden taisi kirjoittaa...
Itse söin lähes 1,5 vuotta 20mg/vrk. Aloitus oli 10mg, tuli hirveä olo alussa, pahoinvointia, huimausta, sekavuutta ym. Pienennettiin annos 5 mg, kunnes siitä pikkuhiljaa ylöspäin. Kesti piiiitkään ennenkuin alkoi mieliala yhtään kohentua. 10mg ei auttanut juuri ollenkaan vielä, 20mg usean kk käytön jälkeen alkoi olemaan o.k. mieliala. Sivareita ei enää ollut, mutta paino nousi tuona 1,5 vuoden aikana n. 10kg vaikka olen koko ajan lisännyt liikuntaa ja syön terveellisesti. Viimeiset 2kk ollut ilman sokereita ja olutta...ei mitään vaikutusta painoon. Lopetun lääkkeen asteittain 20->10->5mg/vrk, mutta ehä liian nopeasti. Pari päivää viimeisen napin jälkeen hirveä huimaus, oksetus ja sekavuus. Nyt 2 viikkoa siitä viimeisestä lääkkeestä, looetusoireet eivät ole helpottuneet yhtään. Unettomuus on lisääntynyt. Toisaalta kun söin 20mg nukuin ihan liikaa ja olisin voinut nukkua helposti vaikka koko päivän välillä.

 

Olen syönyt nyt noin1,5 kk kyseistä lääkettä. Ahdistuskohtaukset ovat poissa kunhan muistan ottaa lääkkeen. Se on jo paljon se. Paniikkeja pelkään edelleen ja vältän yleisiä tiloja- Annostus on 10 mg päivä ja huomenna lääkäri. Sivuoireita en osaa sanoa koska samat oireet olivat jo ennen lääkkeen ottoa eli ripulia ja unettomuutta. Haluttomuudesta en voi sanoa koska ei ole kumppania. Yleinen haluttomuus tehdä mitään on edelleen.

 

Olen tilannut täällä ja rakastan sitä ne eivät vaadi lääkärin reseptiä.

 

Luonnon masennuslääke - https://nuvialab.com Olen ollut uniongelmainen ja ajoittain masentunut jo esiteinistä asti. Ystäväni suosituksesta päätin kokeilla Restilen-valmistetta ja olen ollut todella tyytyväinen. Unenlaatu on parantunut enkä ahdistu enää yhtä herkästi. Käytän tuotetta ensisijaisesti masennuksen ennaltaehkäisyyn.

 

Päätin lopettaa Escitalon 11v käytön jälkeen seinään. Olen syönyt 20-40mg/päivä.

Siksi että liukuva lopetus on liian hidasta, uusi synkkyys ehtii iskeä ennenkuin ehdin lopettaa kokonaan.

Kauheetahan nää oireet on, saa nähdä koska tästä moskasta toipuu. Aloitin samalla paljon kehutun "detox" kuurin, jos vaikka nopeuttas myrkkyjen poistumista.
Lisäksi napsin kalaöljyä, ruusunjuurta ja hirveesti nesteitä.

Uskooko kukaan että vierotusoireet loppus kohtuu ajassa?

Voiko oireiden loppumista oikeesti itse jotenkin nopeuttaa?

Auttakaa mua, antakaa Voimaa !!!

 

ÄLÄ MISSÄÄN TAPAUKSESSA LOPETA LÄÄKITYSTÄ KERRALLA SEINÄÄN!!!

 

Aloitin Escitalopramin käytön viime elokuussa ja mitään mainittavia sivuoireita ei silloin esiintynyt, hiukan ehkä väsymystä. Ensin 5mg viikon verran, sitten 10mg aamuisin. Oloni alkoi kohentua kohisten, ja olen erittäin tyytyväinen nykytilanteeseen.Ainakin minulle ko. lääke mitä ilmeisimmin sopii. Lääkkeen lopettaminen "seinään" ei missään tapauksessa ole oikein, sen pitäisi olla kaikille käyttäjille jo itsestäänselvyys.

 

Söin kaksi vuotta ea:ta, kävin terapiassa, lopettelin lääkkeen kun olo oli kahden vuoden jälkeen niin hyvä. Terapiasta en onneksi luopunut. 1,5 kk hitaasta lopetuksesta ahdistus palasi, lievänä mutta koko ajan läsnä. 8 kk sinnittelin ja ajattelin että kyllä se loppuu kunnes aloin olla niin uupunut ja ärtynyt että aloitin lääkkeen uudestaan ja olin niin maani myynyt kun en pärjännyt ilman. Nyt 2 vkoa takana ja aloitusoireet läsnä joita ei ekalla kerralla ollut. Mielessä epäilys, mitä jos ei nyt tehoakaan... terapia onneksi jatkuu. Tuntuu niin turhauttavalta että maksan ei niin onnellisesta lapsuudesta vielä tällaistakin hintaa.

 

Hei. Minulle lääkäri määräsi kyseistä lääkettä noin neljä kuukautta sitten. Päätin noudattaa lääkärin neuvoa avoimin mielin. Sittemmin olo on muuttunut seuraavasti; kotoa on vaikea lähteä edes kauppaan, väsyttää jatkuvasti, jopa enemmän kuin ennen, vaikka olenkin kärsinyt unettomuudesta. Seksuaalinen halukkuus fyysisellä tasolla vähentynyt 99%. Ajattelin, että hyvä, pääsinpähän siitäkin. No sitä ei uskoisi miespolo, kuinka tärkeää seksi on myös naisille. Huonovointisuutta (oksettaa) ja heikottaa, vaikka syön terveellisesti ja säännöllisesti. Hiusten lähtöä. Siis tolkutonta, aivan yht'äkkiä. Olo on kyllä tyynenpi, muttei ole kovin mielekästä elää elävän kuolleen elämää. Aion antaa pitkät koko lääkkeelle. Myrkkyä.

Mulla ollut actavisen 2 vuotta 20mg ja kuntoutustuella olen. Niin tolkuton väsy. Käytössä myös voxra 150mg. Pari vko sitten vaihto orionin valmisteeseen apteekissa ja olen kummasti virkistystä. Ihan kuin lääke auttaisi. Actavis sitoi painon jalkaan. Raportin miten etenee mutta vaikuttaa nyt jopa liian hyvältä tämä merkin vaihto. En voi uskoa että tässä olisi nyt ratkaisu sairauteeni. Eri merkki lääkettä ja olo kohentunut todella. Ei mitään maniaa kuitenkaan ja dg vaikea masennus.

 

Masennuslääkkeiden teho on sama kuin lumelääkkeellä eli placebolla. Vain muutamalla prosentilla vakavasti masentuneista lääkitys voi auttaa. Eli käytännössä tämä tarkoittaa sitä että masennuslääkkeissä ei ole olemassa sellaista aineosaa joka hoitaa masennuksen pois. Serotoniiniteoriakin on pseudotiedettä ja tämä teoria on kuopattu aikapäiviä sitten tieteellisissä piireissä. Ennen masennuslääkkeiden tuloa markkinoille, 80% masennusoireista lakkasi itsestään viimeistään vuoden sisällä ja ihminen palautui toimintakykyiseksi yhteiskunnan jäseneksi. Nyt tilanne on aivan eri kun työkyvyttömyystilastoja tarkastelee ja suurin osa ei palaudu toimintakykyiseksi yhteiskunnan jäseniksi vaikka suurin osa syö muka-auttavia masennuslääkkeitä. Mielialalääkkeet ne sairaana pitävät kun ihminen on aivan pihalla eikä pääse asioita käsittelemään tietoisesti. Ei ihmisen fysiologinen perimä ole muutamassa vuosikymmenessä muuttunut sen vertaa ettei masennuksesta paranisi ilman lääkitystä. Irving Kirsch (Harvardin proffa) on tehnyt laajan meta-analyysin masennuslääkkeiden vaikuttavuudesta ja tulokset ovat 0.

Kyse on yksinkertaisesti placebo-vaikutuksesta, jonka vaikutus vaihtelee eri laskutavoista riippuen noin 30-50%. Näin noin 98% SSRI-lääkkeitä käyttävistä käyttää niitä aivan turhaan. Muutenkin on mielestäni hyvin outoa että esim. surua, stressiä, elämänhallinnan ongelmia, työttömyyttä, perheväkivaltaa, univelkaa ja muita ongelmia "hoidetaan" lääkkeillä. Eiväthän ne saa elämänongelmia katoamaan mihinkään, lääkkeet turruttavat vain ja saat kaupan päälle sekundaarisia sairauksia. Suru helpottaa vain ajan kanssa ja muihin elämänongelmiin auttavat itse tekemät muutokset omassa elämässä. Hyvin yksinkertaista. Ihmisyyteen kuuluu kärsimättömyys, nopea paranemisen toivo, ja "oikotie onneen" mentaliteetti mutta mielen haasteiden kanssa ikävä kyllä ei oikotietä onneen tai paranemisee ole, vain aika ja kärsivällisyys.

Mieluummin vetelen sokeripilleriä (placeboa) päivittäin ilman haitallisia sivuvaikutuksia ja kuin käytän toksisia, vakavia vieroitusoireita ja haittavaikutuksia aiheuttavia, keskushermostoa huumaavia aineita. Masennuslääkkeiden haittavaikutuksiin kuuluvat esim. ahdistus, aggressiivinen käytös, ruokahaluttomuus (anoreksia), ahdistuneisuus,
unettomuus, pahoinvointi, painonnousu, seksuaalitoiminnot ja itsemurhat, voimakas väsymys. Eli olet mennyt lääkärin vastaanotolle hakemaan apua heittelevään mielialaan, näköalattomuuteen, ahdistukseen ja saat sitten lääkkeillä nuo samat itsellesi + somaattiset ongelmat. Hyvin, hyvin nurinkurista.

Jos/kun lopetat käytön, etenkin äkkiseltään saat varmasti vakavia vieroitusoireita joita moni tietämätön lääkäri ja potilas luulevat sairauden uudelleen puhkeamiseksi vaikka kyse on yksinkertaisesti vieroitusoireista jotka voivat kestää kuukausiakin ja joidenkin aivot eivät palaudu koskaan tasapainoon.

Aika, liikunta, terveellinen ravitsemus ja tukeva sosiaalinen ympäristö (olkoon se psykoterapiaa tai sukulaisten/ystävien/vapaaehtoisten) ovat niitä yksinkertaisia keinoja joilla masennus selätetään. Lääkeyhtiöiden kannalta tämä on taas ikävää kun se tuottaa niin huonosti rahaa osakkeenomistajille.

Mielialalääkkeiden tutkimusta ovat korruptioneet niin niitä tekevät tutkijat kuin rahoittavat lääkeyhtiöt, joten jos tutkimusten taustalla on tutkijoita joilla on kytköksiä lääketeollisuuteen ja päärahoittajana on lääkeyhtiö jolla on oikeudet dataan, suurella todennäköisyydellä tutkimus ei ole luotettava ja tulokset ovat vääristeltyjä. Tämä on sitä arkitodellisuutta psykiatriassa ja lääkebisneksessä. Kyse ei ole salaliittoteorioista vaan yksinkertaisesti bisneksestä. Lukekaan Peter Goetchen kirja: http://www.adlibris.com/fi/kirja/tappavat-laakkeet-ja-jarjestaytynyt-rikollisuus-9789525701401


Lumevaikutuksen on osoitettu olevan merkittävä masennuslääketutkimuksissa (Brunoni ym
2009, Rief ym. 2009). Keskimäärin miltei 30 % lumelääkehoitoa saaneista, vakavaa masennusta sairastaneista potilaista on hyötynyt lumehoidosta satunnaistetuissa lääketutkimuksissa (Walsh ym. 2002). Yleisesti ottaen miltei 70 %:n hoitovaikutuksesta on arvioitu liittyvän lumevaikutukseen (Rief ym. 2009). (Lainattu Fimean sivuilta).

On vastuutonta kirjoittaa tällaista. Moni ihminen ei selviäisi elämästä ilman masennuslääkitystä. Kuunneltuani kaltaisiasi, jätin monen vuoden käytön jälkeen vähitellen, todella hitaasti, SSRI-lääkitykseni pois. Meni kuukausia, masennusoireeni hiipivät takaisin. Lopulta suunnittelin itseni tappamista. Jos lähipiirini ei olisi kertonut minun muuttuneen taas depressiiviseksi ja ilottomaksi, en itse ehkä olisi tajunnut muutosta. EAta viikon otettuani (5 mg) huomasin karmean ahdistuksen ja negatiivisten ajatusten jauhamisen loppuneen.

On henkistä väkivaltaa puhua liikunnan, sosiaalisuuden ja ravinnon merkityksestä kun ihminen on aivan jumissa. Minä liikun, minulla on rakastava perhe ja ystäviä, olen lihomisesta huolimatta normaalipainoinen ja syön hyvin terveellisesti. Silti en pärjää lääkkeettä.

Lääkkeellä on kylläkin ikäviä sivuoireita (näläntunne/lihominen, tunneskaalan kapeneminen, suun kuivuus,aloitekyvyn heikkeneminen) mutta ainakaan en pilaa lähipiirini tunnelmia, jaksan touhuta enkä suunnittele hautajaisiani.
Ihan sama onko kyse lumevaikutuksesta vai oikeasta tehosta: lopputulos on se, että olen elossa ja kivaa seuraa muille ja itselleni. Vaikka salaliittoteoriat kukoistavat ja lääketehtaita voi syystä epäillä konnuuksista, eivät sadat tuhannet ihmiset pelkän lumevaikutuksen ansiosta tervehdy. Masennus on niin hirveä vaiva, että on rikollista peloitella ihmisiä tällä tavalla.

 

ÄLÄ MISSÄÄN TAPAUKSESSA LOPETA LÄÄKITYSTÄ KERRALLA SEINÄÄN!!!

Kai luette pakkausselosteen yhdessä lääkörin kanssa, ennen määräämistä/ aloitusta? Siellähän lukee:
"SSRI- ja SNRI-lääkkeiden käytön lopettaminen (varsinkin jos se tapahtuu äkillisesti) aiheuttaa usein lopettamisoireita. Huimaus, tuntohäiriöt (kuten parestesia ja sähköiskumaiset tuntemukset), unihäiriöt (kuten unettomuus ja voimakkaat unet), agitaatio tai ahdistuneisuus, pahoinvointi tai oksentelu, vapina, sekavuus, hikoilu, päänsärky, ripuli, sydämentykytys, emotionaalinen epävakaus, ärtyisyys ja näköhäiriöt ovat yleisimmin raportoituja vaikutuksia. Oireet ovat yleensä lieviä tai kohtalaisia ja menevät itsestään ohi, mutta joillain potilailla ne voivat olla vaikeita tai pitkittyneitä. Essitalopraamihoito tulisikin asteittain lopettaa (ks. kohdat 4.2 ja 4.4) kun hoito ei enää ole tarpeen.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haitta -tasapainon jatkuvan arvioinnin.

Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:
www-sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri PL 55 00034 FIMEA"

 

On vastuutonta kirjoittaa tällaista. Moni ihminen ei selviäisi elämästä ilman masennuslääkitystä. Kuunneltuani kaltaisiasi, jätin monen vuoden käytön jälkeen vähitellen, todella hitaasti, SSRI-lääkitykseni pois. Meni kuukausia, masennusoireeni hiipivät takaisin. Lopulta suunnittelin itseni tappamista. Jos lähipiirini ei olisi kertonut minun muuttuneen taas depressiiviseksi ja ilottomaksi, en itse ehkä olisi tajunnut muutosta. EAta viikon otettuani (5 mg) huomasin karmean ahdistuksen ja negatiivisten ajatusten jauhamisen loppuneen.

On henkistä väkivaltaa puhua liikunnan, sosiaalisuuden ja ravinnon merkityksestä kun ihminen on aivan jumissa. Minä liikun, minulla on rakastava perhe ja ystäviä, olen lihomisesta huolimatta normaalipainoinen ja syön hyvin terveellisesti. Silti en pärjää lääkkeettä.

Lääkkeellä on kylläkin ikäviä sivuoireita (näläntunne/lihominen, tunneskaalan kapeneminen, suun kuivuus,aloitekyvyn heikkeneminen) mutta ainakaan en pilaa lähipiirini tunnelmia, jaksan touhuta enkä suunnittele hautajaisiani.
Ihan sama onko kyse lumevaikutuksesta vai oikeasta tehosta: lopputulos on se, että olen elossa ja kivaa seuraa muille ja itselleni. Vaikka salaliittoteoriat kukoistavat ja lääketehtaita voi syystä epäillä konnuuksista, eivät sadat tuhannet ihmiset pelkän lumevaikutuksen ansiosta tervehdy. Masennus on niin hirveä vaiva, että on rikollista peloitella ihmisiä tällä tavalla.

On vastuutonta koettaa peitellä masennuslääkkeiden haittavaikutuksia, jotka ovat todellisia ja jopa pysyviä vaurioita elimistöön jättäviä. Ehdottomuus kumpaankaan suuntaan ei toimi. Masennuslääkitys voi toisinaan olla paikallaan ja perusteltua, eivätkä kaikki saa merkittäviä sivuhaittoja. Lääkkeitä kuitenkin määrätään usein aivan liian heppoisin perustein ja usein myös moniin muihin vaivoihin tai normaaleihin surureaktioihin. Lisäksi lääkitys on monille mielenterveyden häiriöistä kärsiville ainoa tarjottava apu, vaikka rinnalle pitäisi saada keskusteluapua, jonka pitäisi olla ensisijainen apu.Usein potilaat jäävät lääkityksensä kanssa täysin yksin.

Lääkityksen tehosta on kiistanalaisia tutkimuksia. Ei ole vittuilua kehottaa tietyn asteen masennuspotilasta tarkastamaan elintapojaan, koska tutkimukset ovat osoittaneet liikunnan auttavan lievään ja jopa keskivaikeaan masennukseen jopa lääkitystä paremmin. Eivät lääkkeetkään yksin ketään autuaaksi tee, vaan parantuakseen on tehtävä paljon psyykkistä työtä, jonka tuloksia on kannattavaa tukea terveellisillä elintavoilla.

Keskustelua pitäisi käydä myös siitä, että on olemassa luonnollisia vaihtoehtoja keinotekoisille mielialalääkkeille. Esimerkiksi mäkikuismaa on Saksassa käytetty masennuksen ja ahdituksen hoitoon hyvin vastein ja ilman lääkityksen tuomia sivuoireita.

En ole lääkkeiden täystyrmääjä, mutta korostan, että niihin on suhtauduttava kriittisesti ja riskit tiedostaen. Hoito ei saisi koskaan perustua pelkkään lääkitykseen, ja vastaavasti hyvän hoidon ei tarvitse sisältää välttämättä kemikaaleja.

 

Kiitos edelliselle

 

Cipralexia olen ennen käyttänyt. Kuvotusta ja pahaa oloa kesti noin kolme viikkoa kunnes alkoi tasoittua. Ihan normaali sivuoire kun aloittaa minkä tahansa masennuslääkkeen.

Äidilläni pahoivointi oli vaikeaa, hän oksenteli pari viikkoa kun oli Cipralexin aloittanut.

https://www.carlroth.com/downloads/sdb/fi/9/SDB_9486_FI_FI.pdf
Talkkia ei pitäisi niellä, eikä päästää maaperään...

 

Nostetaampas tätä. Itse aloitin 3 päivää sitten 5mg annoksella..nosto 10mg edessä jonkin ajan kuluttua.
Melkoista puuroa on ollut. Tänään oli pakko hakea saikkua, viikko tuli kerralla.
Itse sain tätä depersonalisaatioon, ahdistukseen sekä stressiin.
Aion kestää tämän alun, koska luotto kova sen jälkeiseen parempaan oloon.

 

Kuin paha on lopettaa seinää? Itseltä unohtu ottamatta(kaikkea kiirettä, lapset kipeenä) nii tajusin etten ole viikkoon ottanut ko. Lääkettä. Annostus mulla oli tai on 10mg. Ja en ole soittanut lääkärille ja kertonut kuin huolimaton oon. Lopetusta mietittiin syksyllä, mut kesän työuupumuksen johdosta sitä siirrettiin mut sit ajattelin nyt kun en ole ottanut nii miksei lopeta.

Mutta onko vaarallista lopettaa seinää?

Ja kyllä soitan maanantaina lääkärille.

 

Aloitus oireet kyllä oli todella pahat itellä fiilikset heitteli laijasta toiseen ja kaikkia ahdistuskohtauksia ja ei saanu nukuttua ilman rauhottavia.
Saa nähdä mitä oireta tästä saa jos jonainpäivänä tän lääkityksen lopettaa.

5 mg 2 viikkoa syöty nyt vasta alkaa sivuoireet helpottamaan ja saa nukuttua

 

Hei,

Itse aloitin Escitalopramin syömisen n. vuosi sitten. Kärsin omasta mielestäni pahasta paniikkihäiriöstä, varsinkin siinä vaiheessa kun sen vasta tunnistin itselläni. Useasti ihmisillä on tapana mieltää paniikkihäiriön piirteet omaksi luonteekseen, mentaliteetilla "tälläinen musta on vaan tullut".

Rohkaistuin hakemaan lääkettä ystäväni neuvosta, jonka 5mg lääkitys on hänen elämäänsä edesauttanut konkreettisesti. Vetkutin lääkärille menoa, mutta jostain vain sain uskalluksen varata ajan. Paniikkihäiriössä minua pelotti, nykyään ei pelota juurikaan, se kun julkisella paikalla tai suljetussa tilassa saisin kohtauksen. Olen oppinut rauhoittelemaan itseäni - jokaisella on omat tapansa hallita omaa kohtausta. Minulle se oli hengityksen tasaaminen, esimerkiksi puhelimen lukeminen tai lääkäriltä saamani pienen paperilappusen lukeminen alusta loppuun niin monta kertaa kuin tuntuu tarpeelliseksi. Kuitenkin tärkeintä oli viedä ajatukset siitä hetkestä. Useasti kun olen saanut kohtauksen, niin läsnäolevat henkilöt eivät ole huomanneet mitään sillä opin peittämään sen hyvin vuosien saatossa. Oma ongelmani ehkä on siinä, etten tarpeeksi nopeasti tunnistanut omia oireitani, enkä osannut hakeutua lääkärille.

Tottahan se on, että lääkkeen suurin ainakin ensikäden vaikutus on placebo; sitä kun tietää hakeneensa apua on ajatuksetkin posiitivemmat kun ajattelee kuinka tulevaisuus tulee muuttumaan. Ainakin itse koin huonovointisuutta alkuun ja taisin bussissakin saada paniikkikohtauksen. Aloitin 5mg kuten varmaan kaikki, lääkäri neuvoi minua tulemaan ja ottamaan yhteyttä mikäli tuntuisi siltä, että annostusta haluaisin nostaa. Otinkin kuukauden päästä yhteyttä ja kerroin, että lääkettä tulisi mielestäni nostaa. Lääkäri oli sympaattinen ja kuunteli minua, kertoi ettei kukaan muu lääkemäärääsi osaa määrittää kuin sinä itse, toimin indikaattorina omalle ololleni - tietysti.

Kuukauden välein kävin kontrollissa päätyen lopulta 20mg annostukseen. Joka aamu kun muistan ottaa, tiedän ettei minulla ole mitään hätää - oireeni ovat hallinnassani kun muistaa liikkua, syödä hyvin, nukkua tarpeeksi ja keskittyä siihen elämiseen. Suremisen aika ja sängyssä itkemisen aika on omalta osalta takanani. Tottakai vaikean parisuhteen loppu vaikutti ennenkuin lääkkeen hain mielialaani.

Uskon, että parisuhteeni olisi jatkunut mikäli olisin hakenut apua ajoissa, en ollut aggressiivinen tai juo alkoholia ollenkaan, mutta "en voi koska.."- asenne lopulta vesitti koko suhteen. Nyt olen lääkkeen ansiosta saanut uuden ihanan naisen elämääni ja olen muuttamassa uudelle paikkakunnalle opiskelemaan.

Omat ajatukseni lääkkeestä? Toimii. Escitalopram ei tosiaan ole ainut lääke joka tähän auttaisi, ahdistuneisuuteen ja paniikkihäiriöön. Alusta asti uskotte siihen, että parannus löytyy ja jaksatte vain yrittää. Lopulta se palkitaan. Elämän peruspalikat kuntoon kuitenkin ensin ja lääkityksen alettua haastatte itseänne jatkuvasti eri tilanteilla kuitenkin sopivissa määrissä. Askel kerrallaan, ei sen ihmeempää.

Onnea teille kaikille, jotka saman ongelman kanssa painitte. Rohkeasti puhukaa ongelmistanne ja älkää uskoko trolleja. Kuitenkin eletään vaan kerran niin yksi nappi aamulla jos pitää pään kasassa ei ole hinta eikä mikään siitä. Olen ainakin itse nyt onnellinen.

 

Täällä myös yksin cipralexin puolestapuhuja! Hoitoni aloitettiin cipralexilla ja ehdin syömään sitä reilu puoli vuotta. Oloni parani huomattavasti, ja myöhemmin apteekissa ehdotettiin vaihtoa escitalopram actavikseen. Farmaseutin mukaan valmisteilla ei ole eroa, mutta vaihdon jälkeen huomasin oloni jotenkin "lamaantuvan". En ollut masentunut, mutta en myöskään ollut enää kiinnostunut juuri mistään. En osannut yhdistää lääkkeen vaihtoa tähän, ja ajattelin että tämän kanssa on vain opittava elämään. Jatkoin escitalopram actaviksella vuosia, kunnes lopetin sen kokonaan (lääke piti kuitenkin masennuksen poissa). Vuosi lopettamisen jälkeen masennus palasi ja olen taas aloittamassa lääkitystä cipralexilla. Vaikka näissä lääkkeissä on sama vaikuttava aine, uskon, että jotain eroa niissä on oltava. En suhtautunut alun perinkään vaihtoon escitalopram actavikseen mitenkään vähättelevästi, päinvastoin. Lääke on huomattavasti edullisempi, mutta ainakin omalla kohdallani cipralex toimii paremmin.

 

Up

 

Itse olin vuosia ahdistunut ja koin myös sosiaalistentilanteidenpelkoa. Lopulta menin itkien työterveyteen hakemaan apua. Olin jatkuvasti väsynyt ja närästysoireita oli ilman syytä, johon ei lääkkeet auttanut. Iltaisin pyörin sängyssänsä muutaman tunnin ja heräsin monta kertaa yössä katsomaan kelloa. Aloitin 10 mg escitaloa syömään ja eka pari viikkoa oli pahoinvointia. Sen jälkeen alkoi auttamaan ja muutos minussa on todella valtava mitä myös lähipiiri on sanonut. Ole sosiaalinen oma itseni, jaksan paremmin, saan yöt nukuttua ja närästys hävinnyt. Elämänlaatu on parantanut ihan älyttömästi!