esikoinen 3kg 855g -no, aika normaalipainoinen vielä. Pikkumies 4kg 520g. En kerinny saada minkään valtakunnan kivunlievityksiä... :|
Alkuperäinen kirjoittaja minä:Poika 4800g ja 56cm,sektiolla ja imukupilla jouduttiin auttaan masusta,oli raukka aika ahtaasti mahassa,ja tyttö 4300g ja 54cm.
Alkuperäinen kirjoittaja 020406:ai kauhea kun ihan sattuu kun näitä lukee
kyllä nostan teille hattua!
minun vauvat olleet 2.8kg, 2.7kg ja 2.7kg ja aivan hirmu kipeetä tehny!
Joo, meidän poika oli myös ultran ja kätilön kopeloinnin mukaan alle 4kgAlkuperäinen kirjoittaja Vieras:Ennestään oli siis 4 lasta, jotka olleet 3030g-3290g syntyessään.
Sanoin tuossa viimeisessä raskaudessa jo rv 36, että vauva on ihan liian iso, että ultratkaa, käynnistäkää, tehkää jotain. Th sitten laittoi lääkärille, joka tutki mahan päältä rv 37+5, että ei oo ku n. 3kg, hyvin mahtuu ja äiti turhaan hätäilee.
Laskettuna päivänä th sanoi neuvolassa, että kyllä tämä taitaa kuitenki lähelle 4kg olla ja laitto ä-polille seuraavaksi päiväksi. Lääkäri tutki, ultras, sanoi että no saattaa olle hieman isompi kuin edelliset, mutta koska ei kuitenkaan ole neljää kiloa, niin hyvin sopii syntymään.
Synnytys käynnistyi 40+5 ja avautumisen jälkeen odoteltiin 2t, että vauva laskeutuu (oli niin kauheat kaks tuntia, etten ikinä vois kuvitellakaan, että enempää vois sattua).
Lopulta vauva laskeutui ja ponnistusvaihe kesti sitten melkeen toiset 2t.
Tuloksena sininen kolmen pisteen vauva, joka vietti elämänsä ekat 20t teholla. Käsi roikkuu edelleen (on nyt 4kk ikäinen), mutta toivoa on että joskus kuntoutus.
Kyllä jäi melko vahva usko omaan vaistoon.
Ja itse olen mitoiltani 158cm / 52kg eli en iso nainen ollenkaan.
Meillä tytön painoarvio oli neuvolassa (about 12h ennen synnytystä) 3,5kg ja kätilö arvioi 3,8kg... Ei heittänyt kun +-1kgAlkuperäinen kirjoittaja ihkuraksupoksu:Joo, meidän poika oli myös ultran ja kätilön kopeloinnin mukaan alle 4kgAlkuperäinen kirjoittaja Vieras:Ennestään oli siis 4 lasta, jotka olleet 3030g-3290g syntyessään.
Sanoin tuossa viimeisessä raskaudessa jo rv 36, että vauva on ihan liian iso, että ultratkaa, käynnistäkää, tehkää jotain. Th sitten laittoi lääkärille, joka tutki mahan päältä rv 37+5, että ei oo ku n. 3kg, hyvin mahtuu ja äiti turhaan hätäilee.
Laskettuna päivänä th sanoi neuvolassa, että kyllä tämä taitaa kuitenki lähelle 4kg olla ja laitto ä-polille seuraavaksi päiväksi. Lääkäri tutki, ultras, sanoi että no saattaa olle hieman isompi kuin edelliset, mutta koska ei kuitenkaan ole neljää kiloa, niin hyvin sopii syntymään.
Synnytys käynnistyi 40+5 ja avautumisen jälkeen odoteltiin 2t, että vauva laskeutuu (oli niin kauheat kaks tuntia, etten ikinä vois kuvitellakaan, että enempää vois sattua).
Lopulta vauva laskeutui ja ponnistusvaihe kesti sitten melkeen toiset 2t.
Tuloksena sininen kolmen pisteen vauva, joka vietti elämänsä ekat 20t teholla. Käsi roikkuu edelleen (on nyt 4kk ikäinen), mutta toivoa on että joskus kuntoutus.
Kyllä jäi melko vahva usko omaan vaistoon.
Ja itse olen mitoiltani 158cm / 52kg eli en iso nainen ollenkaan.
Eihän se heittänyt kuin reilut puoli kiloa. Mutta tiesin sen kyllä ittekin...Tson ihan hyvin mahtui tulemaan, mä oon kuitenkin noin 5cm sua pidempi. Anoppi on samoissa mitoissa sun kanssa ja kaikki kolme olleet hällä reippaasti yli 4kg, nuorimmainen eli mieheni 4kg 600g ja suunnitellulla sektiolla kaikki aikanaan syntyneet.