Hankala anoppi

Anoppiin on mukava nainen, mutta toiminta isovanhempana ihmetyttää. Tuli tässä taannoin sanaharkkaa hänen kanssaan. Hän lupaa lapsenlapselleen viedä hänet kerran viikossa satubalettiin. No mummo todellisuudessa vie tytön ehkä kerran kuussa balettiin ja vain ilmoittaa ettei nyt jaksa tai on muuta menoa. Mummo ei muutenkaan enään ota lapsia hoitoon tai tule hoitamaan ja leikkimään meille kuin ennen. Kun tyttäremme oli vauva iässä anoppi tuli kyllä hoitamaan mutta kun syntyi toine lapsi ,käynnit väheni mutta tuli silti käymään. No anoppi tapasi uuden miehen tässä vuosi sitten ja sanoo että hänellä on nyt uusi tuttavuus, eikä aikaa ole ollut käydä katsomassa lapsenlapsia. Hän jätti pojanpoikansa 2 v synttärit väliin kun piti mennä uuden miehen kanssa mökille jossa he olivat käyneet joka viikonloppu kesän ajan. No kun minä ja mieheni sitten huomautimme asiasta. Anoppi heitti ensin vitsinä ettei aijo lapsia enää ottaa hoitoo. No mieheni tämän kuultuaan kertoi äidilleen ettei voi toimia näin ja sanoi aika rumasti, no minä yritin sitten sovitella anopin kanssa ja anoppi tiuskaisi minulle: että joo minä kyllä tiedän mitä mieltä sinä oot ja mä tuun käymään kun huvittaa. Niin mietin tässä että olenko minä se tyhmä ja suutun turhasta vai oliko meillä oikeus huomauttaa anopille ettei se voi ensin luvata pienelle lapselle ja sitten vain perua kun ei huvita.
 
Oletko kuullut käsitteestä passiivis-agressiivinen narsisti? Sun anoppi ei välttämättä ole sellainen, mutta käytökseltään kuulostaa. Periaatteessa hänellä ei ole velvollisuutta hoitaa lapsianne, vaikka se ymmärrettävästi tuntuu tosi pahalta. Sen sijaan tuo, että lupaa, mutta rikkoo jatkuvasti lupauksiaan kuulostaa passiivis-agressiiviselta narsismilta. Meissä kaikissa on narsistisia luonteenpiirteitä, että en lähtisi tuomitsemaan missään nimessä anoppiasi. Jos asut Raahessa tai lähituntumissa, niin käy toki kuuntelemassa mun luento:
Narsismi ja hallitsevat ihmissuhteet | Voimavaravalmennus

Mikäli sun anoppi on todella passiivis-agressiivinen narsisti, sun kannattais oman jaksamisesi vuoksi pohtia muita keinoja. Riitely ei johda minnekkään, eikä taatusti muuta sun anoppia sellaiseksi kuin toivoisit. Onko ketään muuta tukiverkostoa, joka voi auttaa teitä tarvittaessa?
 
Mulle on auttanut aika paljon se, että olen ottanut oikeanlaista etäisyyttä ihmisistä, joiden kanssa on liiallisia riitoja tai erilaisia ajatuksia. Ei painostus tai velvoittaminen välttämättä auta. Olisi hienoa jos lapsilla on mummo joka haluaa olla tekemisissä enemmän, mutta jos hän ei halua niin sitten ei kannata yrittää edes pakottaa. Sen voit tietysti tehdä, ettet mene hänen oikkujensa mukaan, eli lakkaat täysin turvautumasta häneen tai pyytämästä häntä mukaan lasten hoitoon. Jos hän huomaa jääneensä ulkopuolelle niin ehkä hän tajuaa tehneensä jotain vähän väärin ja sitten alkaa oma-aloitteisesti olla yhteydessä.

Jotkut aikuiset käyttäytyvät kuin lapset eivätkä tajua omien tekojensa merkitystä tai seurausta. Olen huomannut että jos sellaisille ihmisille antaa sitä "valtaa" tai "voimaa" eli etsii edelleen turvaa tai elämäänsä jotain näiltä ihmisiltä niin tulee vaan koko ajan pettymään. Ota siis elämäsi omaan hallintoosi ja järjestä balettimatkat sun muut itse. Näin mummo ehkä huomaa ettet ole riippuvainen hänestä ja että sinulla on muutakin elämää ja seuraa ja lapsilla myös. Se voi olla paras vaihtoehto siihen, että mummo tajuaa tehneensä jotain mikä ei ole kovin kiva. :)
 

Yhteistyössä