Hei wt:t, miten hautajaisissa lasten kuuluu ne omat yhdet ruusunsa laskea arkulle?

Käytöstavoilla ei ole wt:yden kanssa mitään tekemistä. Kysymys on asenteesta, ei käytösTAVOISTA. Wt:yden merkki on nimenomaan se, että käytöstavat hallitsevat ihmisen toimintaa, mutta laadukkuus ja arvokkuus eivät ole sisäsyntyistä vaan puuttuvat toiminnasta. Esim. sähelletään lasten kanssa arkulla eikä tilaisuuden hillittyydellä ole merkitystä.
Ap

Mistä tiedät, että sähelletään, kun tilaisuutta ei ole edes pidetty?

Meillä lapset ja serkut veivät aikanaan omien vanhempieni arkun päälle omat kukkansa, muita lapsia/nuoria ei ollutkaan, se tuntui mukavalta eleeltä.

Teet tästä ehkä liian suuren numeron? Voithan kysyä neuvoa näiltä asianomaisilta,, mikä heidän toiveensa on. Kaikkia ei voi miellyttää, mitään niin kamalaa kuin että ruvetaan tuollaisessa tilaisuudessa paheuksumaan, kuka laittaa kukan ja minnekin. Et siinä mielessä ymmärrän kyllä pointtisi, jos tämä suku on sellaista paheksujatyyppiä.

 

Mistä tiedät, että sähelletään, kun tilaisuutta ei ole edes pidetty?

Meillä lapset ja serkut veivät aikanaan omien vanhempieni arkun päälle omat kukkansa, muita lapsia/nuoria ei ollutkaan, se tuntui mukavalta eleeltä.

Teet tästä ehkä liian suuren numeron? Voithan kysyä neuvoa näiltä asianomaisilta,, mikä heidän toiveensa on. Kaikkia ei voi miellyttää, mitään niin kamalaa kuin että ruvetaan tuollaisessa tilaisuudessa paheuksumaan, kuka laittaa kukan ja minnekin. Et siinä mielessä ymmärrän kyllä pointtisi, jos tämä suku on sellaista paheksujatyyppiä.

No ap itse paheksuu ja pelkää että toisten lapsia pidetään parempana kuin hänen. Siitähän tämä kiikastaa.
Mun mielestä ylipäätään kamalaa että hautajaisissa ruvetaan pitämään mitään paremmuuskilpailua. Vainajan vuoksi sinne mennään eikä antaan lapsille tyylipisteitä.

 

Ei kai vaan uusia, orjuuttavia tapoja joista tulee jossain vaiheessa yleisiä käytäntöjä...siis kaunis ele, mut jokin mua tossa tökkii. Aavistuksen verran teennäistä.

 

Ei kai vaan uusia, orjuuttavia tapoja joista tulee jossain vaiheessa yleisiä käytäntöjä...siis kaunis ele, mut jokin mua tossa tökkii. Aavistuksen verran teennäistä.

Mun isän isä kuoli melkein 30 vuotta sitte ja kyllä me lapsenlapset silloon heitettiin haudalla ruusut arkun päälle. Että ei tuo nyt mikään uus tapa oo.

 

Taidettiin heittää vain haudalla ne. En ainakaan muista, että oltaisiin kirkossa laitettu arkun päälle.

Mutta tiedätkö mitä. Pari vuotta sitten kuoli isoäiti ja lastenlasten lisäksi meillä aikuisilla lastenlapsilla oli ruusut. Ensin laitettiin ruusut kirkossa arkun päälle ja sitten haudalla ne ruusut heitettiin arkun päälle.

Ja vaikka kuolema oli odotettavissa niin kyllä me kaikki surimme todella paljon. Ei nyt mitään romahtamisia ollut, mutta hiljaista itkua. Vaikka kuolema olisi odotettavissa niin kyllä sitä suree rakasta ihmistä. Katsos kun me muut ei olla tunteettomia kuten sä.

Mun paappa kuoli kesällä -18 ja kyllä meki aikuuset lapsenlapset laitettiin kirkos ruusu arkun päälle ja sitte heitettiin ne arkun päälle haudalla. Lisäksi toki lapsenlapset heitti ruusut. En pidä tuota tapaa mitenkää wt:nä tai teennäisenä.

Sitä mä en oo koskaa ymmärtäny, että ei saisi surra jos kuolema oli odotettavis. Kuka pystyy olemaan niin tunteeton, että tunnutaan sivuuttavan asian vähän ku olankohautuksella. Kyllä mä ainaki itkin jo ennen paapan kuolemaa ku näin että kuinka tulee käymään. Mutta itkin myös hautajaisis.

 

Mun isän isä kuoli melkein 30 vuotta sitte ja kyllä me lapsenlapset silloon heitettiin haudalla ruusut arkun päälle. Että ei tuo nyt mikään uus tapa oo.

Joo mut toivottavasti ei yleisty, eli jolloin ihmiset alkavat odottaa sitä. Olkoot joillakin tapana, kunhan ei tule velvoittavaksi tavaksi.
Muutenkin kalliiden hautajaiskukkien lisänä vielä ruusut...

 

Mun paappa kuoli kesällä -18 ja kyllä meki aikuuset lapsenlapset laitettiin kirkos ruusu arkun päälle ja sitte heitettiin ne arkun päälle haudalla. Lisäksi toki lapsenlapset heitti ruusut. En pidä tuota tapaa mitenkää wt:nä tai teennäisenä.

Sitä mä en oo koskaa ymmärtäny, että ei saisi surra jos kuolema oli odotettavis. Kuka pystyy olemaan niin tunteeton, että tunnutaan sivuuttavan asian vähän ku olankohautuksella. Kyllä mä ainaki itkin jo ennen paapan kuolemaa ku näin että kuinka tulee käymään. Mutta itkin myös hautajaisis.

Riippuu papasta, riippuu heidän väleistään. Aina ei lapsia hetkauta isovanhemman kuolema, koska lapset eivät edes aina ymmärrä kuolemaa.

Itse en kiintynyt kumpaankaan mummooni (toinen asui kaukana, toinen oli ihan kamala) ja hautajaisissa ei surettanut yhtään. En olisi halunnut mitään ruususeremonioita...

 

No ap itse paheksuu ja pelkää että toisten lapsia pidetään parempana kuin hänen. Siitähän tämä kiikastaa.
Mun mielestä ylipäätään kamalaa että hautajaisissa ruvetaan pitämään mitään paremmuuskilpailua. Vainajan vuoksi sinne mennään eikä antaan lapsille tyylipisteitä.

No juu, totta. Kamalaa tuollainen.

 

miksi ap haukkuu wt kaikkia. toimitus voisi poistaa tälläiset aloitukset samantien.

 

Riippuu papasta, riippuu heidän väleistään. Aina ei lapsia hetkauta isovanhemman kuolema, koska lapset eivät edes aina ymmärrä kuolemaa.

Itse en kiintynyt kumpaankaan mummooni (toinen asui kaukana, toinen oli ihan kamala) ja hautajaisissa ei surettanut yhtään. En olisi halunnut mitään ruususeremonioita...

No oma paappa oli kyllä läsnä aina ja oli tärkeä meille kaikille jälkeläisille. Kyse oli äitini isästä. Äitin äiti kuoli jo 25 vuotta sitten. Olin silloon teini ja vaikka mummun viimeiset vuodet meni sairastaes niin kyllä se pahalta tuntui kun mummu kuoli. Isän äitiä en koskaa tavannu koska on kuollu ennen mun syntymää. Isän isä asui meidän kans jonku aikaa ja totta kai hänenki kuolemaa surin. Ne kolme isovanhempaa jotka mun elämässä oli, niin oli mukavia ihmisiä jotka tykkäsivät lapsenlapsistaan. Eniten muistoja on paapasta, toki hän eliki pisimpään.

Mun isovanhemmista mun likka ehti tavata ainoastaan paapan eli mun äitin isän.

 

Joo mut toivottavasti ei yleisty, eli jolloin ihmiset alkavat odottaa sitä. Olkoot joillakin tapana, kunhan ei tule velvoittavaksi tavaksi.
Muutenkin kalliiden hautajaiskukkien lisänä vielä ruusut...

Tä? Miten ihmeessä sä saat tuosta teennäisen aikaiseksi? Tai jonkun velvoittavan tavan? Kukkalaitettahan ei tarvitse kenenkään hankkia, ylipäätänsä mitään kukkaa ei tarvitse tuoda jos lähiomaiset/vainaja itse tahtoo niin. Ison kukkalaitteen voi vaihtaa vaikka vain siihen yhteen kukkaan ja se saa olla mikä tahansa leikokukka, neilikka, kalla, ruusu jne... Miten hautajaisistakin saadaan aikaiseksi joku kummallinen mielensäpahoittajien kokoontumisajo tai kilpavarustelu? Eihän hautajaisiin ole mikään pakko mennä, jos ei osaa edes vainajan poismenoa kunnioittaa.

 

Tä? Miten ihmeessä sä saat tuosta teennäisen aikaiseksi? Tai jonkun velvoittavan tavan? Kukkalaitettahan ei tarvitse kenenkään hankkia, ylipäätänsä mitään kukkaa ei tarvitse tuoda jos lähiomaiset/vainaja itse tahtoo niin. Ison kukkalaitteen voi vaihtaa vaikka vain siihen yhteen kukkaan ja se saa olla mikä tahansa leikokukka, neilikka, kalla, ruusu jne... Miten hautajaisistakin saadaan aikaiseksi joku kummallinen mielensäpahoittajien kokoontumisajo tai kilpavarustelu? Eihän hautajaisiin ole mikään pakko mennä, jos ei osaa edes vainajan poismenoa kunnioittaa.

Mulla vaan on tähän ikään asti semmoinen kokemus että ensin joku Suomeen rantautuva tapa on harvojen juttu, sit siitä tulee velvoittava tapa. Kuten esim.ystävänpäivästä. Tykkään ystävistäni, mutta aika hampaat irvessä vastaan ystävänpäivätoivotuksiin jotten vaikuttaisi sydämettömältä.

Tai Halloween. Melkein kaikki laittavat muksunsa niihin bileisiin, vaikka ensin sitä karsastettiin.

Arvostan kyllä sit vanhoja tapoja, kuten kukkalaitetta, jos on yhtään vainajan sisäpiiriin kuuluva. Siinä ei yksittäinen ruusu riitä, tai ainakaan en ole tavishautajaisissa nähnyt että lähisuku jättäisivät kukkalaitteen tuomatta (jos ei ole joku juoppo-Reiska).
Kukattomat hautajaiset ovat erikseen.

Mut en voi sille mitään että uudet tavat tuntuvat teennäisiltä, ulkomaisilta. En jaksaisi jotain "vietetään kaikki syyskuista ruskanlehti-päivää 17.9 ja sen jälkeen perunajuhlaa 1.10!"

 

Joskus voi olla ihan maljakko niitä yksittäisiä kukkia varten, jos on tuhkaaminen edessä. Ne voi sitten ottaa muistotilaisuuteen mukaan.

Nykyäänhän yhä useampi harrastaa yksittäisiä kukkia kukkalaitteen sijaan. Siskon kanssa ostettiin viimeksi kukkakimput satasen kukkalaitteiden sijaan. Ihan älytöntä laittaa hirveät summat johonkin kukkalaitteeseen pikkuhetken takia, ihan siksi, että perinteisesti on ollut tapana. Se hetki kappelissa ja sen jälkeen kukkalaite kummulle pakkaseen ja sitten roskiin. Oli suurin osa kukista tosi surkeita illalla kortteja hakiessa.

 

Mun paappa kuoli kesällä -18 ja kyllä meki aikuuset lapsenlapset laitettiin kirkos ruusu arkun päälle ja sitte heitettiin ne arkun päälle haudalla. Lisäksi toki lapsenlapset heitti ruusut. En pidä tuota tapaa mitenkää wt:nä tai teennäisenä.

Sitä mä en oo koskaa ymmärtäny, että ei saisi surra jos kuolema oli odotettavis. Kuka pystyy olemaan niin tunteeton, että tunnutaan sivuuttavan asian vähän ku olankohautuksella. Kyllä mä ainaki itkin jo ennen paapan kuolemaa ku näin että kuinka tulee käymään. Mutta itkin myös hautajaisis.

Se, että sinä olet niin tehnyt ei estä sitä että tapa ei olisi WT.

 

Suuret monumentaaliset kukkalaitteet ovat itseasiassa vähentymään päin hautajaisissa. Ellei kyse ole esim.romanisuvusta tai sotaveteraanin hautajaisista. Yleistymään päin ovat pienet kukkavihot sekä yksittäiset kukat. Jos ei tiedä mihin kukkansa hautajaisissa asettaa, niin asiaa voi myös tiedustella paikanpäällä olevalta suntiolta.

 

Mulla vaan on tähän ikään asti semmoinen kokemus että ensin joku Suomeen rantautuva tapa on harvojen juttu, sit siitä tulee velvoittava tapa. Kuten esim.ystävänpäivästä. Tykkään ystävistäni, mutta aika hampaat irvessä vastaan ystävänpäivätoivotuksiin jotten vaikuttaisi sydämettömältä.

Tai Halloween. Melkein kaikki laittavat muksunsa niihin bileisiin, vaikka ensin sitä karsastettiin.

Arvostan kyllä sit vanhoja tapoja, kuten kukkalaitetta, jos on yhtään vainajan sisäpiiriin kuuluva. Siinä ei yksittäinen ruusu riitä, tai ainakaan en ole tavishautajaisissa nähnyt että lähisuku jättäisivät kukkalaitteen tuomatta (jos ei ole joku juoppo-Reiska).
Kukattomat hautajaiset ovat erikseen.

Mut en voi sille mitään että uudet tavat tuntuvat teennäisiltä, ulkomaisilta. En jaksaisi jotain "vietetään kaikki syyskuista ruskanlehti-päivää 17.9 ja sen jälkeen perunajuhlaa 1.10!"

(Ihan ot mutta teillä ei varmaan käytetä ollenkaan esim. ulkona kausivaloja, joulukuusessakin oikeat kynttilät? Lapset eivät vietä kaverisynttäreitä erikseen saati että lapsesi sellaisiin osallistuisi? Mm.nämä vaikutteet ovat tulleet ulkomailta, hui kauhistus sentään!)

 

Se, että sinä olet niin tehnyt ei estä sitä että tapa ei olisi WT.

Sun mielipiteesi ei tee jostakin asiasta tai tavasta wt:tä. Huvittavaa ku aina tällä palstalla jotkut itteään paremmaksi luulevat määräävät ties mitkä asiat wt:ksi ku ne ei nyt satu miellyttämään just heitä.
Mun käsitys wt:stä on kyllä jotakin aivan muuta ku läheisen ihmisen muistamisen ruusulla.

Wt on huonosti pukeutuvia ja huonosti käyttäytyviä kouluttamattomia rääväsuita jotka vetää tupakkaa, nuuskaa ja kaljaa. Naiset on pukeutunu esim. liian pieneen leopardikuvioiseen toppiin ja alta loistaa punaiset rintsikat, jalassa ihan liian lyhyet ja pienet shortsit ja linttaan astutut feikkicroksit. Hiukset on poltettu pilalle vaalentamalla niitä jatkuvasti tai sitte hiukset on pikimustat. On hiusten väri mikä tahansa niin hiukset on tupeerattu pehko joka suihkutettu täyteen hiuslakkaa. Miehillä on sitten päällä hihaton paita, kaljamerkin lippis, paskaiset farkkushortsit ja ne linttaan astutut feikkicrocksit. Eikä pidä unohtaa takatukkaa. Mukuloilla on päällä ties mitä likaista vaatetta ja räkä roikkuu poskella. Käytös koko porukalla epäasiallista, räyhäävää ja kiljutaan omien oikeuksien perään vaikka itte tehtäisiin väärin ja lakia vastaan.

 

Olin yksissä hautajaisissa joissa vainajan lapsenlapsien oli tarkoitus heittää ruusut hautaan. no vainajan läheiset sukulaiset vähän tyrmistyivät kun hautaan ruusuja menivät heittelemään muutkin lapset jotka eivät edes ole sukua ja jotkut tosi kaukaista sukua. Noista asioista tulisi sopia eikä vaan mennä viskomaan mitään ilman lupia. toki eihän se mitään haittaa mutta minusta toisaalta tuo ele on juurikin sellainen ihan läheisille sopiva eikä nyt ihan kaikkien sovi niin tehdä.

 

Joskus voi olla ihan maljakko niitä yksittäisiä kukkia varten, jos on tuhkaaminen edessä. Ne voi sitten ottaa muistotilaisuuteen mukaan.

Nykyäänhän yhä useampi harrastaa yksittäisiä kukkia kukkalaitteen sijaan. Siskon kanssa ostettiin viimeksi kukkakimput satasen kukkalaitteiden sijaan. Ihan älytöntä laittaa hirveät summat johonkin kukkalaitteeseen pikkuhetken takia, ihan siksi, että perinteisesti on ollut tapana. Se hetki kappelissa ja sen jälkeen kukkalaite kummulle pakkaseen ja sitten roskiin. Oli suurin osa kukista tosi surkeita illalla kortteja hakiessa.

Juu, mun mielestä kukkakimput ois jees.

 

No ap itse paheksuu ja pelkää että toisten lapsia pidetään parempana kuin hänen. Siitähän tämä kiikastaa.
Mun mielestä ylipäätään kamalaa että hautajaisissa ruvetaan pitämään mitään paremmuuskilpailua. Vainajan vuoksi sinne mennään eikä antaan lapsille tyylipisteitä.

Minkä mä sille voin, että ihmiset ei tajua tuota. Jos kukkan ei ikinä paheksyåuisi muiden valintoja, ei asiassa tarvitsisikaan toimia miettien näin ”paljon”. Tosin ei ajatteleminen iso vaiva ole. Asia ratkesi nyt itseasiassa niin, että kerroin vanhemmille tällaisia ruusuja lapsille varatun, ja kerroin, että ne voi heittää hautaan arkun perään. Ja halutessaan laskea kirkossakin arkulle Voivat tehdä kuten heistä parhaalta tuntuu.
Ap

 

Tä? Miten ihmeessä sä saat tuosta teennäisen aikaiseksi? Tai jonkun velvoittavan tavan? Kukkalaitettahan ei tarvitse kenenkään hankkia, ylipäätänsä mitään kukkaa ei tarvitse tuoda jos lähiomaiset/vainaja itse tahtoo niin. Ison kukkalaitteen voi vaihtaa vaikka vain siihen yhteen kukkaan ja se saa olla mikä tahansa leikokukka, neilikka, kalla, ruusu jne... Miten hautajaisistakin saadaan aikaiseksi joku kummallinen mielensäpahoittajien kokoontumisajo tai kilpavarustelu? Eihän hautajaisiin ole mikään pakko mennä, jos ei osaa edes vainajan poismenoa kunnioittaa.

Ihan ot, että mitä jos omaiset tai vainaja toivoi kukkalaitteita?
Ap

 

Mulla vaan on tähän ikään asti semmoinen kokemus että ensin joku Suomeen rantautuva tapa on harvojen juttu, sit siitä tulee velvoittava tapa. Kuten esim.ystävänpäivästä. Tykkään ystävistäni, mutta aika hampaat irvessä vastaan ystävänpäivätoivotuksiin jotten vaikuttaisi sydämettömältä.

Tai Halloween. Melkein kaikki laittavat muksunsa niihin bileisiin, vaikka ensin sitä karsastettiin.

Arvostan kyllä sit vanhoja tapoja, kuten kukkalaitetta, jos on yhtään vainajan sisäpiiriin kuuluva. Siinä ei yksittäinen ruusu riitä, tai ainakaan en ole tavishautajaisissa nähnyt että lähisuku jättäisivät kukkalaitteen tuomatta (jos ei ole joku juoppo-Reiska).
Kukattomat hautajaiset ovat erikseen.

Mut en voi sille mitään että uudet tavat tuntuvat teennäisiltä, ulkomaisilta. En jaksaisi jotain "vietetään kaikki syyskuista ruskanlehti-päivää 17.9 ja sen jälkeen perunajuhlaa 1.10!"

Juuri näin. Samaa mieltä. Itse vien kunnollisen kukkalaitten, se on meidän suvussa tapana. Yksittäiset kukat aikuisilta ei.
Ap

 

Jos mennään yksittäisiin kukkiin ja kukkakimppuihin, niin sit vaan loppuu kukkakauppiailta tienestit.

Uurnahautauksen takia (koska siellä ei saa olla kuin 1 kukka) on kukkakauppoja joutunu sulkemaan.

 

Olin yksissä hautajaisissa joissa vainajan lapsenlapsien oli tarkoitus heittää ruusut hautaan. no vainajan läheiset sukulaiset vähän tyrmistyivät kun hautaan ruusuja menivät heittelemään muutkin lapset jotka eivät edes ole sukua ja jotkut tosi kaukaista sukua. Noista asioista tulisi sopia eikä vaan mennä viskomaan mitään ilman lupia. toki eihän se mitään haittaa mutta minusta toisaalta tuo ele on juurikin sellainen ihan läheisille sopiva eikä nyt ihan kaikkien sovi niin tehdä.

Minä tässä nyt voisin lähinnä tyrmistyä, kun lesken, EI VAINAJAN lapsenlapset ovat ilmoitusluontoisesti heittämässä niitä ruusuja sinne hautaan. Siksi minunkin lasteni pikkuserkut heittävät. Ovat sentään sukua. Ja en ole kysynyt leskeltä sopiiko. Ei hänkään kysynyt minulta.
Ap

 

Minä tässä nyt voisin lähinnä tyrmistyä, kun lesken, EI VAINAJAN lapsenlapset ovat ilmoitusluontoisesti heittämässä niitä ruusuja sinne hautaan. Siksi minunkin lasteni pikkuserkut heittävät. Ovat sentään sukua. Ja en ole kysynyt leskeltä sopiiko. Ei hänkään kysynyt minulta.
Ap

Mun tytär heitti mun äitin miehen hautaan ruusun vaikka ei ollutkaan biologinen lapsenlapsi. Mutta äitin mies oli likan elämäs mukana alusta asti ja todella tärkiä ihminen likalle. Oli yksi isovanhemmista. Voi olla läheinen ja yksi lapsenlapsista vaikka ei olisi oikeasti sukua.

Eri asia jos ei olla niin läheisiä.