Huomenta!
Ihanaa KeepGoing, että ootte päässeet jo kotiin! Se oli nopeaa toimintaa
(.)
Nyt se kamelin selkä katkes. Mä oon niin kypsä, fyysisesti (paitsi kohdunsuun tilanteesta ei oo hajuakaan) ja osin henkisestikin. 1,5 viikkoa sitten tää alkoi niillä supistuksilla ja nyt on menty tää aika enemmän ja vähemmän kovilla. Kipeitä supistuksia on sen perjantaiaamun jälkeen ollut ehkä maks 10, mutta mitään ei pysty tekemään ilman, että vatsalle tulee aivan helvetillinen paine. Istuminen on kamalinta, mutta toisaalta niin on seisominenkin. Ja välillä makaaminenkin. Liitoskivut on vielä ihan siedettäviä, mutta sängyssä kääntyminen alkaa silti olla jo ihan suoritus.
Kamalinta kuitenkin tässä on se, että mies on totaalisen sidottu kotiin nyt, kun esikoisen kesäloma alkoi. Se ei voi mennä mihinkään omiin menoihinsa illalla, koska mä en selviä esikoisen maratonnukutuksista. Eilen yritin olla urhea vaimo ja otin lapsen iltahommat hoitaakseni, jotta voin näyttää miehelle että senkun menee vaan harrastukseensa joka on just nukutusaikaan. Jepjep. 1,5 tuntia myöhemmin tulin ulos lapsen huoneesta jalat puutuneina, mulla oli niin huono olo että melkein oksensin ja keskikropalla meni ainakin puoli tuntia rentoutua siitä jumista. Ja luonnollisesti lapsi ei vielä siinä vaiheessa nukkunut. Ei pysty, ei kykene. Sais mun puolesta tuo 3-v. jo ruveta menemään nukkumaan vähän nopeammin. Eikä se eilenkään riekkunut ja riehunut. Se ei vaan nukahtanut.
Eipä sillä, ei tässä itekään voi enää mihinkään lähteä. Oltiin viikonloppu maalla (tuossa 60 kilsan päässä) ja kotimatka oli kyllä aivan helvettiä jo. Eli ei autoilua enää. Tai kaupassa käyntiä. Jos se viime viikkoinen Prisma-reissu oli vielä hauska, niin eilinen ei ollut enää edes melkein viihdyttävä. Itseltä jää siis mm. kaverin polttarit väliin, koska sinne pitäis mennä autolla useampi kymmenen kilsaa ja puuhailla ulkona ja varmaankin istua ja sitä rataa. No thanks.
Perjantaina saadaan esikoinen anopille hoitoon viikonlopuksi. Anoppi halusi sen sinne yökylään kahdeksi yöksi eikä saada kuulemma hakea ennen sunnuntai-iltaa. Jes! Mies meinas, että mentäis leffaan, mutta mä saatan aloittaa jo perjantaiaamuna saunan siivoamisella ja jatkaa päivää käymällä lähikaupassa ostamassa useamman kerran jotain pientä ja kävelen ton 7 kerrosta portaita aina kotiin. Ja torstain äitipolikäynnillä pyydän pari kolme pyöräytystä sen yhden sijaan.
Mutta käynnistystä en kyllä sittenkään vielä halua, koska omat supistuksetkin on ihan riittävän kamalia sitten kun ne kunnolla alkaa. Että vähän on ristiriitaista
Parempaa tiistaipäivää kaikille!
Anskutin ja Muikku 37+5
sektio haavasta kun puhui joku niin paraneminen on kans yksilöllistä.. mutta yleensä suurimmalla osalla se lähtee hyvin käyntiin. Mulla nyt 2 sektiota takana ja hyvin molemmista parantunut. Sektio tehtiin 25.6 ja ei kyllä tunnu mitään kipua ym enää missään... haastavaa tietty haavalle on tää helle... mutta ilmakylpyjä otetaan vauvan kans kilpaa... kyl se tästä.