1
”Hei!” kuului naisääni selkäni takaa. ”Hei” vastasin ja käännyin katsomaan kuka siellä oli.
”No hei!” sanoin uudelleen tunnistettuani naapurirapussa asuvan rouvan. ”Mitä kuuluu?” kysäisin tuttavallisesti, vaikken tiennyt edes hänen nimeään.
”Huomasin tuolta ikkunasta sinun hääräilevän täällä työkalujen kanssa ja päätin uskaltautua kysymään pientä palvelusta. Maksan toki, ilmaiseksi ei tarvitse työtä tehdä.” lisäsi hän nopeasti ja jatkoi ennen kuin ehdin vastata. ”Olisi sellainen pieni pulma, kun tuolla minun eteisessä olevan liukuovikaapin ovi lipsahti pois kiskoltaan enkä minä sitä osannut takaisin laittaa. Huoltomiehellekin jo soitin mutta sanoi ehtivänsä vasta ylihuomenna. Niin, että ajattelin josko sinä voisit katsoa saako sen korjattua.”, hän sanoi ja katsoi kysyvästi.
”Kyllähän sitä katsoa voi” sanoin ja jatkoin ”nyt hetikö?”
”Jos se vain sinulle käy niin minulle sopii kyllä” rouva sanoi ja alkoi siirtyä kohti asuintaloamme. ”Asun tuossa B-rapussa, toisessa kerroksessa:”
Porraskäytävään päästyämme rouva nousi portaita edelläni kaunismuotoinen takapuoli viehkeästi keinahdellen ja käännähti nopeasti sanoen ”Voi kauhea, enhän huomannut edes esitellä itseäni, minä olen Heli” samalla työntäen kätensä eteeni. Naurahdin hieman vaivautuneesti ajatellen, että mahtoiko hän huomata miten olin tuijottanut hänen takamustaan, kättelin ja esittelin itseni, ”No niin nyt voimme sitten virallisesti sinutella” rouva sanoi hymyillen ja jatkoi toiseen kerrokseen.
Astuimme sisään asuntoon ja eteisessä näin puolenseinän mittaisen komeron, jossa oli peililiukuovet joista yksi oli pois kiskoltaan, kuten Heli aiemmin kertoi.
”Siinä se murhe on” Heli sanoi ja näytti ovea. ”Ihan melkein itsekseen se tuolla lailla meni kun ovea avasin.”
Kyykistyin ja koetin katsoa millainen vika siellä on mutta tilaa oli liian vähän nähdäkseni kunnolla. Ja valoakin olis voinut olla enemmän.
”Odota hetki niin haen lampun, jos sen avulla näkisit paremmin” sanoi Heli ja riensi keittiöön. Samalla kun hän kolisteli keittiön kaappeja lamppua etsien huomasin ovenraosta, että viereisessä huoneessa on samanlainen kaappirivi. Avatessani huoneen ovea huikkasin keittiön suuntaan ”Täällähän on toinen samanlainen kaapisto, katson siitä millainen tuo kiskosysteemi on.”
Keittiöstä kuului kolahdus ja Helin hätäinen hihkaisu ”Oi ei, älä mene sin...” mutta hän oli hieman myöhässä koska olin jo astunut huoneeseen.
Huone oli aistikkaasti ja naisellisesti sisustettu makuuhuone, jossa oli suuri kauniisti sijattu vuode jonka päällä oli kaunis alusasusetti ja miehekkään kokoinen dildo. Hätkähdin hieman tuota näkyä mutta paljon enemmän hätkähti Heli ehtiessään perääni. Kasvot valkoisina ja kädet vapisten hän koetti sanoa jotakin, pyyteli anteeksi ja pyysi minua poistumaan huoneesta.
”Ei hätää”, rauhoittelin vapisevaa Heliä ”kaikki hyvin. Kaunis settihän se on ja näyttävä on lelukin.” Melkein itsekseni lisäsin ”varmasti vielä paljon kauniimpi päälle puettuna.” Vilkaisin hätäisesti olkani yli oliko Heli kuullut viimeisen kommenttini mutta hän ei ainakaan näyttänyt sitä.
Palasin eteiseen ja Heli antoi edelleen tärisevässä kädessään olevan lampun minulle. Oven korjaus sujui vaivatta, nyt kun näin mistä oli kysymys. Ojensin lampun takaisin ja siirryin ulko-ovelle lähteäkseni sanoen ”hei.” Heli jäi eteiseen seisomaan ja vaivoin sai sanottua ”hei hei.”
”Hei!” kuului naisääni selkäni takaa. ”Hei” vastasin ja käännyin katsomaan kuka siellä oli.
”No hei!” sanoin uudelleen tunnistettuani naapurirapussa asuvan rouvan. ”Mitä kuuluu?” kysäisin tuttavallisesti, vaikken tiennyt edes hänen nimeään.
”Huomasin tuolta ikkunasta sinun hääräilevän täällä työkalujen kanssa ja päätin uskaltautua kysymään pientä palvelusta. Maksan toki, ilmaiseksi ei tarvitse työtä tehdä.” lisäsi hän nopeasti ja jatkoi ennen kuin ehdin vastata. ”Olisi sellainen pieni pulma, kun tuolla minun eteisessä olevan liukuovikaapin ovi lipsahti pois kiskoltaan enkä minä sitä osannut takaisin laittaa. Huoltomiehellekin jo soitin mutta sanoi ehtivänsä vasta ylihuomenna. Niin, että ajattelin josko sinä voisit katsoa saako sen korjattua.”, hän sanoi ja katsoi kysyvästi.
”Kyllähän sitä katsoa voi” sanoin ja jatkoin ”nyt hetikö?”
”Jos se vain sinulle käy niin minulle sopii kyllä” rouva sanoi ja alkoi siirtyä kohti asuintaloamme. ”Asun tuossa B-rapussa, toisessa kerroksessa:”
Porraskäytävään päästyämme rouva nousi portaita edelläni kaunismuotoinen takapuoli viehkeästi keinahdellen ja käännähti nopeasti sanoen ”Voi kauhea, enhän huomannut edes esitellä itseäni, minä olen Heli” samalla työntäen kätensä eteeni. Naurahdin hieman vaivautuneesti ajatellen, että mahtoiko hän huomata miten olin tuijottanut hänen takamustaan, kättelin ja esittelin itseni, ”No niin nyt voimme sitten virallisesti sinutella” rouva sanoi hymyillen ja jatkoi toiseen kerrokseen.
Astuimme sisään asuntoon ja eteisessä näin puolenseinän mittaisen komeron, jossa oli peililiukuovet joista yksi oli pois kiskoltaan, kuten Heli aiemmin kertoi.
”Siinä se murhe on” Heli sanoi ja näytti ovea. ”Ihan melkein itsekseen se tuolla lailla meni kun ovea avasin.”
Kyykistyin ja koetin katsoa millainen vika siellä on mutta tilaa oli liian vähän nähdäkseni kunnolla. Ja valoakin olis voinut olla enemmän.
”Odota hetki niin haen lampun, jos sen avulla näkisit paremmin” sanoi Heli ja riensi keittiöön. Samalla kun hän kolisteli keittiön kaappeja lamppua etsien huomasin ovenraosta, että viereisessä huoneessa on samanlainen kaappirivi. Avatessani huoneen ovea huikkasin keittiön suuntaan ”Täällähän on toinen samanlainen kaapisto, katson siitä millainen tuo kiskosysteemi on.”
Keittiöstä kuului kolahdus ja Helin hätäinen hihkaisu ”Oi ei, älä mene sin...” mutta hän oli hieman myöhässä koska olin jo astunut huoneeseen.
Huone oli aistikkaasti ja naisellisesti sisustettu makuuhuone, jossa oli suuri kauniisti sijattu vuode jonka päällä oli kaunis alusasusetti ja miehekkään kokoinen dildo. Hätkähdin hieman tuota näkyä mutta paljon enemmän hätkähti Heli ehtiessään perääni. Kasvot valkoisina ja kädet vapisten hän koetti sanoa jotakin, pyyteli anteeksi ja pyysi minua poistumaan huoneesta.
”Ei hätää”, rauhoittelin vapisevaa Heliä ”kaikki hyvin. Kaunis settihän se on ja näyttävä on lelukin.” Melkein itsekseni lisäsin ”varmasti vielä paljon kauniimpi päälle puettuna.” Vilkaisin hätäisesti olkani yli oliko Heli kuullut viimeisen kommenttini mutta hän ei ainakaan näyttänyt sitä.
Palasin eteiseen ja Heli antoi edelleen tärisevässä kädessään olevan lampun minulle. Oven korjaus sujui vaivatta, nyt kun näin mistä oli kysymys. Ojensin lampun takaisin ja siirryin ulko-ovelle lähteäkseni sanoen ”hei.” Heli jäi eteiseen seisomaan ja vaivoin sai sanottua ”hei hei.”
