Helmikuiset 2020

Viestiketju alueella 'Odotusaika' , aloittaja Pompulam, 03.06.2019.

  1. Sampura

    Sampura Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    09.07.2019
    Viestejä:
    16
    Saadut tykkäykset:
    4
    Mulle iski pikku flunssa nyt toiseen kertaan tän alkuraskauden aikana. Viime viikolla tää samanlainen jatkuva aivastelu ja niiskutus kesti noin vuorokauden, nyt jatkunut aamusta saakka. Onneksi on vapaapäivä töistä. Onko muut kärsineet flunssaisesta olosta vielä? Ja ei oo vissiin vaarallista jos ei kuume nouse? Onko mitään varmuutta kellään tästä aiheesta? :)

    Ja tänään siis 7+4
     
    #276
  2. EllenL

    EllenL Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    26.06.2019
    Viestejä:
    32
    Saadut tykkäykset:
    9
    @Muhkupallero joo toivon et tää vähän parempi olo pysyis eikä nyt vaan oo hetkellistä!

    Mun pitäs viikonlopun aikana varata eka ultra ja jotenki se on mulle myös se raja et voin jo snadisti olla iloinen. Mut sitte oon miettiny just tota et voiko sillonkaan huokasta helpotuksesta, et pitääkö kuitenkin odottaa rakenneultraan johon on iäisyyyyys. Lisäks olis helpompi vaan sanoa ni ei tarvii vääntää mm. alkoholista ja jostain ruoasta mitä ei voi syödä, tää peittely on kans aika raskasta ja ku lopulta tuntuu et kyl ihmiset arvaa sen syyn :D
     
    • Tykkään Tykkään x 1
    • Hauska Hauska x 1
    • List
    #277
  3. hanba

    hanba Aktiivinen jäsen

    Rekisteröitynyt:
    23.04.2019
    Viestejä:
    83
    Saadut tykkäykset:
    33
    Luulen että me kerrotaan sitte just np-ultran jälkeen. En yksinkertaisesti jaksa pitää tätä salassa yhtään sen pidempään. Toki nyt jo muutama läheinen ystävä tietää.:)
     
    #278
  4. hanba

    hanba Aktiivinen jäsen

    Rekisteröitynyt:
    23.04.2019
    Viestejä:
    83
    Saadut tykkäykset:
    33
    Sen tiedän että on normaalia sairastua. Raskaus vaikuttaa immuunijärjestelmään ja sitä sairastuu helpommin etenkin just alkuraskaudessa kun elimistö muutenkin taistelee sen kanssa että sisällä on jotain "ylimääräistä" mistä ei kuitenkaan tule hankkiutua eroon.
     
    • Tykkään Tykkään x 1
    • List
    #279
  5. Sampura

    Sampura Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    09.07.2019
    Viestejä:
    16
    Saadut tykkäykset:
    4
    @hanba Juu näin mä ajattelinkin, ja nyt jo parempi olo kuin aamupäivällä :) Kai näitä sitten tulee aina välillä.. Jotenkin sitä vaan säikähtää heti kun jotain normista poikkeavaa tapahtuu :D
     
    • Tykkään Tykkään x 1
    • List
    #280
  6. forester

    forester Aktiivinen jäsen

    Rekisteröitynyt:
    31.05.2016
    Viestejä:
    168
    Saadut tykkäykset:
    111
    Mulla on kahden viikon päästä nt-ultra ja kyllä vähän pelottaa, viimeksi en saanut sieltä hyviä uutisia. Muutenkin on näköjään vähän säikky olo, eilen illalla jomotti vähän alaselkään ja tottakai mielikuvitus lähti laukkaamaan vaikka edellisenä päivänä olinkin kumarrellut marjamättäillä :geek:.
    Mie ehkä annan vatsan kertoa että paksuna ollaan eli saattaa mennä rakenneultran yli, mulla tuskin tämäkään raskaus kovin aikaseen näkyy.
    F ja pallero 10+4
     
    #281
  7. renkula

    renkula Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    27.06.2019
    Viestejä:
    16
    Saadut tykkäykset:
    7
    @Sampura mulla kans vähän flunssainen olo, mut onneks vaan vähän. Mut eiköhän oo ihan normaalia oireilua :)

    Kuvotus on vähän helpottanu sen jälkeen ku aloin syömään lihaa , olin pari kk ilman mitään kuollutta ennen ku tulin raskaaks. Ja kuten ensimmäisessäkin raskaudessa, lihanhimo tosi vahvana mielihaluna. Myös ennen ekaa raskautta olin ollu kasvissyöjä noin kuukauden, et pitänee varmaan jatkossa varoa jos meinaa olla kasvislinjalla, näköjään sillon raskautuu :LOL:

    Mä oon muuten kertonu ihan kaikille :unsure::LOL: mä oon opetellu viime vuosina olemaan sinut tunteideni kanssa, enkä halua sulkeutua surunkaan keskellä, vaikka pahin tapahtuisi. Se on mulle itseasiassa just päinvastoin, musta olis hienoa jos esim. julkisesti itkemisestä tulis normaalia. Et kenenkään ei tarvis hävetä tunteitaan. :rolleyes:
     
    • Ihana! Ihana! x 3
    • Tykkään Tykkään x 1
    • List
    #282
  8. hanba

    hanba Aktiivinen jäsen

    Rekisteröitynyt:
    23.04.2019
    Viestejä:
    83
    Saadut tykkäykset:
    33
    Arvostan niin paljon tuota sun asennetta!! Ja olen ihan samaa mieltä siitä, että kaikkien tunteiden pitäs saada näkyä ja kuulua. Muutenkin keskenmenot ja raskauskomplikaatiot koskettaa todella monia, ja on surullista miten ne jollain tapaa on edelleen tabu. Moni mieluummin hautaa yksin surunsa ja esittää onnellista kuin avoimesti suree ja ilmaisee että nyt ei ole kaikki hyvin.

    Itsekin oon kertonu jo tosi monille, tietämättä onko masussa elämää oikeasti. Toki luotan vahvasti siihen että on, mutta ei siitä toistaiseksi ole konkreettista todistetta. Luulen että on silti parempi, että läheisimmät tietää etenkin, jos pahin käy. En halua silloin jäädä yksin.
     
    #283
  9. Muhkupallero

    Muhkupallero Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    27.06.2019
    Viestejä:
    26
    Saadut tykkäykset:
    11
    Tää on kyllä tosi hyvä pointti. Itsellä takana 1 keskenmeno ja silloin kun se tapahtu, ei oltu kerrottu kauhean monille mutta lopulta kerroin kyllä siitä monelle sellaisellekin joka ei raskaudesta edes tiennyt. Mä kans koin että mitä enemmän siitä puhuu niin sitä vähemmän se tuntuu enää sellasena ahdistavana möykkynä. Toki nää joille asiasta oon puhunu on ollu itselle läheisiä ihmisiä.

    Niinkun @hanba tossa sanokin niin keskenmenot on edelleen jonkinlainen tabu ja sen kyllä huomas kun siitä alko itse puhumaan. Olin ajatellu niiden olevan paljon harvinaisempia mut sitten yhtäkkiä alkokin kuulemaan muiltakin samankaltasia tarinoita. "Hassuinta" oli varmaan kun mulla on yks ystävä joka on mulle aina ollut suht läheinen. Oltiin kyllä joskus puhuttu lapsihaaveista niitä näitä mutta ei koskaan sen kummemmin. Nyt sitten selvis että hän on myös raskaana ja hänellä ollu samoihin aikoihin samankaltanen vastoinkäyminen kun mullakin. Oltais varmaan oltu ihan hyvää vertaistukea toisillemme jos oltais tiedetty että toinen käy ihan samaa juttua läpi o_O

    Tällä kertaa muutama ihminen tietää mutta mustakin tuntuu että kyllä ihmiset kuitenkin arvaa. Pari ihmistä on sanonut suoraan et ei tarvi peitellä, kyllä he on arvannu. Silti sitä vaan ajattelee että jos nyt vielä siihen ja siihen asti pidettäs salaisuutena..

    Ainiin ja se piti vielä kirjoittaa aiheeseen liittyen että jos se pahin sitten tapahtuukin niin kyllä läheisimmät ihmiset yleensä muutenki huomaa että jotain on meneillään.
     
    #284
  10. EllenL

    EllenL Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    26.06.2019
    Viestejä:
    32
    Saadut tykkäykset:
    9
    Joo luulen et jos jotakin ikävää tapahtuis niin tulis sitten silti puhuttua asiasta heille jotka ei edes vielä tietäneet raskaudesta.
    Keskenmenot tuntuu olevan kuitenkin aika yleisiä, oon yllättynyt et omastakin ystäväpiiristä surullisia tarinoita on tullut kuultua aika paljon. Se on myös avartanu omaa näkökulmaa ja ymmärrän kuinka ahdistavaa on jos ihmiset kyselee koko ajan et NOH MILLOS NIITÄ LAPSIA TULEE ja sitten onkin joutunut kokea keskenmenon tai pahimmassa tapauksessa useita. Toisaalta eräs ystäväni sanoi et on menettänyt hermonsa kyselyille ja vastannu suoraan vaan et ollaan lapsettomuushoidossa niin on loppunut se jatkuva vatvominen ja vihjailu (ovat siis oikeastikin).

    Mä kyllä toivon meille kaikille niin paljon onnea ja kaikkea hyvää odotuksen kanssa. Kunpa kaikilla menis hyvin ♥️
     
    • Tykkään Tykkään x 1
    • Ihana! Ihana! x 1
    • List
    #285
  11. Danio

    Danio Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    31.01.2018
    Viestejä:
    5
    Saadut tykkäykset:
    2
    Mä ajattelin ensin et kerron parille läheiselle ystävälle ennen ultraa jo, mut nyt on sit kuitenkin tuntunut hyvältä pitää tämä vielä mun ja miehen yhteisenä salaisuutena :love: Ehkä tarviin vielä aikaa mietiskellä tätä itsekseni. Eka lapsi meille ja tiedän minkälainen hössötys siitä (suvun puolelta) alkaa ja sitä en vielä kaipaa.
    Eli kerron sitten kun siltä tuntuu, töissä on pakko kyllä pomolle kertoa melko pian ihan vaan työtehtävien vuoksi.
    Aika helposti on onnistunut salaaminen, ehkä siks et kukaan ei ikinä uskois et olisin raskaana :D

    Danio 9+5
     
    #286
  12. Klavert

    Klavert Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    24.06.2019
    Viestejä:
    8
    Saadut tykkäykset:
    1
    Mä olen kertonut vasta ihan parille läheiselle ystävälle ja siskolle, henkilöille jotka joko ovat myös parhaillaan raskaana tai joilla on lapsia ja voisi saada vertaistukea tai neuvoja tähän raskauteen liittyen :) ihan ihmettelen että olen saanut pidettyä muilta salassa :LOL: Miehen perheelle on aikeissa kertoa ekan kolmanneksen jälkeen, mutta omista vanhemmistani en vielä tiedä.. miehen vanhemmat osaa pitää salaisuuden, mutta minun vanhempien jälkeen asian tietää koko suku.

    Onko muita jotka eivät käyneet varhaisultrassa? Oli vaikea löytää miehen kanssa molemmille sopivaa vapaata aikaa näille lähiviikoille (hän oli ehdoton mukaan pääsemisestä) ja hintakin olisi ollut melko suolainen, niin jätettiin sitten lopulta menemättä. Viikon päästä eka neuvola ja haluaisin vaan ihan hirveästi jo tietää onko kaikki hyvin :barefoot: Muut oireet vähän tulee ja menee, mutta väsymys säilyy ja rinnat on niin kipeät kokoajan, että hyvä kun kärsii pukea ja riisua. Menossa 7+5
     
    #287
  13. hanba

    hanba Aktiivinen jäsen

    Rekisteröitynyt:
    23.04.2019
    Viestejä:
    83
    Saadut tykkäykset:
    33
    En ole käynyt virallisesti varhaisultrassa, mutta töissä mut ultrattiin 5+5 kun oli sitä veristä vuotoa. Silloin ei vielä sykettä näkyny joten jännityksessä elellään edelleen sen suhteen että onko siellä kaikki kunnossa.

    Mulla etova olo, väsymys, rintojen arkuus ja toisinaan huimaus sekä satunnaiset vatsatuntemukset oireina nyt. Mulla neuvola vasta reilun 2 viikon päästä, pitkä on odottavan aika. Mulla tänään ehkä 7+3.

    Tsemppiä neuvolan odotteluun! Toivottavasti kaikilla menis kaikki hyvin!:love:
     
    #288
  14. Sampura

    Sampura Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    09.07.2019
    Viestejä:
    16
    Saadut tykkäykset:
    4
    Mulla jäi onneksi toi flunssailu taas vuorokauden mittaiseksi, seuraavana päivänä oli jo ihan normaali olo! :)

    Me ollaan kerrottu muutamille kavereille/perheenjäsenille jo, pikkuhiljaa kasvaa toi tietäjien porukka :D Vaikka alkuun oltiin tosi varovaisia, nyt huomaan kuinka puhun vaan vauvasta tai siihen liittyvästä koko ajan. :love: Puolison tyttärelle (7v) ei ihan vielä haluta kertoa, luulen että sille olis todella kova paikka jos tää menis kesken, niin paljon pikku sisarusta toivonut.

    Onko muilla kokemusta "uusioperheistä"?

    Tänään 8+0 :love:
     
    #289
  15. Ropom

    Ropom Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    10.02.2019
    Viestejä:
    24
    Saadut tykkäykset:
    3

    Mäkään en ole käynyt varhaisultrassa ollenkaan, nyt 11+1. Ensimmäinen ultra ensi viikolla ja ahdistaa ihan hirveesti. Mulla on niin oireeton ollut tää koko raskaus että pelottaa ettei siellä mitään olekkaan :unsure:
    Nyt ehkä vähän kaduttaa ettei tullut käytyä..
     
    #290
  16. Fizzyy

    Fizzyy Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    27.12.2018
    Viestejä:
    25
    Saadut tykkäykset:
    5
    Mulla oli meni koko viime viikko flunssassa maatessa. Kuumetta en mitannu (ei ollu kuumeinen olo), mutta inhottava kurkkukipu oli pari päivää joka muuttu nyt kauheeks nenän tukkosuudeks ja nuhaks. Vielä vähä nenä vaivaa mut jo selkeesti voiton puolella.
    Täällä oli kanssa viime viikolla neuvola, mutta itelle jäi aika tyhjä olo sieltä. Ei sitä varmaan tässä ekassa neuvolassa paljoa tehdäkään, että ehkä sit seuraavassa joka rv16 kuunnellaa jo sydänäänet:love:

    Mä oon kertonu läheisimmille kavereille raskaudesta ja on kyl kiva ku saa jutella tästä asiasta heidän kanssa (melkein kaikilla lapsia tai ovat just kans raskaana). Omille vanhemmille kertominen jännittää tosi paljon. En tiiä miks, koska sen tiiän että sieltä tulee kyllä super positiivinen vastaanotto. Päätettiin miehen kans et molempien vanhemmille kerrotaan np-ultran jälkeen.
    Omat oireet on ollu alusta asti aika vähäset ja tässä viime viikkoina ne vähäsetkin oireet on vähentyny. Rinnat kipeytyy aina vasta iha illalla ja yöllä(n):LOL: etovaa oloa oli viikon ajan mut siihen se jäikin.
    Et jännityksellä odotan tota ultraa et onkohan siellä vielä kyydissä mitään:love:

    Rv 8+5
     
    • Tykkään Tykkään x 1
    • List
    #291
  17. Kems

    Kems Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    22.02.2018
    Viestejä:
    25
    Saadut tykkäykset:
    8
    Voihan yökötys ja paha olo :confused::cry:
    Viimeiset pari päivää on ollut ihan kauheita, oksettaa, etoo ja väsyttää koko ajan. Mä haluaisin vaan nukkua ja syödä sitten kun tekee mieli ja sitä mitä tekee mieli, mut hei mullahan on tuo 9kk vauhtiveikko joka ei kyllä anna äidin pysähtyä :rolleyes:
    Muistan edellisestä raskaudesta että ensin tää pahoinvointi nousi uusiin ulottuvuuksiin, ennen kuin helpotti ja loppu raskaus oli vain pientä kuvotusta. Mä niin toivon että tää jo loppuis, koska kyllähän tässä hiukan miettii että pitikö nyt uudestaan ittensä tähän tilanteeseen laittaa :LOL:

    Kaksi viikkoa niskapoimuun ja kyllä sitä alkaa taas odottamaan. Oli ajatus ettei kerrottais raskaudesta ennen sitä, mutta mulla alkaa jo maha pömpöttää joten taitaa olla mahdotonta.

    Kuinka moni on kertoillut ja kuinka moni salailee? Eikö ole pakahduttava tunne salailla kun on onnellinen?

    Kems + möttiäinen 9+5
     
    #292
  18. dingodile

    dingodile Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    25.06.2019
    Viestejä:
    11
    Saadut tykkäykset:
    3
    Meillä nyt 9+5, ja kerroin jo juhannuksen aikaan siskolleni ja parille läheiselle ystävälle, yhdelle jo heti kun viiva näkyi testissä kun piti jonkun kanssa sulatella asiaa :D

    Nyt on ekan neuvolan jälkeen kerrottu molempien vanhemmille, mun sisaruksista ei vielä ihan kaikille. Kavereista lähimmille on sanottu, kun tuntui helpommalta se kuin keksiä tekosyitä miksei lähdetä kesän rientoihin. :whistle: Tuntui myös jotenkin ikävältä salailla mukavaa asiaa, ja mieltä lämmittää saada positiivisia reaktioita läheisiltä. Tulee semmonen onnellinen vire itellekkin tähän odottamiseen, vaikka aluks olin vähän ristiriitasin tuntein. Työkavereille tai harrastusporukoille en kerro vielä pitkään aikaan. :censored:

    Onko muilla ollut päänsärkyä? Mulla nyt pari päivää ihan hirvee hedari, enkä ole vielä keksinyt parannuskeinoa. Panadolia olen pari uskaltanut ottaa, muuten lämpöhauteilla niskassa ja venyttelyllä ja liikunnalla yrittänyt parannella.

    Eka neuvola oli eilen, mukava täti ja kiva fiilis, vaikka pelkkä juttelukerta tosiaan oli. Ultraan saa varata ajan torstaina, ja koitetaan tietty saada se heti kun mahdollista! Olin vähän pettyny kun ei sydänääniä kuunneltu, mutta kuulemma niin epämääräisiä tässä vaiheessa, että ei kannata vielä. Ens kerralla sitten elokuun lopulla!
     
    • Tykkään Tykkään x 3
    • List
    #293
  19. Sampura

    Sampura Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    09.07.2019
    Viestejä:
    16
    Saadut tykkäykset:
    4
    @dingodile Mulla pari kertaa päätä jomotellut, mutta enimmäkseen johtuu varmaan kofeiinin (ja/tai nikotiinin) puutteesta :) Ennen join energiajuomia ja kahvia ihan kiitettävästi, nyt hörppään aamuisin vain kupin kahvia ja koitan sillä pärjätä. Kauheeta varsinkin töissä kun muutenkin tää väsymys on ihan uusissa ulottuvuuksissa :ROFLMAO: Usein tulee päikkärit nukuttua ja illalla sitä kirjaimellisesti "sammuu" sänkyyn ja unet on todella sikeitä! Ihanaa! En muista oonko koskaan nukkunut näin hyvin? :love: Pitää nyt nauttia tästä, kohta ei enää nukuta! :LOL:

    Kuinka moni juo kahvia? Entäs syöttekö salmiakkia? Mä olin ihan järkyttynyt kun luin tosta salmiakki pannasta, siis se jos joku mua himmottaisi! Mites muut "paheet"? Mulla jäi kaikki sille päivälle kun testin tein. Esim tupakkaa oon polttanut jo nuoresta likasta asti, koskaan muka pystynyt lopettamaan, niin nyt ollut niin helppoa ilman.

    Sampura 8+2:love:
     
    #294
    Viimeksi muokattu: 17.07.2019
  20. Päppyrä

    Päppyrä Aktiivinen jäsen

    Rekisteröitynyt:
    17.01.2018
    Viestejä:
    451
    Saadut tykkäykset:
    170
    Mää juon kahvia kyllä ja jos käyn kaverilla tms niin saatan juoda joinain päivinä enemmänkin kun se suositus on. Salmiakkiakin syön välillä muutaman karkin. Auttaa matkapahoinvointiin parhaiten kun imeskelee salmiakkia :) Muita paheita on lähinnä herkuttelu. Tupakoinnin lopetin uutena vuotena yli 10v polttamisen jälkeen. Energiajuomia en juo nyt raskausaikana vaikka mieli tekisi välillä suuresti.

    Aamukahvi ei mikään suuri nautinto kyllä ole kun alkaa ällöttään aina sen jälkeen ja täytyy vähän koota itseään. Kuitenkaan ei ole tarvinnut oksentaa kahvin takia tai muutenkaan niin sitkeästi joka aamu keitän kahvit :D

    Tää väsymys on kyllä jäätävää, mutta silti en saa nukutuksi illalla ajoissa. Aamupäivät on pahimmat tän kooman kanssa.

    Päppyrä & Mörkö 9+0
     
    • Tykkään Tykkään x 1
    • List
    #295
  21. hanba

    hanba Aktiivinen jäsen

    Rekisteröitynyt:
    23.04.2019
    Viestejä:
    83
    Saadut tykkäykset:
    33
    Juon myös kahvia jos mieli tekee. Ennen raskautta sitä meni useampi kuppi päivässä. Nykyään jos on pahoinvointia niin ei kykene juomaan yhtään eikä tee mielikään ja parempina päivinä voi mennä se 1-2 kuppia.

    Salmiakkia oon syöny jäätelön muodossa ja lisäks karkkeja joissa on sisällä salmiakkijauhetta. Salmiakki on aina ollu ihan lemppari mutta en nyt osta enää mitään pussillista salmiakkia vaan pärjäilen vähemmällä.

    Energiajuomat tai tupakka ei oo koskaan kuulunu elämään joten ne ei mun paheita onneksi ole eikä mulla kahvin ja salmiakin lisäksi taida muita ollakaan. Toki ehkä se että jostain syystä roskaruoka maistuis välillä yllättävän hyvin ja koitan sitä rajoittaa että Max kerta viikkoon saa syödä.

    Huh, tää pahoinvointi on kai tullu nyt jäädäkseen. Heti aamusta etoo ihan kiitettävästi.

    Tänään 7+6
     
    • Tykkään Tykkään x 1
    • List
    #296
  22. Sampura

    Sampura Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    09.07.2019
    Viestejä:
    16
    Saadut tykkäykset:
    4
    Mua himottaa BicMac melkein joka päivä, ahh nytkin kuola valuu kun edes ajattelen asiaa vaikka söin juuri tukevan aamiaisen :D Suklaata oon syöny melkein joka päivä patukan verran ja joskus jotain muuta namua. Tikkareita tulee imeskeltyä, auttaa myös tupakan himoon jos sellainen iskee. Muuten oon syöny suht terveellisesti ja säännöllisesti. Salaattia syön paljon, ruoan kanssa, leivän päällä.. Vettä, maitoa ja vissyä juon myös ja niitä menee paljon! Teetä välillä iltaisin.

    Ehkä mä tota salmiakkia uskallan sitten silloin tällöin maistella, aika moni sitä vissiin syö pieniä määriä :)
     
    #297
  23. Muhkupallero

    Muhkupallero Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    27.06.2019
    Viestejä:
    26
    Saadut tykkäykset:
    11
    Mulla ainoa pahe on salmiakki, sitä tekis niin hirveästi mieli. Ja ainoa mikä auttais vähän pahoinvointiin olis jos sais imeskellä turkinpippureita.. :D ihan pieniä määriä oon syöny kun neuvolassa sanottiin et pari karkkia silloin tällöin tai jos vähän on jäätelössä salmiakkia niin ei haittaa. Mut silti tekee tiukkaa kun sitä tosiaa tekis mieli pussitolkulla. Raskauden jälkeen sitten.

    Ennen raskautta aamukahvi oli päivän tärkein asia mutta nyt on ollu niin äärettömän huonot olot etten oo juonu tippaakaan kahvia. Ällöttää pelkkä ajatuskin. Tupakkaa poltin myös joskus mutta raskaanaollessa ei oo edes tehnyt mieli, eli ei tehnyt tiukkaa lopettaa vaikka joskus kuvitteli sen olevan hirveen vaikeeta. Myös mies lopetti kun seinään eikä tehny kovin tiukkaa vaikka oli noin 10 vuotta polttanu.. Mut muuten mun syömiset on mitä sattuu pahoinvoinnin takia :unsure: tietysti kielletyt ruuat on jääny pois mutta muuten syön sitä mitä pystyn silloin ku pystyn. Yleensä se on jugurttia tai jäätelöä tai vesimelonia tmv.. Eli kovin terveellisesti en oo pystyny elämään. Ootan vaan kun kuuta nousevaa että tää pahoinvointi helpottais ja pystyis taas palamaan normaaliin ateriarytmiin ja terveellisiin ruokiin. Oi kun vois aamun alottaa taas puurolla ja syödä lämpimiä kunnon ruokia.. :love:

    Tänään 10+4 eli josko se siitä kohtapuoliin
     
    • Tykkään Tykkään x 1
    • List
    #298
  24. AnnuMannu

    AnnuMannu Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    17.07.2019
    Viestejä:
    11
    Saadut tykkäykset:
    2
    Liitynpä minäkin keskusteluun :geek:

    Onko muita, joilla ensimmäinen konkreettinen todiste vauvasta tulee olemaan eka ultra? Meillä ei siis sydänääniä neuvolassa kuunneltu varhaisten viikkojen vuoksi, ja tuo ultra on vasta kk päästä:eek: Jännittää aivan hulluna.

    Positiivinen testitulos tuli hieman yllätyksenä (tai lähinnä yllättävän nopeasti) tuossa reilu kk sitten. Jätettiin pillerit pois muistaakseni maaliskuussa, joten n. 2kk jälkeen jo tärppäsi. Oli aika shokki, kun minulla on jo ensisynnyttäjäksi ikää (30), minua itseäni "tehtiin" vuositolkulla ja lähipiiristä löytyy useita lapsettomuuden kanssa kamppailevia. Olin siis henkisesti täysin puhunut itseni vuoden odotukseen ennen tutkimuksiin menoa ja pyöritellyt adoptiota vaihtoehtona.

    Positiivisen testin tein, kun menkat olivat vasta 3 päivää myöhässä (edellisessäkin kierrossa oli 2 pvä myöhässä), mutta heräsin jopa yöllä niin järkyttävään alavatsan kipuun että taju meinasi lähteä, oksetti ja tuskan hiki vaan valui :sick: Olin varma, että 15 vuotta syömieni pillereiden vaikutus haihtui ja jotkin endometrioosi oireet paukkasivat päälle. Testin halusin tehdä vain sitä varten, että lääkärille mennessäni voisin kertoa etten ole raskaana. No mitenkäs sitten kävikään... :D

    Tuo positiivinen testi aiheutti kyllä valtavan kriisin ja paniikin, tuntui etten ollutkaan valmis ja pelkäsin kuollakseni raskauden vaikutusta traumaperäisten hermokipujen palaamiseen. Kontrollifriikkinä ahdistuin myös, kun koko talven yli tehdyt suunnitelmat heittivät päälaelleen. Itkua, kriiseilyä ja ahdistusta kesti reilu viikon jonka aikana melkein jo varasin raskauden keskeytyksen, mutta yhdessä yössä kaikki ahdistus hävisi ja aloinkin odottaa innolla tulevaa. Ehkä hormonit tekivät temppunsa? :love:

    Väsyttää vuorokauden ympäri, paitsi aamuyöllä o_O Kuvottaa, alavatsaa jomottelee enkä pysty rehkimään normaali tahtiini. Perseestä.


    Neuvola on laskenut edellisten kuukautisten mukaan viikkoja olevan nyt 9+2, itse olen sataprosenttisen varma viikkojen olevan max 8+2 ekan mahdollisen hedelmöittymisajan mukaan.
     
    #299
  25. Bambinen

    Bambinen Aktiivinen jäsen

    Rekisteröitynyt:
    14.12.2017
    Viestejä:
    105
    Saadut tykkäykset:
    33
    Minä oon viettänyt hiljaiseloa täällä hetken. Mutta tosiaan viime viikolla verta lorahteli ja pääsin seuraavana päivänä neuvolaan ja siellä kaikki ok, kaksosraskautta sillon ilmoille heitteli kun näkyi kaks pussia kohdussa. kävin siitä muutaman päivän jälkeen yksityisellä ultrassa ja siellä toista pussia ei enää näkynyt kuin hieman, epäilivät jotain hematoomaa tms mikä olisi vuodon voinut aiheuttaa. Mutta lisäksi saivat mitattua viikkoja vain 6+1, omien laskujen mukaan silloin olisi pitänyt olla jo 7+4.. vuoto onneksi on loppunut ja kipuja ei missään vaiheessa ole ollut. Perjantaina on ensimmäinen neuvola, jännittynein mielin sitä odotan, että miltä näyttää masussa :unsure: testit on ollu selviä plussia jo ennen kontrolliviivaa, että jotain siellä tapahtuu kuitenkin. Samoin oireet on pysyneet ennallaan, rinnat arat, väsymys ja nälkä kokoajan :ROFLMAO: toivon niin, että kaikki olisi hyvin, vaikka varautuu tietenkin pahimpaan :( nyt on siis menossa rv 8+1 tai 6+5.. aika iso heitto siis näiden välillä..
     
    #300
Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti