Helpotusta vauvatalkoisiin -Realitysarjat

Uudessa dokumentaarisessa tosi-tv-sarjassa suomalaiset naiset ja miehet hankkivat lapsen tuntemattoman kanssa.
Nelonen tiedotti vajaat kaksi vuotta sitten, että televisiossa tullaan näkemänä täysin uudenlainen ohjelma, jossa ihmiset hankkivat lapsia tuntemattomien kanssa.

Runsaasti keskustelua herättänyt sarja on nyt edennyt siihen pisteeseen, että se nähdään keväällä Nelosella ja Ruudussa. Nelosen tiedotteen mukaan dokumentaarisessa realitysarja nähdään, miten sen päähenkilöt päästävät katsojat seuraamaan intiimiä matkaa vanhemmaksi perinteisestä poikkeavalla tavalla.

Jenni Alexandrovan luotsaama Lapsi tuntemattoman kanssa -sarja seuraa suomalaisten 25–45-vuotiaiden sinkkujen ja lapsettomien naisten ja miesten yritystä saada oma lapsi toisen samassa tilanteessa olevan kanssa.

Kyseessä on maailmalla yleistyvä kumppanuusvanhemmuus, joka tarkoittaa, että lasta toivovat sopivat keskenään lapsen hankkimisesta ja kasvattamisesta, mutta eivät lähtökohtaisesti asu yhdessä tai ole keskenään rakkaussuhteessa.



Nelosen mukaan ohjelman tuotantoprosessi on ollut pitkä ja sitä on kuvattu puolitoista vuotta. Tuona aikana nähdään, miten päähenkilöt etenevät poikkeuksellisella matkallaan kohti vanhemmuutta. Jokaisen matkalle mahtuu yritystä, kipeitä pettymyksiä ja onnenhetkiä.

Sarja alkaa ohjelmaan hakeneiden ja valittujen kumppanuusvanhemmuusleiriltä, jossa ryhmä toisilleen tuntemattomia naisia ja miehiä viettää yhdessä muutaman päivän toisiinsa tutustuen. Tavoitteena on löytää leiriltä kumppani, jonka kanssa voisi sitoutua yhteiseen elämänmittaiseen vanhemmuuteen. Kumppanin löydyttyä lasta aletaan yrittää – kukin pari valitsemallaan tavalla.

Kun sopiva vanhemmuuskumppani on löytynyt, pitää parien tehdä isoja päätöksiä, ja edessä pettymyksiä ja kysymyksiä. Kumpi on lähivanhempi? Kenen sukunimen lapsi saa? Miten toimitaan vanhempien ristiriitatilanteissa, entä jos toinen muuttaa satojen kilometrien päähän tai vaikka kuolee?

Ohjelmassa mukana olevat henkilöt esitellään keväällä. Sarjan asiantuntijoina toimivat psykologi Kalle Partanen, kumppanuusvanhemmuuden asiantuntija, psykoterapeutti Kaisa Niittynen sekä perhe- ja lasten oikeuksien asiantuntija, asianajaja Marja Välilä.

Ohjelma perustuu israelilaisen Gil Formatsin formaattiin Pregnant & Platonic, josta myös BBC on tuottanut oman versionsa.

Lapsi tuntemattoman kanssa -sarja sai paljon huomiota jo etukäteen ja keskustelu sen idean ympärillä kävi kuumana. Muun muassa Ilta-Sanomien lukijat jakautuivat kahtia sen suhteen, voiko vanhemmuus todella toimia liki vieraan kanssa.

https://www.is.fi/viihde/art-2000006313607.html
 
Aika mielenkiintoinen idea tehdä lapsi tuntemattoman kanssa. Enkä nyt ihan heti lähtisi tyrmäämään. Nykyisin ihmiset ovat niin vaikeita, että eivät löydä kumppaneita :p, mutta moni silti haluaisi lapsia.
Miksei voisi laajemminkin jollain keinoin yhyttää lasta haluavia yhteen.
 
Toisinaan tällainen kumppanuusvanhemmuus saattaa olla huomattavasti tasapainoisempi kuin normi parisuhdevanhemmuus.
Toisaaltaan, mitä jos se toinen kumppanivanhempi löytää puolison ja toinen kumppani ei pidä tästä uudesta puolisosta eikä koe häntä sopivaksi lapsen elämään??? Onkohan tällaiset tilanteet mietitty sopimukseen jo valmiiksi?
 
Toisinaan tällainen kumppanuusvanhemmuus saattaa olla huomattavasti tasapainoisempi kuin normi parisuhdevanhemmuus.
Toisaaltaan, mitä jos se toinen kumppanivanhempi löytää puolison ja toinen kumppani ei pidä tästä uudesta puolisosta eikä koe häntä sopivaksi lapsen elämään??? Onkohan tällaiset tilanteet mietitty sopimukseen jo valmiiksi?
Todellakin voisi toimia paremmin, kun ei olisi mitään henkilökohtaista painolastia tmv. suhteen ongemia taustalla, vaan voisi keskittyä ihan vain lapsen hyvinvointiin.
Mitä tulee uusiin kumppaneihin, niin ovat tosiaan riski. Mutta käsittääkseni nykyisin joka toisella on ns. uusioperhekuvioita, eikä niissä läheskään kaikissa aikuiset tule toistensa kanssa toimeen.
 
Todellakin voisi toimia paremmin, kun ei olisi mitään henkilökohtaista painolastia tmv. suhteen ongemia taustalla, vaan voisi keskittyä ihan vain lapsen hyvinvointiin.
Mitä tulee uusiin kumppaneihin, niin ovat tosiaan riski. Mutta käsittääkseni nykyisin joka toisella on ns. uusioperhekuvioita, eikä niissä läheskään kaikissa aikuiset tule toistensa kanssa toimeen.
Aivan totta. Melkein uskaltaisin liputtaa kumppanuusvanhemmuutta astetta parempana vanhemmuutena kuin normi parisuhdetta.
 
Ei. Ihan oikeesti ei. Miksi lapselle on tarjolla jo lähtökohtaisesti rikkinäinen perhe?
Siksi, että syntyvyys on Suomessa ihan liian alhaisella tasolla. Tähän on toki monia syitä, mutta yksi merkittävä tekijä on se, että ei löydy sopivaa kumppania.

Toki ideallitilanne on se, että lapsi syntyy kahden toisiaan rakastavan ihmisen perheeseen, mutta monelle se ei ole mahdollista ja toisaalta moni tällainen suhde päättyy, joten ei tuo mielestäni ihan hullu idea ole.
 
r0s
Älä nyt. Jos tämä saa ihmiset vaikka innostumaan omassakin elämässä etsimään "kumppanuusvanhemmuutta", niin ihan hyvähän tuo vain on :D
No en sanoisi. Ihmnen, joka katselee moisia ohjelmia, on jotenkin perverssi, minusta. -Ja pahalla tavalla!

Ja entäs kun jotain menee väärin. Tuskinpa ohjelmia minnekään pistetaan ja sieltä se alkunsa saanut "rakkauden hedelmä" sit voi vanhempana katsella, millaisella säädöllä sai alkunsa.

Liian liki, liian läheltä.
 
No en sanoisi. Ihmnen, joka katselee moisia ohjelmia, on jotenkin perverssi, minusta. -Ja pahalla tavalla!

Ja entäs kun jotain menee väärin. Tuskinpa ohjelmia minnekään pistetaan ja sieltä se alkunsa saanut "rakkauden hedelmä" sit voi vanhempana katsella, millaisella säädöllä sai alkunsa.

Liian liki, liian läheltä.
No en tiedä. Mitihän esim. kuinka moni lapsi saa alkunsa jostain kännipanosta baarireissun päätteeksi. Tai jostain "hairahduksesta", kun oma suhde kyllästyttää. Tuossa sentään kaksi ihmistä oikeasti haluaa lapsen ja on valmistautunut sen kasvattamiseen. Edellisiin nähden ihan hyvät lähtökohdat kasvattaa järkevä ihminen.
 
r0s
No en tiedä. Mitihän esim. kuinka moni lapsi saa alkunsa jostain kännipanosta baarireissun päätteeksi. Tai jostain "hairahduksesta", kun oma suhde kyllästyttää. Tuossa sentään kaksi ihmistä oikeasti haluaa lapsen ja on valmistautunut sen kasvattamiseen. Edellisiin nähden ihan hyvät lähtökohdat kasvattaa järkevä ihminen.

Joo. Mutta ne lapset eivät voi katsoa sitä hairahdusta televisiosta! Emmekä me.
 
r0s
Eivät ehkä telsusta, mutta monet daijut näyttävät tunkevan someen kaiken mahdollisen, mitä kukaan ulkopuolinen ei edes haluaisi tietää... saati itsestään kerrottavan.

Mutta ei se, että monet tyhmät niin tekevät, muuta sitä sellaiseksi minkä voi laskea moraalisesti oikeaksi.

En aio katsoa ja taatusti ruoskin sanallisesti jokaikistä pöllöä joka katsoo.
 
vierailija
Toisinaan tällainen kumppanuusvanhemmuus saattaa olla huomattavasti tasapainoisempi kuin normi parisuhdevanhemmuus.
Toisaaltaan, mitä jos se toinen kumppanivanhempi löytää puolison ja toinen kumppani ei pidä tästä uudesta puolisosta eikä koe häntä sopivaksi lapsen elämään??? Onkohan tällaiset tilanteet mietitty sopimukseen jo valmiiksi?
Aika perus uusperheongelma. Eksät on nyksän mielestä aina perseestä...
 

Yhteistyössä