Ajattelin rueta kyselemään muiden kokemuksia lasten ja hevosten yhdistämistä. Itse harrastan aktiivisesti hevosia/ratsastusta (omia hevosia) ihan valmennus ja kisailu mielessä mutta nyt alkaa pahemman luokan vauva kuume painaa päälle. Rupesinkin tiedustelemaan muiden kokemuksia että miten pitkälle raskaus aikana ratsastitte? Entä miten pian pääsitte hevosen selkään uudelleen? En haluaisi silti rakkaasta harrastuksesta luopua..
Hevoset ja lapset
- Viestiketjun aloittaja taustalla
- Ensimmäinen viesti
moi! niiden yhdistäminen on jollain tavalla hankalaa. Raskauden aikana mä ratsastin neljännelle kuulle asti. Sitte se rupes tuntuu pahalta ja toisaalta myös palkäsin et tipun. takasin selkään menin sitte jälkitarkastuksen jälkeen eli parikuukautta synnytyksen jälkeen. Tallitöitä eka raskauden aikana tein 7kk asti sitte se alko niin supisteleen etten enää kyenny. vauvan hoidon ajaksi kyllä suosittelisin että ottaisit jonku hoitaa niitä heppoja, sillä vauvanhoito vie kaiken ajan ja energian. Mä yritin kyllä niitä yhdistää mutta oli aika uuvuttavaa. mutta kaikki tietty jaksaa eritavalla. tsemppiä! mä oottelen et noi lapset kasvais vähän niin alan taas enemmän puuhaan heppojen kans. sillä siitä en voi luopuu kokonaan. taukoa on vaan joutunu pitämään. mukavaa aikaa sekin toki on ollut. Tsemppiä!! 
Esikoisen odotuksen aikaa kävin vielä rv35 hevosen selässä, käyntiä siis kentällä. Puolessa välin raskautta alkoi jo se maha haitata menoa, otti etukaareen kiinni ja se hölskytys on sitä luokkaa ettei juuri pysty muuta ku käyntiä menee. Toisen odotuksessa sit jo rv12 alkoi maha muljumaan niin hassusti et piti lopettaa siihen! Ja tuli muutenki liitoskivut yms heti kehiin ettei pystyny edes kävelee, ratsastuksesta puhumattakaa! Ja kyllähän se putoamisen pelko tuli, mitä en ennen ole potenut! Olin eka raskauden aikaa töissä tallilla (18hevosta) mut selkävaivojen takia se piti lopettaa jo toisella raskauskuukaudella. Takaisin selkään oon noussu heti jälkitarkastuksien jälkeen ja nykyisin vaan köpöttelen miehen tädin hevosilla, ootellen sitä omaa... Nyt tässä oottelen et lapset kasvavat (nuorempi 7kk) ja päästään jossai vaiheessa muuttaa maalle niin sais sen oman hevosen!!!
Onnea vaan tulevaan, kyllä ne hevoset ja lapset voi yhdistää. Tietty lapsi vie paljon aikaa ja aina voiton jos niitä kahta vertaa... Ja kaikkihan riippuu omasta terveydestä ja halusta, eikös
Onnea vaan tulevaan, kyllä ne hevoset ja lapset voi yhdistää. Tietty lapsi vie paljon aikaa ja aina voiton jos niitä kahta vertaa... Ja kaikkihan riippuu omasta terveydestä ja halusta, eikös
keiju harmaana
Itse luovuin ratsastuksesta heti kun tiesin olevani raskaana; syynä putoamisen pelko ja se että "ratsuni" ovat ravihevosia.
Muuten en kyllä luopunut oikeastaan mistään tallitöistä. painavia en tietenkään kantanut enkä kottikärryjä lykännyt lantalan siltaa pitkin, mutta kaikkea muuta tein aina voinnin ja jaksamisen mukaan (=paljon!) .
Minua onneksi siunattiin aurinkoisella ja hyväunisella lapsella! Lapsi veteli 3-4h päiväunia ja aamulla nukkui pitkään, niin hyvin kerkesin tekemään tallityöt! Ja pienestä pitäen on meidän neiti viihtynyt tallissa, ensin rattaissa ja sitten omien kottareiden, lapion ja luudan parissa ja hevosille leipiä syöttäen... ja nyt (5-v) omaa ponia hoidellen.
Muuten en kyllä luopunut oikeastaan mistään tallitöistä. painavia en tietenkään kantanut enkä kottikärryjä lykännyt lantalan siltaa pitkin, mutta kaikkea muuta tein aina voinnin ja jaksamisen mukaan (=paljon!) .
Minua onneksi siunattiin aurinkoisella ja hyväunisella lapsella! Lapsi veteli 3-4h päiväunia ja aamulla nukkui pitkään, niin hyvin kerkesin tekemään tallityöt! Ja pienestä pitäen on meidän neiti viihtynyt tallissa, ensin rattaissa ja sitten omien kottareiden, lapion ja luudan parissa ja hevosille leipiä syöttäen... ja nyt (5-v) omaa ponia hoidellen.
Ite ratsastin niin kauan kun tuntu hyvälle....sehän on yksilöllistä
Tallitöitä tein molemmilta lapsilta vielä synnytyksen käynnistysaamunakin,sairaala-ajan sentään olin talikon varresta pois
Heti kun kotiuduin aloin aamusyöttää hepat (kaks omassa pihassa silloin) ja roudasin ne pihalle,toisen hepan vuokraaja putsas karsinat jne päivällä ja ite tein iltatallin. Ei siinä varmaan kyl menny ko viikko kun putsasin karsinatkin pääsääntösesti ite
Ensimmäistä kun ootin iskin epätoivosesti jäiseen maahan aitatolppia rautakangella ja lekalla viellä synnytysviikolla
Tallitöitä tein molemmilta lapsilta vielä synnytyksen käynnistysaamunakin,sairaala-ajan sentään olin talikon varresta pois
Heti kun kotiuduin aloin aamusyöttää hepat (kaks omassa pihassa silloin) ja roudasin ne pihalle,toisen hepan vuokraaja putsas karsinat jne päivällä ja ite tein iltatallin. Ei siinä varmaan kyl menny ko viikko kun putsasin karsinatkin pääsääntösesti ite
Ensimmäistä kun ootin iskin epätoivosesti jäiseen maahan aitatolppia rautakangella ja lekalla viellä synnytysviikolla
n20
Tää on kans varmaan ihan vauvasta kiinni et miten nukkuu ja viihtyykö"yksin" hetkeäkää. Aika hankalaa toi varmaan on, mut jos apu on lähellä niin kyllä sitä sit pärjää!
Mä vasta odotan ensimmäistä rv 17+.Oma talli on pihassa ja mulla on kaks omaa hevosta ja miehen tytöllä poni, jonka liikutuksesta joudun osittain huolehtimaan. Mies osallistuu tallitöihin, eli ne ei ole ongelma.
Toistaiseksi oon ratsastanu suht normaalisti, nelivuotiaalle vaihdoin vähän vahvemman kuolaimen maastolenkeille, että varmasti tarvittaessa pysähtyy. Sillä on kyllä jotenki sellanen askel että sillä ei ole enää niin mukava mennä, mutta vanhemmalla (joka on pomminvarma otus) oon ajatellu ratsastaa niin pitkään ku hyvältä tuntuu ja sen jälkeen voin ajella sillä ja kesällä tyttökin voi sitä liikutella. Neli vuotiaasta oon jo sopinu kaverini kanssa että se rupeaa sitä ratsastamaan sitten kun enää pysty, sillä haluan että sen koulutus menee eteenpäin.
Kyllä sitä aina saa jonkun vuokraajan tai muun ratsastajan sille ajalle kun ei itse selkään pääse. Mulla on useampikin ystävä joilla on sekä lapsia ja hevosia ja ei kukaan tuntemani hevosiaan ole pois myynyt raskauden takia.
Toistaiseksi oon ratsastanu suht normaalisti, nelivuotiaalle vaihdoin vähän vahvemman kuolaimen maastolenkeille, että varmasti tarvittaessa pysähtyy. Sillä on kyllä jotenki sellanen askel että sillä ei ole enää niin mukava mennä, mutta vanhemmalla (joka on pomminvarma otus) oon ajatellu ratsastaa niin pitkään ku hyvältä tuntuu ja sen jälkeen voin ajella sillä ja kesällä tyttökin voi sitä liikutella. Neli vuotiaasta oon jo sopinu kaverini kanssa että se rupeaa sitä ratsastamaan sitten kun enää pysty, sillä haluan että sen koulutus menee eteenpäin.
Kyllä sitä aina saa jonkun vuokraajan tai muun ratsastajan sille ajalle kun ei itse selkään pääse. Mulla on useampikin ystävä joilla on sekä lapsia ja hevosia ja ei kukaan tuntemani hevosiaan ole pois myynyt raskauden takia.