Hiljainen adoptiopalsta?

Moi kaikille!
Ajattelin herätellä vähän palstaa, että jos tännekin saataisiin adoptiokeskusteluja aikaiseksi, aika hiljainen on tämä lista..

Siispä onko täällä ketään?

 

Moi! Tuleehan täällä aika usein käytyä, mutta hyvin vähän täällä kukaan kirjottelee. Tässä tuli mieleeni, että kun neuvonta kestää noin vuoden niin kuinka usein siinä käytännössä tavataan sosiaalityöntekijää, varmaan yksilöllistä sekin, mutta onko tapaamisia esim. kerran kuukaudessa, pari kertaa kuukaudesa....?

 

Moi!
No minimimäärä tapaamisia on 4 tapaamista ja minimiaika on se 6kk, minkä alle lautakunta ei ilmeisesti käsittele hakemuksia, mutta se tosiaan vaihtelee todella paljon. Monesti neuvonta kestää sen vuoden ja yksilöllisesti sitten on niitä tapaamisia.

Meillä neuvonta kesti eka kerralla n. 7kk ja oli 5 tapaamista + kotiselvityksen kirjoittaminen päälle. Toinen neuvonta oli aika tarkkaan sen 6kk ja silloin myös 5 tapaamista + kotiselvityksen kirjoittaminen päälle.

 

Moi, Kerttu-Maria! Mistä maasta olette adoptoineet ja minkä ikäisiä lapsia? Olen jotenkin kuvitellut, että tapaamisia olisi tuplasti enemmän.

 

Riippuu varmaan ihan sos.tt:stä, toimistosta, paikkakunnasta, siitä tekeekö neuvonnan kunta vai Pela jne, miten homma etenee..Mitään yhtenäistä käytäntöä ei taida ainakaan valtakunnallisesti olla ja tietysti aina perheen tilanne kai vaikuttaa siihen pituuteen vielä yksilöllisesti, mutta tiedän, että joskus ilmoittavat jo neuvonnan alussa tyyliin: "vuoden on tavannut kestää tämä neuvonta" tms. Vaihtelua on siis paljon..

Meidän lapset on olleet kotiin tullessaan 5kk ja 8kk, molemmat ovat E-Afrikasta. B) (terkkuja vaan tutuille) =)

 

Moikka! Kiva olisi pitää tätä palstaa hengissä! Itsekään en ole tosin taas ehtinyt käymään. Kiitti kansku yv:stä! Vastailen kun tästä taas ehdin palata koneelle.

Meillä ihan ekan soiton aikana kun soitin Pelaan, sanottiin että neuvonta kestää puolitoista vuotta. Mutta ei suostunut sanomaan, miten pitkä jono on että pääsisi neuvontaan.. Mikä oli jotenkin outoa. Tai ehkä en vain ymmärrä jotain pointtia vielä kun aihe on niin uusi minulle Ehkä kertovat vasta jos menisi info-tilaisuuteen? Välillä törmää kyllä tämän aiheen ympärillä outoon "salamyhkäisyyteen". Tiettyjä asioita "ei saa" adoptoineilta kysyä koska loukkaantuvat ym. Ehkä olen tosiaan vielä niin ummikko tässä, mutta minua tämä kummaksuttaa, ettei asioista voi avoimesti puhuta. Kai tyhmiäkin kysymyksiä saa kysyä jne..

 

Hienoa, että joku jo adoptoinut myös kirjoittelee välillä! Varmasti haluavat sanoa, että adoptio neuvonta kestää 1.5 vuotta, koska pisimmillään kestää sen verran! Ja siihen varmasti kannattaa varautua, että se tosiaan voi kestää sen 1.5 vuotta, plus jonotus muutaman kuukauden neuvontaan.

 

Totta..Eteläisessä Suomessa saa jonotella pahimmassa tapauksessa vuodenkin neuvontaan ja neuvonta voi kestää sen reilun vuoden ja sitten vielä kotiselvitys päälle. Lupajono on tällä hetkellä 7kk, joten kovin nopeaa touhua ei adoptointi missään nimessä ole, edes ennenkuin paperit suuntaavat kohdemaahan.

Millaisia asioita tarkoitat, Kimppa?

 

Luin netissä jonkin adoptoineen mielipiteitä, kuinka on tosi tökeröä kysyä esimerkiksi, että onko adoptioäidillä äitiyslomaa ja miten pitkä se on. Ei musta ole ollenkaan ihmeellistä, että kaikki eivät tiedä, miten vanhempainetuudet menevät adoptiolasten kanssa. Mulle on vieläkin vähän epäselvää vaikka jo jotain olen selvittänyt.. Ihan siis kysymys tämmöisestä fakta-asiasta ja jonkun mielestä se on loukkaavaa.

Toinen minkä nyt heti muistan oli, että on (hänen mielestään) myös epäkohteliasta kysyä, oliko adoptioprosessi rankka/ miten kauan se kesti tms. Onhan se varmaan ollut monilla rankka, mutta musta tämä on vähän saman tyylinen kysymys kuin että "miten raskaus meni?". Vaikka odotusaika tietenkin adoptiossa on yleensä pidempi..

On myös selvästi epäkohteliaita ja vain tosi juntteja kysymyksiä etenkin ihmisiltä, jotka eivät ymmärrä koko adoption pointtia tai ovat esim hirveän ennakkoluuloisia ulkomaalaisia kohtaan. Rasisteja en voi sietää, joten kaikki vähänkin siihen viittaava saisi mun niskavillat pystyyn..

 

Enpä ole moisiin törmännyt vielä, että joku tuollaisista asioista olisi loukkaantunut, mutta meitähän löytyy niin moneen junaan

Osoitteessa http://www.adoptioperheet.fi on aika hyvin selitetty noita adoptiovanhempien vanhempainetuuksia - kannattaa sieltä kurkata! Kelan sivuillakin taitaa olla Vanhempainetuuksien alla erikseen Vanhempainraha -kohdassa adoptiovanhempien "osuus".

Tietysti kaikki eivät jaksa (eikä tarvitsekaan) adoptioprosessinsa kiemuroita aina selittää, mutta ei kai kysyminen epäkohteliasta ole, minusta ainakaan.

Rasismi suututtaa minuakin, samoin se, jos lapsen taustoista udellaan (siis tuntemattomat) ja ihmetellään, jos ei tietoa tahdo oikein herua Ne kun ovat lapsen yksityisasioita, ei mitään koko maailman yhteistä omaisuutta.

 

Samoin ymmärrän, että monilla adoptoineilla on taustalla lapsettomuutta, joka voi olla vaikea pala. Siihen liittyvät utelut eivät tietenkään ole huomaavaista. Toisaalta myöskin lapsettomuuden automaattinen olettaminen, ellei taustalla olekaan lapsettomuutta.

Monille (etenkin vanhemmille ihmisille) voi olla tosi vaikeaa ymmärtää, jos joku adoptoi, vaikka olisi mahdollista saada biologinenkin lapsi. Tätä olen meidänkin kohdalla paljon miettinyt. Omien isovanhempien ja vanhempien mahdollisia reaktioita jos adoptioprosessiin lähdemme.. Tästäkin kiinnostaa kuulla ajatuksia, jos joku miettii samaa!

Mutta muuten musta kaikkea "salaperäisyyttä" voisi mielstäni välttää - vähentää se ennakkoluulojakin. Vielä ihmettelen sitä, miksei Pela voinut kertoa puhelimessa, miten pitkään neuvontaan pääsyä pitää odottaa? Tuleekohan niin paljon puhelinkyselyjä, etteivät halua antaa tietoa kuin vasta infossa?

 

En tiedä kovin tarkkaan Pelan systeemeistä, meillä neuvonnat on antanut oma kunta. Mutta käsittääkseni neuvonta-aikaa saa soittaa jossain vaiheessa infon jälkeen - korjatkaa joku Pelan neuvonnassa oleva / ollut..?

Itse olen aina aika hyvin saanut tietoa adoptiosta, enkä voi sanoa törmänneeni salamyhkäisyyteen B) asian tiimoilta. Mutta tulevat ja olevat adoptiovanhemmatkin on ihan tavallisia ihmisiä, joten monenlaisia mielipiteitä, luonteenlaatuja jne. tietysti mahtuu joukkoon. Ei se adoptio yksistään varmaan kenestäkään tee salaperäistä

Tsemppiä adoptiopolulle! :flower:

 

No nyt selvisi tuo etuusasiakin, kiitos linkkivinkistä Kerttu-Maria! En ollut ihan varma saako ansiosidonnaista vai. Mutta niinhän se on, että saa ansiosidonnaista vanhempainvapaata n 8kk.

Se on ihan hyvä kuulla, meille ei olisi mahdollisuutta, että jäisin jollekin pitkälle hoitovapaata vastaavalle jaksolle (josta saa jonkun vajaa 300 kuussa + kuntalisä). Jee, taas yksi mahdollinen "este" raivattu

 

Tuli ylimääräinen silmänisku tuonne kuntalisän perään, mutta ei se mitään haittaa..

 

Wau, täällähän on keskustelu lähtenyt käyntiin. Olen tuolta lapsettomuus-puolelta aina välillä käynyt kurkkimassa täällä ja harmitellut keskustelun vähyyttä. Juuri äsken täytimme perhelomakkeen eli meillä homma on vasta alkutekijöissään. Meille sanottiin alkuinfossa (Tampereen PeLa), että noin 1kk kuluessa lomakkeen jätöstä ottavat yhteyttä. Onko kukaan muu samassa vaiheessa?

 

Tarkoitetaanko alkuinfolla Pelan sivuilta tapahtumat osiolta löytyvä: Kansainvälinen adoptioprosessi tutuksi ? Eli siellä käydään ihan ensin kun haluaa lähteä prosessissa liikkeelle?

 

Kiitoksia kovasti vastauksesta! Ovatko Mindbrain teidän paperit jo olleet kauan kohdemaassa? Muistelisin, että teidän prosessi on jo niin pitkällä jostakin ketjusta!

 

Moi vaan kaikille!

Mukavaa nähdä että täällä tapahtuu jotain! Aika hiljasta tuntuu adoptiopalstalla muuten olevan... Meillä jo perhe kasassa. Nyt viikonloppuna tulee tasan vuosi siitä kun pikkuinen pipana meille muutti. Käsittämätöntä kuinka äkkiä aika sitten menee kun ei enää odotakkaan! Infotilaisuus tuntuu jo niiiiiiiin kaukaiselta asialta.
Adoptiopäätös kun tehtiin niin Pelaan soiteltiin ja seuraava info sattui viikon päähän, jonne mahduttiin mukaan.
Olisikohan ollut elokuu ja syyskuussa alkoi valmennus. Vuosi oli 2004. Parinkuukauden välein valmennuksissa käytiin ja ahkerasti kotitehtäviä rustattiin...
Yhdenlainen Lottovoitto sattui meidän kohdalle. Kaikki kävi todella "kivuttomasti" ja meillä oli todella mahtava ihminen prosessia läpiviemässä. Nyt tuo lottovoitto parkua ryölöttää vaunuissaan... Pitää mennä se pelastamaan.

 

Kyllä se on varmaan niin hieno ja unohtumaton asia kun vihdoin lapsitiedon saa ja koko hakumatka ja kaikki! (niinkuin biolapsen syntymäkin, ei sitä hetkeä voi unohtaa). Mistäpäin Ainonäiti olette adoptoineet? Hiukan kyllä jännittää, kuinka suhtaudutaan perheisiin adoptionhakijana jossa jo biolapsia, eikä lapsettomuutta tms taustalla. Mutta meillä ehkä ensivuonna ollaan aloittelemassa neuvontaa, toisaalta mietimme mieheni kanssa, että voisimme ehkä käydä siinä info tilaisuudessa jo keväällä/syksyllä. Tosin, en ole vielä soittanut antaako kunnassamme adoptioneuvontaa kunnan sos. työntekijä vai Pela.

 

Meidän tyttösemme on keskisuomenplikkoja. Joten hakumatka ei kauhean pitkä ollut. Shokki olikin se että hän muutti meille kolmen päivän varoitusajalla... Tiistaina soi puhelin ja perjantaina hurautettiin tyttösemme sijaiskotiin ja lauantaina istuttiin kotisohvalla, perheenä. Olo oli kun olisi katolta pudonnut....

Ei muuta kansku kun puhelin kouraan ja soittamaan! Meilläkään ei ollut mitään hajua kuinka homma toimii. Kyllä ne ihmiset neuvoo. Ei kannata aikailla. Kyllä teillekkin se oikea maa ja oikea lapsi löytyy, vaikka bioja jo onkin. Reippaasti vaan pyörät pyörimään!!

 

Tulipa lyhyellä varoitusajalla, mutta varmasti aivan uskomaton kokemus! Sama pöllähtänyt olo meilläkin joskus oli kun toimme esikoisen laitokselta kotiin. Siinä ihmeteltiin mekin sohvalla, että mitäs tässä nyt tehdään. Vauva nukkuu, toisaalta elämä oli muuttunut ihan täysin, mutta toisaalta tuntui ettei mikään ollut muuttunut

 

Täällä myös yksi adoptioprosessin alussa oleva :wave:
Tammikuun alussa kävimme Helsingin PeLan infotilaisuudessa ja viikko sitten saimme perhelomakkeen postiin. Nyt siis jäämme odottamaan yhteydenottoa ja ensimmäistä neuvontaa

Kotimaan adoptio meillä toiveena. Odotettavissa oleva aika perhelomakkeen lähettämisestä lapsen saamiseen 5 vuotta, josta neuvonnan oletettu kesto 3 vuotta...

 

Esse: Ollaan sitten aika samassa vaiheessa. Mekin käytiin alkuinfossa tammikuussa ja perhelomake toimitettiin PeLaan tammikuun viimeinen päivä. Nyt sitten vaan odotellaan yhteydenottoa. Ja odottavan aikahan on tunnetusti pitkä.

Meillä miehen ikä poissulkee kotimaan adoption. Olemme alustavasti ajatelleet Thaimaata, mutta mieli saattaa vielä prosessin edetessä muuttua. Kuulin jostain huhua, että Thaimaan kiintiöt olisivat jo tällekin vuodelle täynnä. Onkohan kenelläkään asiasta tietoa?

Toivottavasti saadaan keskustelu heräämään henkiin. Olisi kiva vaihtaa ajatuksia prosessin kuluessa.

 

Johanna 72 ja Esse toivottavasti olette päässeet jo neuvontaan. Me ollaan jo muutama kerta käyty ja taas kohta menossa.
Mietityttää vaan mikä maa oliisi mahdollista valita. Kotimaa ei käy meillekään iän takia. Monissa muissakin maissa on noita ikärajoja. Ensin mietimme Kolumbiaa tai Venäjää ja sitten tuli Etiopia. Etiopiankin tilanne on nyt viime aikoina muuttunut. Hyvähän se että asiat muuttuvat ja edistyvät, mutta itsekkäästi meidän kannalta ... hankalaa... Olisi helpompaa jos joku muu päättäisi sen jälkeen kun lupa on tullu (toivottavasti sellainen tulee... sitäkäänhän ei tiedä varmasti). Onko teillä jo joku maa mielessänne valittu Johanna 72?

 

Hei Reseda!

Mukavaa, kun ollaan saatu keskustelu virkoamaan Me odotamme edelleen PeLa:sta yhteydenottoa. Palautettiin tosiaan paperit aivan tammikuun lopussa, joten saadaan varmaan vielä odotella jokunen aika. Kuinka nopeasti teillä lähti homma rullaamaan? Entä millaisia nuo neuvonnat ovat olleet? Entä käydäänkö neuvonnoissa puolison kanssa yhdessä vaiko erikseen?

Meillä tosiaan on myös kotimaa ja Kolumbia poissa mahdollisten joukosta tuon ikäeropykälän takia. Todennäköisesti päädytään tuonne Aasian suuntaan, joka on meille lähellä sydäntä. Aiomme jatkossakin matkailla siellä suunnalla, joten se tuntuu luonnolliselta vaihtoehdolta lapsen juuria ajatellen. Mutta tosiaan mieli voi vielä muuttua, jos jonotusajoissa on eri maiden välillä kovasti eroja.