hmmm..

Jopas tästä aiheesta nyt on tulut juttua. Ehkä annetaan aloittajan tehdä kuten parhaaksi näkee

 

\

on keskusteltu monta kuukautta poikaystäväni kanssa lapsen teosta mutta mitähän hän vielä tahtoo odottaa kun kaikki on hyvin?asutaan yhdessä ja minä lähden ensviikolla töihin.hänellähän on tosin yks vuosi koulua käymättä..mitä piti väli vuoden.ei oo käytetty ehkäsyä en tiiä miksi.ihan kun hän jotenkin tahtos sen mutta kuitenkaan ei.haluuko hän elää nuoruutta vielä täysillä ja rellestää?minä join vielä viime kesänä joka viikon loppu mutta se sit yhtä äkkiä loppu enkä ole juonut moneen kuukauteen enkä aijo synttareilläkään jotka ovat ens maanantaina.20 ja tuntuu että olen jo vanha lapsen tekoon kun kaikki en kavereiden lapset alkavat olla jo vuoden.entä jos tulen raskaaksi ja aijon pitää sen ni jättääköhän se mut?on kyllä puhuttu siitä ja sano ettei jätä ja kyllä luotan sen sanaan kun rakastetaan ihan tosissaan toisiamme.minä tahdon sen lapsen jo vaikka synnytys pelottaa ihan mielöttömästi... :/

ehkä tosiaan kannattaisi puhua poikaystäväsi kanssa tämä asia selväksi, että molemmat haluatte lapsen! On aika edesvastuutonta jättää ehkäisy pois jos ei ole varma haluaako vauvaa. Se on vauva, teidän mahdollinen lapsenne joka voi saada alkunsa milloin vain kun ette käytä ehkäisyä. Ei ole todellakaan mikään leikinasia vaikkakin abortin saa niin helposti nykyään!
Lapsi tosiaan sitoo, silloin ei enää mennäkkään niin kuin itse haluaa, on yöheräilyjä, suuri vastuu toisesta ihmisestä, lapsi on silloin nro 1 perheessä! Monet yllättää mitä vanhemmuus onkaan. Mutta toisaalta, se on myös suunnatonta iloa, näkee pikkuseisansa kasvavan ja kehittyvän, saa antaa rakkautta lapselleen ja saa lapseltaan rakkautta! se tunne on uskomaton. Mutta lasta ei kannata hankkia vain sen takia että kavereillakin on jo. Te olette te, ette ne muut. ihmiset on erillaisia, toiset kokee olevansa varhaisemmin kypsiä ja valmiita vanhemmiksi, toiset ei. Miettikää omaa tilannettanne ja omia toiveitanne.
Tsemppiä mitä tahansa päätättekään tehdä!

 

\

\

eka luulin näitä keskustelu palstoja sellasiksi kun lueskelin että kukaan ei valita ja hauku niinkuin suomi24 sivuilla!mutta kun lapseksi ruetaan haukkumaan niin ei oikein kiinosta lueskella näitä sivuja enää!ja me olemme puhuneet asiasta paljon niinkuin kirjoitin ja minä olen opiskeluni opiskellut ajat sitten ja menen töihin tällä viikolla.mieluummin kuulostankin teiniltä kun joltain viiskymppiseltä tai leikkiä aikuista!nautin tästä nuoruus elämästä täysillä...kiitti ku pilasit syntymäpäiväni kirjoituksellasi...nyt vaan miettii koko ajan että olen lapsi ja sen takia kun haluaa lapsen niin haukkuja kulee!

Tosiaan sinuna odottaisin vielä. Tekstistäsi paistaa läpi kypsymättömyysja "hetimullekaikki"-asenne. Kypsä aikuinen osaa käsitellä myös kritiikkiä ja negatiivistä palautetta ilman tuollaisia purkauksia! =)

Muista että ketään ei kannata tehdä isäksi vasten tahtoaan, sellainen syö luottamusta ja ajaa miehesi muualle...

Mä olen samaa mieltä että aika kypsymätön kirjoittaja.Lasten kanssa eläminen ei ole mitään helppoa,varsinkin kun on viiden lapsen yksinhuoltaja kuten minä.
Aikaa on lapsentekoon vaikka kuinka ja jos yksin sen haluaa hankkia ja mies vastustaa niin pitää sitten olla valmis myös huolehtimaan lapsesta yksin.Lapsi sitoo koko loppuelämän.

 

voi kuule...

ymmärrän tosi hyvin.

itse olin saman ikäisenä myös kovan kuumeen vallassa.Piti saada lapsi väen väkisin.Perustelin että olen jo lukenut ja töissä ollut ja noin mutta onneksi en koskaan saanut meieheni hyväksyntää.Hän sanoi että ei ole vielä valmis isäksi.Itku kurkussa heijasin kavereiden kersoja ja olin ihan kuilun partaalla oman toivottoman tilanteeni kanssa.

Tänä päivänäkään meillä ei ole lapsia vielä.(6v.kyseisestä) ja en voi kun kiittää miestäni.Rakastan lapsia mutta MINÄ en vieläkään ole valmis äidiksi.Vaalean punaiset vauvakuvitelmat menivät ja arkiastui kuvioon.Nyt työ elämässä ja vielä enemmän kouluttautuneena minulla on enemmän kokemusta ja resursseja tarjota sekä rahallisesti ja henkisesti tulevalle lapselleni.

Odota,tyttö hyvä.
kyllä sitä kerkeää.

Kaiken minkä lapset antaa niin ne myös ottaa.Lapsen kanssa kyllä onnistuu nuorena(YH:NÄ?) mutta jos parisuhdekkin on tuolla tolalla niin huutavan koliikki lapsen kanssa se ei ainakaan parane.

 

en jaksa tapella tuntemattomien kans päätöksistämme joten annatteko jo olla ja sori ku ku vaivasin päätänne mietteilläni!!!kyllä minä tiedän aika paljon lasten hoidosta kuitenkin ku 7 nuorempaa sisarusta on ja 2 puol sisarta...lapsenlikkana olen sen takia ollu paljon kun kokemusta on mutta eihän se vielä kerro minkäläista on olla oman lapsen kans...kyllä olen myös tietoinen siitä että vastuu on suuri että turhaan epäilette sitä..eikä siihen loppu elämää mee niinkun jotkun väittävät..muuttaahan se lapsi halutessaan poikaystävänsä kanssa yhteiseen talouteen niinkun minä nyt joka on vauvakuumeessa!no katotaan miten tässä rupee menemään ja hyvät kesät kaikille

 

Pieni kommennti tähän väliin: ei 20-vuotias ole teini, haloo
Luonne ja kypsyys/kypsymättömyys aivan toinen juttu. Mut ei 20-vuotiasta iän puolesta voi enää teiniksi sanoa

 

\

Rakastan lapsia mutta MINÄ en vieläkään ole valmis äidiksi.

Onko kukaan koskaan valmis äidiksi? Minusta äidiksi kasvetaan.. Olen samaa mieltä äippä23 kanssa: ei kaksikymppistä voi enää sanoa teiniäidiksi, vaikka kuinka kypsymätön olisikin. Teiniäitejä ovat vielä alle täysi-ikäiset ihmiset.

 

\

Pieni kommennti tähän väliin: ei 20-vuotias ole teini, haloo
Luonne ja kypsyys/kypsymättömyys aivan toinen juttu. Mut ei 20-vuotiasta iän puolesta voi enää teiniksi sanoa

:\| eiköhän tuolla "teini"nimityksellä haettu vain kuvausta tuolle nuoruudelle ja kypsymättömyydelle lähinnä mitä kirjoitus antoi ymmärtää ja tilanteelle.....ehkä "nuori aikuinen"olisi sopivampi
vähän oli nimittäin "teinityylinen"tilanne ja näin pois päin.
Mutta TOIVON kaikkea hyvää tälle tytölle jatkossa jokatapauksessa!Hyvää kesää ja loppuelämää!!!! =)

 

\

en jaksa tapella tuntemattomien kans päätöksistämme joten annatteko jo olla ja sori ku ku vaivasin päätänne mietteilläni!!!kyllä minä tiedän aika paljon lasten hoidosta kuitenkin ku 7 nuorempaa sisarusta on ja 2 puol sisarta...lapsenlikkana olen sen takia ollu paljon kun kokemusta on mutta eihän se vielä kerro minkäläista on olla oman lapsen kans...kyllä olen myös tietoinen siitä että vastuu on suuri että turhaan epäilette sitä..eikä siihen loppu elämää mee niinkun jotkun väittävät..muuttaahan se lapsi halutessaan poikaystävänsä kanssa yhteiseen talouteen niinkun minä nyt joka on vauvakuumeessa!no katotaan miten tässä rupee menemään ja hyvät kesät kaikille

ai ettei mee loppuelämä. Mihinkäs se laps siitä katoais. Aikuiseks vartuttuaan vaan lisääntyy(useimmiten)ja väkeä on ympärilläs hyörimässä monin verroin. Ja takuulla kannat lapsestas ja hänen lapsistaan huolta hautaan saakka!!!

 

\

\

en jaksa tapella tuntemattomien kans päätöksistämme joten annatteko jo olla ja sori ku ku vaivasin päätänne mietteilläni!!!kyllä minä tiedän aika paljon lasten hoidosta kuitenkin ku 7 nuorempaa sisarusta on ja 2 puol sisarta...lapsenlikkana olen sen takia ollu paljon kun kokemusta on mutta eihän se vielä kerro minkäläista on olla oman lapsen kans...kyllä olen myös tietoinen siitä että vastuu on suuri että turhaan epäilette sitä..eikä siihen loppu elämää mee niinkun jotkun väittävät..muuttaahan se lapsi halutessaan poikaystävänsä kanssa yhteiseen talouteen niinkun minä nyt joka on vauvakuumeessa!no katotaan miten tässä rupee menemään ja hyvät kesät kaikille

ai ettei mee loppuelämä. Mihinkäs se laps siitä katoais. Aikuiseks vartuttuaan vaan lisääntyy(useimmiten)ja väkeä on ympärilläs hyörimässä monin verroin. Ja takuulla kannat lapsestas ja hänen lapsistaan huolta hautaan saakka!!!

Sama tuli mieleen. Tokihan tilanteet ovat erilaisia kun ikää tulee lisää lapselle: vanhempien tuen, neuvon ja opastuksen tarve varmasti muuttuu, muttei se mihinkään häviä. Ja musta tuntuu, että kun omalle lapselle alkaa kasaantua aikuisen ongelmia, yhä enemmän vain kantaa niistä sitten itsekin huolta.

Ja onhan tosiaan hoitolapsi nyt aikalailla eri kuitenkin kuin oma, kyllähän siinä ne perusasiat oppii mutta kyllä tämä äitiys silti on ihan eri.
terv. kolmessa eri perheessä vakihoitajana työskennellyt. :/

 

Hei haloo! Kuka luulee et lapsi on onnellinen jos on naimisissa ja työpaikka, voi ehkä ollakkin mut ennen kaikkea tärkeintä on rakastaa ja välittää siitä lapsesta. Se on paljon antoisampaa lapselle olla sen kanssa ja pitää siitä huolta. Puolustelen tässä myös itseäni olen nuori eikä ole vielä ammattia, mutta lapsi on ja se on kaikkein tärkein, lapseni on onnellinen ilman avioliittoakin ja ilman suurempia raha hömpötyksiä. Me pärjätään mainiosti... Tulee vaan mieleen et mitä jos myöhemmin ei saiskaan lapsia sit kun on sormukset,hyvät työpaikat ja nuoruus eletty???

 

\

eka luulin näitä keskustelu palstoja sellasiksi kun lueskelin että kukaan ei valita ja hauku niinkuin suomi24 sivuilla!mutta kun lapseksi ruetaan haukkumaan niin ei oikein kiinosta lueskella näitä sivuja enää!ja me olemme puhuneet asiasta paljon niinkuin kirjoitin ja minä olen opiskeluni opiskellut ajat sitten ja menen töihin tällä viikolla.mieluummin kuulostankin teiniltä kun joltain viiskymppiseltä tai leikkiä aikuista!nautin tästä nuoruus elämästä täysillä...kiitti ku pilasit syntymäpäiväni kirjoituksellasi...nyt vaan miettii koko ajan että olen lapsi ja sen takia kun haluaa lapsen niin haukkuja kulee!

Jos tänne kirjottelee, pitää myös kestää kritiikkiä, muista että jokaisella on omat mielipiteet, ei saa olla liian herkkänahkainen.

 

Älä oikeesti pilaa synttäreitäs, jos rakastatte toisia niin hyvä. Jos itse haluut lapsen niin ongelmia ei pitäis olla mietit vaan tarkkaan haluutko. Mua ja mun poikaystävää vauva lähensi entisestään vaikka aluks oli hankalaa kun molemmat ollaan vielä aika nuoria. tuntuu vaan et kaikki on sitä mieltä et nuoret ei osaa ottaa vastuuta. Itse sitä mieltä että lapset jos niitä voi saada kannattaa tehä nuorena Hyviä jatkoja sulle... Kirjottele lisää kuulumisia
Onnea teille! ps. Muista keskustella paljon poikaystäväsi kanssa
lapsi asiasta yhessä ootte vahvempia kestämään kaikki kommellukset

 

Ap:lle sanoisin että ihmettelen miten asiat ovat nyt yhtäkkiä selviytyneet ja teettekin jo lasta kun vasta ennen juhannusta pähkäilit hyvin monia asioita jotka todella vaikuttavat raskaasti lapsen tulevaisuuteen?Onko miehesi varmasti mukana tässä asiassa vai onko halu vain sinulla?En yhtään epäile ettetkö pärjäisi ikäsi puolesta lapsen kanssa mutta on eri asia millaisen "elinympäristön"tarjoat lapsellesi.En tarkoita tällä rahaa ja mammonaa vaan sitä että esim.jatkaako poikaystäväsi juhlimisia ym.Tiedän nimittäin ihan ammatinkin puolesta monta hyvin surullistakin tarinaa perheen hajoamisesta.Eiköhän täällä nämä "muorit"ihan ajattele sitä mikä olisi lapsellekin parasta.Joskus kannattaa miettiä tekeekö lapsen itsekkäistä syistä...