Hoidot Kysillä

halleBolipa outo soitto...mulle oli eilen soitettu kyssiltä kans 14.25 ja huomasin puhelun ihan muutaman minuutin päästä siitä kun se oli tullut, ei siellä enää kukaan vastannut. Eikä sieltä liioin kukaan soittanut uudelleenkaan. Mä ajattelin, että se olis voinut koskeen jotenkin sitä maanantain punktioo, mutta mulla mielestäni on siihen jo kaikki tarvittava tieto.pitää kysästä kun menee sinne maanantaina..
 
Hei naiset :) Teen taas tällasen moikkauskäynnin.
Meillä piti olla lokakuussa taas IVF, mutta mie päätin syksyllä, etten halua enää lisää lapsia. Pojan uhma kävi niin hermoon, etten voinu kuvitella, että siihen saumaan vielä vauvan tekisi. Peruin hoidot, mutta ennalta viisaana varasin kuitenkin uudet hoidot ensi maaliskuulle.
Pojan uhma/kiukuttelu on nyt lieventyny huomattavasti, kun pääsi hoitoon pieneen ryhmään ja sai avustajan (pojalla on puheen kehityksen viivästymä). Mie sain pidemmän sijaisuuden (9kk vuorotteluvapaan sijaisuus) ja rupes tuntumaan siltä, että eiköhän meille vielä toinen vauva mahdu =) Tammikuun menkat pitäs nyt sitten ilmottaa KYSiin.

Teille on tapahtunu täällä kaikenlaista :( Pahoittelut kaikille, joiden hoidot on epäonnistuneet, on tullut keskenmeno tai alkiot ei ole kiinnittyneet :hug:
 
Nyt tulee vaan omia kuulumisia, kun on ihan kauhea jännitys päällä. Eilen oli punktio ja 12 rakkulaa punktioitiin, tällä kertaa niistä 7 oli solu sisällä:) ..nyt mä sitten odottelen soittoa, onko niitä saatu hedelmöitettyä...suunnitelmissa oli että puolet mikrohedelmöitetään ja puolet normisti...
 
Kiin tervetuloa takaisin! Onneksi ne uhmaiät ei iäti kestä:)

hertta mitähän ne siellä sekoilee niitten puhelimien kanssa?
Ihanaa, että saitte soluja! Sä kun sitä epäilit tuleeko niitä ollenkaan. Mites ne oli hedelmöittyny? Toivottavasti mahd. moni!:)

on: mä odottelen postia polilta. Ovulaatio hyödynnetty, kivaa oli:whistle:;) ja taas odotellaan ihmettä tapahtuvaksi..:headwall:
 
Hei! :)

Tänään kierronpäivä 14 ja kävin omassa sairaalassa clomien jälkeisessä ultrassa. Tilanne näyttää oikein otolliselta lääkärin sanoin toisella puolella 18mm johtofollikkeli? ja nyt sitten ovulaatiotestin tekoon. Jospa huomenna tai viimeistään perjantai aamuna näyttäisi ovulaatiotesti plussaa niin ehdittäisiin kysillä käymään.

kyllä harmittaa jos taas viikonloppu sotkee kaiken, se kun meille ei ensimmäinen kerta olisi. Ja sittenhän se taitaa poli jäädä jo joulutauolle?
 
Tänä aamuna ei vielä testit näyttäneet mitään. Nyt illsasta kuitenkin alavatsaa nipistellyt kovastikin ja viluttaa koko ajan. M.H oli kysistä soittanut ja jättänyt vastaajaan viestiä, että tulla huomenna inseminaatioon, oli saanut täältä lääkärin faksin.. Eli sinne suunnataan aamusta ja matkalla koetetaan soitella kysiin. Jos sanovatkin, että ei saa tulla niin sitten pitänee jouluostoksia hoidella Kuopion päässä..


**********************


Jatkan tähän perään;

Päästiin tänään kysille sitten :)
Miehen siittiöiden määrä ja liikkuvuus oli parantunut todella paljon tammikuisesta! Lääkäri oli aivan innoissaan tilanteesta!
Minulla taas 2,3cm:n kokoinen rakkula joka ei vielä puhjennut, eli osuimme täysin nappiin lääkärin mukaan. Inseminaation jälkeen pistettiin vielä Pregnyl varmistamaan irtoaminen. Lääkäri on positiivisin mielin onnistumisen suhteen, mutta minä en sano muuta kuin, että leijonaa mä metsästän ;)

Ensi viikolla pitää käydä joissain prolaktiini kokeissa ja samalla varmistetaan onko ovulaatio tapahtunut. Voin kuulema testata vielä viikonlopun aikaan ovulaatiota varmistelujen suhteen. Parin viikon päähän laittoi sitten veritestiin lähetteen, että katsotaan onko raskaus alkanut..

Hyvää viikonloppua kaikille! :xmas:
 
Viimeksi muokattu:
HalleB joko on tullut postia Kysiltä? Minä sain tänään kutsun ja kerittiin kuin kerittiinkin vielä tämän vuoden puolella. 27.12 on aika varattuna.

Minulla pitäisi menkat alkaa noin viikon päästä, joten silloin ollaan lähellä ovulaatioo kun aloituskäynnille mennään. Mietin tuossa vaan, että pitääkö meidän kuitenkin sitten odottaa kierron alkuun taas ennen kuin lääkitys aloitetaan?
Jos joku tietää miten nämä jutut käytännössä toimii, niin otan tietoa mielelläni vastaan. :)

Kyllähän se asia varmaan siellä paikanpäällä selviää, mut jotenkin minulla on itselläni ollut sellainen käsitys, että kierron alusta pitäisi aloittaa.

Arcathalle kovasti tsemppiä piinailuun ! Toivottavasti sieltä on nyt joululahja kasvamassa :)
 
iloksi ei oo tullu:( ne on unohtanu mut..pari viikkoa sitten menin vielä innoissani postilaatikolle, nyt laahaavin askelin..
Ovulaation aikaan ne voi antaa irrotuspiikin tukemaan sitä omaa ovulaatiota, mut muuten lääkitys pitää aloittaa kierron alussa.
 
Heipä hei taas!

Meidän ekat hoidot alotettiinkin sittenkin jo marraskuun lopulla ovulaation induktiolla.
Puregonia pistänyt jo 11 päivänä. Ensin näytti hyvältä; toisessa munasarjassa alkoi kehittymään 1 selvä isompi ja 2 pienempää. Kohdun limakalvo oli 6 milliä, eli selvästi paranemaan päin. Seuraava ultra näytti johtofollin olevan 14mm ja limakalvo edelleen sen 6mm. Viimeisimmässä ultrassa myös toiseen munasarjaan oli kasvanut folli, ja sekä oikean että vasemman puolen follit oli EDELLEEN 14mm. Lääkäri sanoi sen voivan tarkoittaa kaksoisraskauden riskiä. Tai että se "parempi" johtofolli kasvoikin sitten myöhemmässä vaiheessa sinne vasemmalle puolelle. Eniten minua ihmetyttää tuo maaginen 14mm! Ovulaatio olisi pitänyt kierron mukaan olla jo tiistaina, mutta tuon rakkulan koon mukaan se onkin vasta viikonloppuna JOS se kasvaa normaalisti. Joten pregnyliäkään ei sitten tietysti voitu pistää, kun ei tietoa siitä oviksesta. Nyt sitten tietysti jännitän sitä, onko tässä kierrossa koko ovulaatiota.
Huoh... :headwall:
Mutta mikä ihaninta, kohdun limakalvo oli viimeisimmässä ultrassa kokonaista 8 mm!!!!! :)
Kuka olisi tiennyt että elämän suuretkin ilot voivat syntyä kohdun limakalvon paksuudesta :D

Tämä oli taas tätä omaa napaa, mutta iso hali kaikille negat testanneille tai muuten vain epävarmuudessa eläville.
Olen oppinut jo tämän ensimmäisen hoitokuukauden aikana, että tämä ei ole heikkohermoisten hommaa. Monet itkut olen tirauttanut jo ennen ovulaatiotakaan, joten negapäivänä (huomatkaa, mikä "positiivinen" asenne. En uskalla toivoa enää mitään, petyn kuitenkin niin kovin), mikä luultavasti osuu jouluviikonlopulle, voin olla jo ihan hermoraunio.

kirjoittelemisiin!!
 
Viimeksi muokattu:
joopa joo.. käsillehän se taas kaikki meni. Seisemästä solusta kolme oli raakoja. Neljää oli yritetty mikrohedelmöittää. Yksi soluista oli hajonnut ja muut ei ollut hedelmöittynyt. Lääkäri sano, että soluissa on jotain vikaa...eli ehkäpä se on nyt se syy miksi meille ei lasta ole tullut...

maailmahan siinä romahti. Tunne on kun joku olis kuollu. Lääkärit nyt miettii kannattaako edes jatkaa enää....itsellä on tällä hetkellä ainakin vahva tunne, että eiköhän tää ole nyt katsottu. Mies olis vielä halukas yrittämään...mutta joo...elämä on...
 
Moiks, omaa napaa, meillä olisi yksi hoitokerta jäljellä, hoidoissa ollaan nyt oltu kaksi vuotta tuloksetta. Tammikuussa olisi tarkoitus ilmoittaa menkat ja punktio olisi vko 10 tai 11. Nähtävästi meidän hoidot jää nyt sitten tähän koska elämä vie jonnekin muualle asumaan. Vauvahaaveet siis pitää laittaa hyllylle tällä hetkellä, vaikka sydän särkyykin pelkästä ajatuksesta. Toivottelen teille kaikille oikein paljon hyvää ja toivon koko sydämestäni teille onnea matkaan! Olette ihania, ihan jokainen! :heart:
 
Peppis Ei voi muuta kun toivoa jaksamista :heart:

Mulla on niin mieli maassa kun voi olla. Eikä mitään tietoa milloin seuraava hoito on. Sanoivat vaan viimehoidon epäonnistuttua että joskus keväällä...

viime viikonloppu oli kyllä rankka tuli kolme raskausuutista... miten kaikki voikaan tuntua niin epäreilulta. Mieskin sanoi että jossain vaiheessa sun on lopetettava tää surkuttelu tai elämästä ei tuu mitään.. mutta mitä elämästä tulee ilman lasta.. tällä hetkellä tuntuu että ei mitään.

Pakko on vaan purkaa

-inkku
 
Voi ei :( Ompas täällä kuulunut surkeita uutisia.
Hertta1981:hug: Voin vain kuvitella, enkä siltikään voi tietää miltä sinusta on tuntunut ja tuntuu tuon uutisen jälkeen. Toivottavasti asiat kuitenkin järjestyvät ja jokin ratkaisu löytyy. Kaikkea hyvää sinulle :)

peppilottasikuriina en osaa kuin toivottaa paljon onnea viimeiseen hoitoon. Toivottavasti sieltä vihdoin tulee toivottu tulos ja pääsette elämässä uuteen vaiheeseen - raskauteen. Tämä odotuksen odotukseen jämähtäminen syö sielua sisältäpäin ja itsestäni tuntuu, että mitä pidempi aika kuluu sen suuremmat ja korjaamiskelvottomammat ovat vauriot.
Toivottavasit uudet maisemat sitten viimeistään tuovat toivotun tuloksen, jos ei viimeinen hoito.
Ihmeitä matkaasi :)

Inkku83
tiedän niin tunteesi siitä, miten ei voi tai edes osaa kuvitella elämäänsä ilman lasta. Se on aina ollut itsestään selvyys. Ja niin käsittämätöntä on se, kuinka toisille niitä tulee ihan noin vain.

Minä toivoisin teille kaikille onnistumisia. Ihan jo itseni vuoksi. Sen vuoksi, että saisin itsekin jotain toivoa hoitojen onnistumisesta, sillä siihen minulla ei usko riitä.

Minä elelen kiertopäivää 2. Viimeinen luomukierto taitaa olla ohitse. Kaikki ajoitukset meni ovulaation aikaan aivan nappiin, muttei meille silti sitä vauvaa tästäkään kierrosta edes yrittänyt tulla. Joulun jälkeen maanantaina 27.12 on se ensimmäinen käynti. Silloin on menossa kp 13. Siinä mielessä kiva, että sitten ainakin näkee onko ovulaatio tulossa... vaikka sen hyödyntäminen kotona on aivan turhaa. Onhan se nähty.
Toivon hirveästi hyviä uutisia lääkäristä. Olen pudottanut painoa tässä kesän jälkeen yli 20 kg. Ovulaatio on tullut helpommin, vaikkakin myöhään (nyt kp 21). Toivon, että munasarjoissa näkyy parantumista ja että pcomainen helminauhamaisuus olisi poistunut tuolta vasemmalta puolelta. Viimeksi oikea puoli näytti jo paremmalle.

Se mikä minua askarruttaa, on tuo clomifen.
Lääkäri kyllä sanoi, että sitä kannattaa syödä tämä väliaika. Minulle silti on jäänyt epäselväksi, että voinko tähän kiertoon ottaa sitä clomifeniä. Se varmasti selviäisi, kun soittaisin sinne klinikalle.
Tämän kierron aikana tuskin voidaan mitään lääkityksiä aloittaa, kun olen ymmärtänyt, että hoito aloitetaan kierron alusta. Noh, se jokatapauksessa selviää varmastikin sitten siellä.

Tässä vaiheessa, kun en oikeasti tiedä mistään mitään, on ahdistavaa kun jotenkin ei osaa valmistautua. Hoidoista kerrottiin kyllä yleisesti, mutta sellaiset käytännön jutut jäivät ihan epäselväksi, että a) milloin ensimmäinen lääkitys aloitetaan (nenäsumute? )? Kierron alusta? b) kauanko sitä jatketaan? Jatketaanko sitä esim. 3 vk ja sillä hyvä, vai tarkkaillaanko tilannetta ja lopetetaan lääke sitten vasta kun tilanne on hyvä? c) miljoona muuta pikkujuttua.
Mieleni tekisi myös kysyä, että TOIMIIKO TÄMÄ VARMASTI! Pahinta on odottaa ja varovasti toivoa tietäen kuitenkin, kuinka huonot ne mahdollisuudet ovat.

Noh, jokatapauksessa..
Hirveästi onnea matkaan kaikille ja kaikkea hyvää.
Toivottavasti voitte nauttia tästä joulun ajasta täysin siemauksin, vaikkei vuoden toiveet vielä ole toteutuneetkaan. Toivokaamme ja uskokaamme, että ensivuonna Jumala tai Joulupukki on kuullut hartaat toiveemme ja ehkä lisää ne toteutuslistalle.

Lämpimin aatoksin,
iloksi
 
peppis Mie niin toivon, että viimenen hoito tois teillä tuloksen :heart:

Inkku Elämä ilman lasta olisi kamalaa... :( Jos me ei oltais saatu tuota esikkoa niin oltaisiin laitettu aboptioprosessi käyntiin. Ootteko te miettiny aboption tai sijaisvanhemmuuden mahdollisuutta?

ON: Viimenen hoidoton kierto menossa. Tuhrumenkoilla mennään, muutama verinen tippa on tullu. Tammikuun menkat soitan sit KYSiin. Reseptit on jo valmiina. Vieläkin on vähän epävarma olo, että jaksanko lähteä vielä hoitoihin. Nyt on kuitenkin vahvistunut se tunne, että varmasti haluan toisen lapsen :) Esimieskin kannustaa kovasti hoitoihin (hänellä on itsellä 2 lasta saatu hoidoilla, yksi adoptoitu ja yksi luomuihme =) ), että sen suhteen ei tarvii töissä pelätä pomon reaktiota, kun töistä joutuu olemaan pois hoitojen takia.

Oikein paljon onnea kaikille hoitoihin ja lämmintä joulunodotusta :heart: :xmas:
 
Kiin onpa mukavaa kuulla, että esimiehesi kannustaa sinua :) Hyvää joulunodotusta myös teille! :)

Emme saaneet toivottua joululahjaa tänä vuonna.
Tiputteluvuoto alkoi eli kierron pituudeksi tuli 30 päivää.

Kyllä sattuu kyyneleiden kera, mutta on vaan kestettävä.
Katsotaan kuinka joulutauon jälkeen jatketaan, ilmeisesti vielä yksi inseminaatio edessä.

Rauhallista Joulua kaikille!
 
Arcatha :hug: Onko teille harkittu "rankempia" hoitoja vai meettekö vielä inseminaatioilla eteenpäin?

ON: Meille soitettiin eilen KYS:stä ja pyydettiin vastaanotolle :O Hoitaja puhelimessa sanoi, että tää on niillä uus käytäntö ja samalla jää pois ensimmäinen kontrolliultra. Meillä on nyt sit aika KYS:iin maanantaina 3.1. Huh... :whistle: Jännittää ihan hirveesti, kun tää tuli jotenki niin nopeesti.

iloksi Odottaminen onkin hoidoissa kamalinta ja pelko siitä, ettei taaskaan onnistu :( Tuohon kysymykseen, että toimiiko hoidot varmasti, meille KYS:n lääkäri vastasi eskoista tehdessämme, että todennäköisyys raskaudelle on ekassa siirrossa 30%, tokassa siirrossa 60% ja kolmannessa 90%. Me onnistuttiin tokasta siirrosta =)
 
Untuvikko mikäs tilanne?

hertta voi ei :hug: oon pahoillani..voimia ja jaksamista!

Inkku samanlaisia fiiliksiä..: / :hug:

iloksi toivottavasti hoidon aikataulut on selvinny sulle

Kiin ihana pomo sulla ja onnea hoitoon:)! Ompa jännä, että oikee soittivat, tsemppiä!

Arcatha :hug::(

on: Seuraava hoito onkin pitkällä kaavalla. Jarruna Suprecur, kasvattajina Pergoveris ja Gonal-F. Kokeeksi alkaa nyt joku lääke siihe, ku mul tulee niukasti maitoa rinnasta, vaikka prolaktiini oli alkukierrosta ollu kuulema viitearvoissa. Ensviikolla mul on eka tukikeskusteluaika kysillä. On tää vaa niin raskasta, että pakko saada apua..
 
Kiitos HalleB kun kyselit tilanteestani.
Tätähän tämä, normaalia odotuksen odottamista. Vuoto alkoi tiistaina, eli eka hoitokerta ei tuottanut tulosta. Kierto olikin sitten kokonaista 34 päivää. Siksi ne munasolutkaan eivät heti pistoksilla halunneet kasvaa niin suuriksi, kun haluttiin.
Verikokeet osoitti ovulaation tapahtuneen (ja kivut olivat todellakin sitä luokkaa tasan kaksi viikkoa ennen menkkojen alkua), joten itse en ainakaan enää usko siihen, että vika olisi ovulaatiossa, kun olen joka luomukierrossakin ovuloinut. Vaikka siis en saa viivaa siihen ovistestiin yhdessäkään kierrossa.

On tämä jotenkin ollut niin raskasta että päätettiin miehen kanssa pitää "välikierto" ilman sen kummempia hoitoja. Arvasinkin että petyn todella kovin, vaikka olenkin pessimisti luonteeltani, mutta silti sitä salaa toivoo takaraivossaan sitä plussaa. Clomeja nappailen siis tämän kierron, vaikka huolettaakin se limakalvon oheneminen entisestään. Lääkäri totesi siihen ettei se "välttämättä" ohene, toisilla saattaa käydä päinvastoin. Niinpä niin....
Tuttu nainen suvussamme tietää tilanteestani, ja sanoi minulle että minun pitää syödä väkisellä niin paljon että lihon pakostakin. Käski miettimään mikä on mielekkäämpää, olla hoidoissa ja maksaa itsensä "kipeäksi", vai syödä itsensä väkisellä edes normaalipainoon (olen siis koko ikäni ollut alipainoinen, vaikka syön ihan normaalisti ja vähän ylimääräistäkin). Jos se sitten se limakalvokin kasvaisi normaaliksi. Ehkä niin... Huoh...
Ja kaiken kukkuraksi kuulin taas parista raskausuutisesta lähipiirissä. Itse mietin omaa kohtaloani ja ajattelin että MITÄ olen tehnyt että minua näin rangaistaan, etten voi edes lasta saada!!?? Tämä on niin turhauttavaa!!!
 
Hei vaan ja hyvää uutta vuotta 2011! Toivottavasti tämä vuosi toteuttaa kaikki toiveenne :)

HalleB selvisihän sitä paljonkin tuossa maanantain käynnillä. Helpotti kummasti oloa :)

Untuvikko82 voimia sinulle :hug: Toivottavasti lopulta se onni kohtaisi (meitä kaikkia) tänä vuonna 2011.

ON.
Se aloituskäynti tehtiin siis maanantaina. Saatiin ohjeet lääkkeiden käyttöön, aikataulu ja opeteltiin pistämään. 7.1 alkaa Suprecur ja 26.1 Menopur, jos menkat ovat alkaneet. Nyt on menossa kp 18 ja ovulaatio.
Pistosten alkuun on hyvin vielä aikaa, joten ei pitäisi tulla menkkojen kanssa ongelmia koska nyt on aivan selvästi ovulaatio tuloillaan. Ja jos ovulaatio tulee, niin alkaa ne menkatkin.

En oikein ole tätä asiaa kauheasti miettinyt ja yritänkin mennä mahdollisimman "hälläväliä"-asenteella ilman asian ajattelua ja tehdä mitä on tehtävä - mennä minne on mentävä ja elää siinä sitten ihan tavallisesti... niinkuin en olisikaan.

Kerroimme miehen vanhemmille hoidoista ja nyt olen miettinyt sitten sitä kertomisen viisautta. Toisaalta halusin antaa heille edes hiukan toivoa. He eivät ole tienneet yrityksestämme, mutta toivovat kovasti lapsenlapsia. Minkäänlaista painostusta en ole tuntenut, mutta silti olen ollut pahoillani siitä, että he ovat saattaneet ajatella, että emme tee asian eteen mitään.
Nyt se on kuitenkin kerrottu. Tarkemmista aikatauluista aiomme olla hiljaa. Pettymys on ehkä sittenkin helpompi niellä itsekseen ja kertoa sitten ehkä vasta muille, jos kertoa.

Ystäväni tietävät, että hoidot on alkamassa, mutta olen välttänyt heillekin kertomasta tarkempia aikatauluja. Vain siskoni tietää tarkemmin asiasta. Mikäli kaikki menee niinkuin suunnitellaan, olen siskoni luona kyläilemässä kun saan tehdä testin tai menkat alkaa. Samaan aikaan saan hoitaa siskoni vastasyntynyttä lasta...
Pelottaa oikeastaan jo valmiiksi. Siitä lomaviikosta voi tulla rankka, etenkin jos tulos on negatiivinen.

No, tälläsiä pohdintoja tällä kertaa.

Toivottavasti tänä vuonna putsaamme tämän ketjun tyystin tuonne odottajien puolelle...

Ehdotus vielä perään: Olisiko mitään ideaa aloittaa uutta ketjua KYSin hoidoille? Tässä alkaa noita sivuja jo olemaan paljon. Meitähän ei kovin isoa porukkaa täällä ole ja näin vuoden alkuun voisi olla kiva aloittaa puhtaalta pöydältä.
 

Yhteistyössä