Huhtikuiset 2018 syys-lokakuussa

Mun lasketun ajan voisi siirtää tuolta 24.4 -> 2.5.

Tää pahoinvointi on kamalaa.... lääkkeet nyt käytössä ja helpottaa kyllä vaikka ei kokonaan poista oloa.

 

Ultrassa käyty ja minut voi poistaa listalta. Todettiin keskeytynyt keskenmeno.

Hurjasti tsemppiä teille kaikille ja onnea tulevaan!

 

Voi ei @tuikkukippo Voimia!

Täällä alkuviikkojen masuturvotus on helpottanut ja olo on kovinkin normaali Liikunta on jäänyt tosi vähälle, mutta viikonloppuna olisi tarkoitus käydä ostamassa sali/jumppakortti ja aloitella taas säännöllisempää liikuntaa. Mihinkään pitkään salijäsenyyteen en kyllä uskalla sitoutua

Shona 13+1

 

@tuikkukippo Voi ei....tuntuipa tosi kurjalta lukea tuo viestisi. Olen todella pahoillani.
Vaikken tunne teitä ketään niin jotenkin nämä asiat, sekä positiiviset että sitten nämä surulliset, menee niin ihon alle kun itsekin näitä harva se päivä ja hetki pohtii...
Voimia sinulle @tuikkukippo ihan mahdottomasti!!!

 

Pahoittelut ikäviä uutisia saaneille.

Me kerrottiin eilen miehen vanhemmille. Tippa siellä tuli anoppiehdokkaalle linssiin. Vähän toppuuteltiin, että ei nyt ihan vielä kaivettaisi sitä puhelinmuistiota esiin ja aloitettaisi mitään soittorumbaa Appiehdokas taas vaan onnitteli ja painui katsomaan jotain urheilua .
Ja miehen veljelle tuli myös kerrottua. Olen tässä naureskellut, että kun mies oli vuosia perheenlisäys -ajatusta vastaan ja nyt se sitten kertoisi ihan kaikille, jos ei koko aikaa muistuttaisi, että hyshys nyt vielä hetken aikaa.

Olisin eilen ostanut Lidlistä ekat vauvanutut, mutta mies kielsi.
Ehkä käyn sitten salaa...

 

Voi harmi @tuikkukippo, voimia.

Ennen ultraa mun olisi hirveästi tehnyt mieli kertoa, nyt on enemmänkin sellainen olo että nääh, ei vielä. Väsyttää tosi paljon ajatus esim. omille vanhemmille kertomisesta, he varmasti on innoissaan ekasta lapsenlapsesta ja mä oon nyt töiden ja kaiken takia väsynyt, enkä muutenkaan jaksa käydä siellä nyt. Mutta mikäs kiire tässä on, ehtiihän sitä.

Äsken yskiessä tuli ihan jäätävä kivuntuikkaisu tuonne alavatsalle, joskus istualta ylös noustessa sinne sattuu myös. Olemattomat lihakset varmaan muistuttelee olemassaolostaan. Oon kyllä niin huonossa kunnossa, että varmaan tulee vähän hankala raskaus. Toki nyt vielä ehtii alkaa treenailla kevyesti, että edes jonkinlainen rapakunto pysyisi yllä.

Tahtoisin nyt jo sellaisen vartalotyynyn. Huomaan, että kyljellä on vähän ahdistavaa olla, kun haluaisin päällimmäisen jalan koukistaa patjaa vasten, ja se jo vähän aiheuttaa tukalaa oloa vatsan tienoille. Google kertoo että vuosia sitten Lidl on myynyt edullisia vartalotyynyjä, tulisipa sinne uusi kierros.

 

Voi ikävät uutiset. Suuri halaus @tuikkukippo

@Korallikala mulla on semmonen Ikeasta ostettu pitkän mallinen sohvauntuvatyyny sängyssä jalkojen välissä (kyljellään maatessa). Loppuraskaudessa viimeks niitä oli kaks joista toinen vatsan alla.

Meillä oli tänään np-ultra jossa kaikki kunnossa. Sikiön koko vastasi paria päivää isompaa. Tyyppi nukkui tosi sikeästi, ja kätilö sai ihan urakalla moukaroida vatsaa jotta sai sen hereille. Oli kyllä herkistävää nähdä sydämen lyövän, kuulla sydänäänet ja nähdä kun toinen siellä käänsi kylkeä ja heilutteli käsiä ja jalkoja.

 

Tänne ei mitään uutta. Eilen aamulla kävelin seiniä pitkin kun huimasi niin paljon. Sitten tajusin katsoa neuvolakortista verenpaineen lukemat viime viikolta ja eipä enää ihmetyttänyt tuo huimaus. Yläpaine oli ollut 102. Hassua ettei neuvolantäti tuohon tarttunut.

 

Tänne sen verran "uutta" että pahoinvointi jatkui su-ma siihen pisteeseen että jäin eilen sairaslomalle ja kokeillaan nyt pahoinvointilääkkeen kanssa. Eilen otin kaksi (kuuden tunnin välein saa ottaa) ja tänään ei ole niin pahasti enää yökötyttänyt. Mutta katellaan nyt... Kuten aiemmin totesin, ei passaa paljon tuuletella.

Huomenna alkaa jo 13.viikko ja odotettu ja jännitetty ultra lähestyy.... taidan palata kertomaan kuulumiset vasta sitten. Toivotaan että ne kuulumiset on positiivisia.

Hyvää vointia kaikille!!

 

Tietääkö joku toimintatavoista, kun käytiin siellä np -ultrassa (monta?) viikkoa sitten. Niin pitäisikö sieltä tulla jonkunlainen potilaskertomus ihan postissa kotiin vai kuinka? Omakantaan ei ole tullut yhtään mitään

 

Tietääkö joku toimintatavoista, kun käytiin siellä np -ultrassa (monta?) viikkoa sitten. Niin pitäisikö sieltä tulla jonkunlainen potilaskertomus ihan postissa kotiin vai kuinka? Omakantaan ei ole tullut yhtään mitään

Jos kaikki on ollut kunnossa (ootte osallistunut sikiöseulontoihin) niin ne riskiluvut on ilmoitettu neuvolaan, jos jotain hälyttävää olisi ollut niin viikon sisällä olisi soitettu. Omakannasta itsellä ainakin löytyy ne kaikki tiedot kun menee potilaskertomuksista siihen ensimmäiseen neuvolakäyntiin ja sieltä tutkimukset. Toivottavasti löydät niin

Ja täällä siis ilmoittautuu uusi odottaja Olen 26 vuotias leikkaussalisairaanhoitaja. Työn luonteen takia työkavereille oon jääny kiinni heti plussan saatuani, kun joutuu töissä välttelemään röntgensäteitä ym. Toinen lapsi tulossa. Esikoinen syntynyt 2/2016.

LA 6.4/Iummph/2. lapsi/KYS

 

Tietääkö joku toimintatavoista, kun käytiin siellä np -ultrassa (monta?) viikkoa sitten. Niin pitäisikö sieltä tulla jonkunlainen potilaskertomus ihan postissa kotiin vai kuinka? Omakantaan ei ole tullut yhtään mitään

Mä kävin viime ke np-ultrassa, mulle oli ainakin jo pe tullut omakantaan seulontojen tulokset ja MoM-luvut (mitkä siis lasketaan mm. niskturvotusta apuna käyttäen). Mitään varsinaista kertomusta ei ollut siellä vielä, mutta katsoin että edellisiltäkin käynneiltä kirjauksessa oli saattanut kestää yli viikko. @Sano Pirkka

 

Joo, siis kyllä ne verikokeiden tulokset on siellä, mutta eihän tällainen maallikko niitä lukuja ja numeroita ymmärrä. Ajattelin lähinnä niitä kertomuksia, mitä hoitajat/kätilöt/lääkärit sitten kirjaa käynnin jälkeen.

 

Joo, siis kyllä ne verikokeiden tulokset on siellä, mutta eihän tällainen maallikko niitä lukuja ja numeroita ymmärrä. Ajattelin lähinnä niitä kertomuksia, mitä hoitajat/kätilöt/lääkärit sitten kirjaa käynnin jälkeen.

Mulla ei ainakaan edellisessä raskaudessa tullu mitään semmosia, ja kun kävin katselee nii ei oo semmosia kirjattu mistään neuvolakäynneistä tai synnytyksestä, pelkästään diagnoosit (ajanvaraus/raskauden ultraäänitutkimus/ ym). Varsinaisia tekstejä löyty ainoastaan työterveyshuollosta ja jostain tk lta saaduista saikkulapuista. Varmaan organisaatiosta riippuvaa tuleeko sinne sen kummempaa.

 

Tietääkö joku toimintatavoista, kun käytiin siellä np -ultrassa (monta?) viikkoa sitten. Niin pitäisikö sieltä tulla jonkunlainen potilaskertomus ihan postissa kotiin vai kuinka? Omakantaan ei ole tullut yhtään mitään

Ainaki meillä ultran jälkeisessä lääkärineuvolassa ultran tuloksia selitettiin paremmin. Mitään kirjallista selostusta niistä kuitenkaan ei saanu.

 

Onko kellään tullu raskauden myötä mielialan vaihteluita tai muuta vastaavaa? En tiiä onko itellä johtunu väsymyksestä, mitä töiden, esikoisen uhmaiän ja lisääntyneen pimeyden myötä tulee, mutta oon jotenki todella hajamielinen. Unohtelen pyykit koneeseen ja tavaroita sinne sun tänne, miehen mukaan puhun välillä sekavia enkä kuuntele mitä mulle puhutaan.. hermostun ja herkistyn myös helpommin. Onko muilla vastaavaa?

Rapsu_ 14+3

 

@Rapsu_ Täällä hep! Oon normaalisti tosi pitkäpinnainen ja muutenkin rento tyyppi, mutta nyt menee hermot ihan täysin helposti. Ja lähinnä siis ihan tyhmistä asioista, kuten jos koirat räksyttää lenkillä, seisoo kotona edessä kun kävelen, tunkee sohvalla liian lähelle jne. eikä vain osaa lukea mun ajatuksia. Ja toisaalta liikutun myös tosi helposti. Oon nyt ollut eri toimipaikassa töissä, ja sain kyyneleet silmiin jopa siitä, kun esimies kysyi että onko mua kohdeltu hyvin täällä. Samoin väsyneenä tulee helposti ihan hulluja romahduksia ja itkukohtauksia, kun tietää että kaikki on hyvin, mutta sitä parkumista ei vain saa lopetettua. Ihan pimeetä.

 

Onko kenelläkään vielä helpottanut pahoinvointi ja väsymys? Just tuossa heräsin taas töiden jälkeen 2 tunnin päikkäreiltä ja nukkumaan varmaan klo 21 että jaksaa herätä 6 . Saisi helpottaa jo, että pääsisi liikkumaan 2 kk tauko salista ja ryhmäliikunnasta näkyy ikävällä tavalla kropassa ja tuntuu vielä pahemmin. Niska ja selkä ihan kremppana.

Musta tuntuu, että nyt on alkanut vatsa oikeasti pullahtamaan. Lonkkaluiden välissä on ihan matala kova kohouma. Saisi kasvaa vähän nopeammin niin en näyttäisi vaan läskiltä . Vatsalihakset on jostain syystä ihan jäätävän kipeet! Ihan kun oisin tehnyt kovan treenin. Oon ollut ihan hyvässä kunnossa ennen raskautta ja mietinkin, voisiko vatsalihasten kipeys ja kireys johtua siitä, että korsetti laittaa vastaan laajenevaa kohtua. Onko muilla vastaavaa?

Miala 12+5

 

Etusivun lista päivitetty, toivottavasti on kaikki oikein!

Mulla ei näemmä Omakantaan ole päivittynyt np-ultrasta mitään tuloksia. Ehkä ei vain ole ehtinyt vielä kirjautua, eihän siitä ole kuin reipas viikko. Äitiyskorttiin on kuitenkin kirjattu niskaturvotus (1,6 mm) ja riskiluku (1:5898), niin on edes jotain muistin tueksi. Muistan, että kätilö kirjasi noita tietoja paperilomakkeelle jossa oli niitä MoM-lukuja, mutta menisiköhän se sitten neuvolaan? No, meillä on maanantaina seuraava neuvola, sittenhän sen näkee. Onpas muuten hassua lukea tuota neuvolan th:n kirjaamaa tekstiä "Korallikala on hyvillä mielin raskaudesta, mies ei nyt päässyt mukaan. Korallikala soittaa tai laittaa sähköpostia, jos tulee jotain kysyttävää." Vaikka mitenkäs sitä muutenkaan kirjoitettaisiin. No, ei tuo kyllä ole niin paha kuin mitä olen tuttujen vauvojen neuvolakorteissa nähnyt, se sellainen "Reipas ja iloinen vauva olet, katsekontaktia otat, jokeltelet." Yyh! Toivon syvästi, ettei tuo terkka harrasta sellaista.
Meillä on joku monisivuinen keskustelukaavakekin tuolla vielä odottamassa, se on tarkoitus käydä yhdessä läpi ennen käyntiä. Varmaan siis juuri tämän shp:n versio voimavarakyselystä.

@Miala Mulla väsymys hellitti jo viikkoja sitten, toki missään vaiheessa ei ollut sellaista ihan lamaannuttavaa väsymystä. Pahoinvointikin on muuten ohi, mutta ruokaa ei oikein tee mieli. Lähes poikkeuksetta joudun jättämään osan syömättä etenkin lounaalla, kun ei yhtäkkiä vaan enää uppoakaan. Noloa, tänäänkin mulla oli joku pieni eineslasagne eväänä, enkä edes sitä pystynyt syömään kokonaan. Mutta pääasia että edes jotain menee alas.

Olen nyt viime aikoina huomannut odottavani kovasti, että vatsa pullahtaisi esiin. Siihen kyllä menee vielä viikkoja! Mullakin tuntuu vain ihan matala kova kohouma alavatsalla, ja kun tätä omaakin vatsaa on, niin kestää varmasti kauan, että se sieltä kohoaa ja nousee näkyville. Kasvaisi jo! Tuntuu että olen koko elämäni hävennyt vatsaani, joutunut piilottelemaan sitä ja vetänyt vatsaa sisään. Odotan innolla jo aikaa, kun se saa pullottaa vapaasti kaikessa pyöreydessään.

Korallikala 14+4

 

Oon uus ja mut voi lisätä listalle tosin tiistaina saattaa la viel muuttua mut ilmottelen sitte jos johkai suuntaan muuttuu.

30.4 / heid_90 / 27 / 1/ oys

 

Näin viime yönä unta, että pullautin ulos voipaketin kokoisen punaisen jutun ja mietin että mitä ihmettä mä tällä teen. Eka raskauteen liittyvä uni muuten!
Vanhemmat lupas tulla viikonloppuna käymään. Ne käy meillä tosi harvoin, vaikka matka ei ole edes pitkä. Tosin miehen piti soittaa ja pyytää kyläilemään. Tein sellaisen kortin, jossa lukee:
"Syntymäpäiväonnittelut tulevalle mummulle ja papalle" ja toisella sivulla pari ultrakuvaa. Heidän merkkipäivänsä oli viime viikolla. Niin jospa tästä vihdoin ja viimein lapsen myötä pääsisi omien vanhempiensakin suosioon

SanoPirkka 15+0

 

Täältä myös hep hajamielisyydelle, väsymykselle, herkkyydelle,... mutta yllättävän hyvin olen kuopuksen uhmaraivareita jaksanut ottaa vastaan, kutsun sitä omaa käytöstä niissä tilanteissa ns.lobotomiseksi tilaksi. Minä ja esikoinen ollaan perheen herkkiksiä muutenkin, liikututaan pienistä mutta kauniista asioista ja sanoista jne. Tämä raskausaika on siis sitä myöten "tosi" iisiä kun koko ajan "pitää" itkeä... Isäntä huokailee vaan vieressä että jaahas ja taas mennään.

Masu on täällä putkahtanut esiin...ts.oikeastaan se vatsaihra työntyy varmaankin sen pienen kuvun myötä eteenpäin. Mutta ekat mammahousut ostin viime la että saan syödä (silloin kun se nälkä joskus yllättää ilman pahoinvointia) ilman nappien löysäämistä!

 

@Sano Pirkka Nuo unet on kyllä hauskoja! Mä näin esikoista odottaessa unta että synnytin krokotiilin poikasen ja olin ihan että mitä mä nyt tällä teen....

 

On tämä kyllä pieni kylä. Aloitin syyskuussa uudessa työpaikassa, ja eilen tajusin, että mun uudella esimiehellä sekä neuvolan terkkarilla on sama sukunimi, ja molemmat ovat kertoneet asuneensa samassa taloyhtiössä, missä me nyt. Nyt kun muistin niin kävin vilkaisemassa esimiehen fb-sivua ja kas, hehän todella ovat naimisissa. No, eipä terkkari saa työasioitaan kotona kertoa, mutta millä tuurilla näin käy! Niin on pieni maailma. Kaksi ihan uutta asiaa elämässä tälle syksylle, ja sitten tuollainen yhteys niiden välillä.

 

Mä ehdin jo iloita tällä viikolla kun yhtäkkiä olo on tuntunut tosi virkeältä, vaikka ei mullakaan mitään pahaa väsymystä ole ollut oikein ollenkaan. Mut kyllä se iltasin sitten on kostautunut, väsykiukkua pukannut Odotan myös kovasti masun kasvua, mutta vielä en oo huomannut sitä oikeeksi kuvittelemaani vauvamasua. Turvotusta on taas ihan vaikka muille jakaa Sinne se taitaa jäädä kaiken pöhötyksen alle... Hengästyn aika helposti ja kurja mutta aikasemmin vaarattomaksi todettu vaiva rytmihäiriöt on ollu kiusana. Rakenneultraan tuntuu olevan vielä ikuisuus (6 vkoa).

Vähän huolettaa onkohan jonkinlainen (hiiva?)tulehdus iskemässä Ajattelin seurata tilannetta viikonlopun yli ja ma soitto neuvolaan, jos vielä oireita tuntuis olevan.

Shona 14+1