Moi taasen aikojen takaa! En sitten millään saa aikaiseksi/ehdi tänne kirjoitella/lukea viestejä.
Nyt mulla on huoli meidän tytystä. Hän sai rotarokotteen 1,5vk sitten. Ko. päivänä oli vain unisempi ja joitakin päiviä sen jälk. Pikku hiljaa alkoi muuttua itkuisemmaksi. Lähes viikko rokotteen antamisesta tyttö huusi ison osan valveillaoloajastaan. Tissillä hän on myös alkanut huutamaan kaaressa, mitä ihmettelen kovin, kun aiemmin tissi oli lohtu mihin vain oli nälkä tai ei. Nyt pari pv on vähän paremmin kelvannut tisu, mutta useamman kerran päivässä huutaa siinä naama punaisena, vaikka ajallisestikin jo olettaisi nälän kurnivan vatsassa. Masukin toimi tiuhemmin pari pv, mutta on nyt rauhoittunut. Ilmaa tosin on, kun yölläkin rupsuaa pylly. Kuumetta ei ole ollut.
Aiemmin neiti ei oikeastaan juuri lainkaan itkenyt minun seurassa ollessa, kun tissi tosiaan toimi lohtuna, jos muu ei auttanut. Nyt mieltä kaihertaa, onko lapsella kaikki hyvin, kun huutaa välillä keuhkonsa pihalle minunkin kanssa, eikä siinä auta mitkään temput. Rintaa jos yrittää tarjota, niin huuto vaan yltyy.
Aiemmin jos tytön itkut laskettiin minuuteissa, niin nyt ne lasketaan tunneissa.
Huomasin tytön alaikenessä valkean pienen läikän. Kokeilin koko ientä ja aivan kuin se kohta tuntuisi hiukan kovemmalle verrattuna muuhun ikeneen. Mietin, että voikohan tytölle olla puhkeamassa jo eka hammas?! :O Ja siitä sit nämä itkut?! En enää muista esikon hampaiden tulosta mitään, kun hän on jo 10v. Tyttö tosiaan kuolaa aivan valtavasti. Bodyt aivan märkänä edestä, lattialle tippuu kantaessa jatkuvasti kuolatippoja. Kuolalaput on jo pitänyt kaivaa käyttöön. Neiti tykkää myös yrittää työntää suuhunsa lelujaan/uniriepua/harson kulmaa ja onnistuukin siinä välillä sitterissä. Nyrkitkin on usein suussa ja lupsuttelee välillä mun käden syrjää, kun häntä kannan. Tosin nythän taitaa olla jo päällä se vaihe, että asioihin tutustutaan suulla.
En usko, että neidillä olisi liian vähän virikkeitä. Voisin sanoa, että niistä on huolehdittu hyvin. Jutustellaan, leikitetään, pidetään leikkimatolla/sitterissä, joilloin on leikkiä ja tutustumista leluihin ja/tai hän katselee kun teen kotiaskareita jutellen hänelle samalla mitä teen, kuunnellaan musiikkia/laulan tytölle, kujeillaan muuten vaan, ihmetellään kotia kävellen ympäri asuntoa, jolloin nimeän ja kerron mitä huoneessa on jne.
Tosiaan, valvominenkin on lisääntynyt valtavasti. Unille käyminen on tosi hankalaa. Eilenkään ei nukahtanut edes liikkuvassa autossa, vaan huusi ja kauppareissun valvoi. Mies kävi illalla vaunuilemassa tytön kanssa ja tämähän sit heräsi jo 40min unien jälk, eikä enää kotimatkasta (yli 30min) muuta tehnyt kuin huutanut. Siinä oli miehen pitänyt jo juoksuaskelia ottaa. Tämäkin on outoa, kun aiemmin nukkui liikkuvissa vaunuissa/autossa vaikka 3h yhtä soittoa.
Toissapv oli hiukan helpompi pv pitkästä aikaa, mutta eilinen oli taas hyvin itkuinen. Mietin jo, että josko nyt helpottaisi, mutta ei sitten näköjään. On varmaan ma soitettava neuvolaan.. :/
Tosiaan, oma rannekin on edelleen kipeä, vaikka sain naprokseeni/esomepratsol ja voltaten -kuurit. Kaksi viikkoa niitä käytin ja kipu on edelleen läsnä. Lääkäri ei tiennyt, mikä kova piikki/patti ranteen sisäsyrjässä on. Röngenkuvat oli kuitenkin siistit. Liekkö niissä sit kaikki mahdollinen edes näkyy?! Ganglio tämä ei kahden eri lääkärin mukaan ole, koska on tosi kova, eikä liiku alustassaan. Vääntöliikettä en kärsi tehdä kädellä, varsinkin esim. ikkunan tuuletusluukun kahvan vääntäminen alaspäin tekee niin kipeää, ettei vaan pysty. Kipu on kovinta yöllä, kun käsi on ollut levossa. Ranne on levon jälk tosi jäykkä ja se lonksahtelee hassusti taivuttaessa sivulle. Viime yönä vihlaisi melkoisesti, kun yritin "lonksauttaa" jäykkyyden poijes, eli taivuttaa kämmentä normaalisti sivulle. Kenelläs täällä olikaan ollut rannevaivaa? Kiinnostasi kuulla enempi, millaisia oireita sulla oli ja miten syy mopulta selvisi, ja tietty hoitokin kiinnostaa?! Mut nyt toijän varoitella muita, etteivät pumppaa liikaa manuaalipumpulla, vaikka kuinka helposti saisi maidot sillä kerättyä. En ois uskonut, että tämmöistä vammaa voi niinkin kevyellä toistoliikkeellä saada. :/
Nyt pitäis jo mun nukkua. Mulla on unet huonontunut. Uni ei meinaa tulla millään. Monia öitä oon valvonut kokonaan. Sit on kyllä mielikin apea. Onneksi oon anopilta saanut apua miehen työputkien aikana, niin oon saanut nukkua aamusta tytön herättyä. Mulla vähäisen unen pelastaja on korvatulpat. Ne kun iskee korviin, niin ei jokaiseen ihan pieneen ähinään tai vauvan liikkeeseen havahdu. Ekat nälkäkitinät kuulen hyvin niiden läpi. Tytön itkunkin kuulen niiden läpi, vaikka oisin suljettujen ovien takana nukkumassa tulpat korvissa. Äiti siis kyllä tunnistaa oman pienokaisensa itkuäänen hyvinkin herkästi.
Kertokaa ihmeessä vinkkiä tai kokemuksianne tai kuulemaanne/lukemaanne näistä mun onkkelmista. Kiitollisena luen ne. Nyt tarvii tukea, kun meinaa usko loppua, osaako omaa vauvaansa sitten tulkitakaan oikein.
Bebe ja tyty 2,5kk (äkkiä se aika rientää!)