Ikää 40 v ja ensimmäinen lapsi haaveissa

Iloitsin aikaisemmin tässä ketjussa raskaudesta, mutta sepä olikin tuulimuna. Murhe oli melkoinen koska 12 viikkoa oli lähes täynnä ja uskoimme jo että perheenlisäystä olisi oikeasti tulossa. Nyt kuitenkin jonkin aikaa sitten testi näytti plussaa ja mielenrauhan vuoksi halusimme käydä varhaisultrassa, edellinen kokemus oli niin raastava. Siellä reippaasti sykki sydän ja laskettu aika kevättalvella 2015 :kiss:

Ihanaa loppukesää ja tsemiä kaikille vauvahaaveilijoille!:hug:

 

:heart: Onnea Dimmu.

 

Onnea Dimmu ja olisi mukava kuulla, miten raskaus on edennyt. Toivottavasti kaikki on hyvin ja mallillaan.

Olen itse ensimmäistä kertaa täällä palstalla, ikää hieman vajaa 42 ja toinen ivf-hoito nyt takana, testipäivää odotellessa. Esikoinen haaveissa. Taustalla on yksi luomusti alkunsa saanut raskaus vajaa vuosi sitten, joka meni kesken. Yksi ivf vuoden alussa, joka päättyi kohdun ulkoisena ja kesän korvalla yksi keskeytetyn hoidon jälkeen alkunsa saanut raskaus Hoidoilla ei siis kehittynyt kuin yksi munasolu ja katsottiin, ettei yhdellä kannata tehdä ivf:ää. No, ainokainen hedelmöittyi kuitenkin luomusti, mutta meni suruksemme kesken ihan alkumetreillä.

Nyt tällä hoitokerralla oli parempi tuuri munasolujen kanssa, siirtoon päästiin ja pakkaseenkin jäi pari alkiota. Toivo ja pelko ovat nyt päällimmäisinä tunteina. Vähänkin kun yllättää itsensä haaveilemasta, niin järjen ääni varoittelee innostumasta liikoja. Itku varmasti pääsisi, jos tällä kertaa kaikki menisikin mallilleen ja näkisin itsekin ensimmäistä kertaa sykkivän sydämen ultrassa.

 

Fibbis, ensinnäkin pahoittelut kaikista vastoinkäymisistä ja toivottavasti saatte pian normaalin raskauden aikaan ja kaikki sujuisi hyvin loppuun asti.
Mietin tuossa, kun mainitsit, että on eri vasteita ollut eri ivf kerroilla, niin onko sinulla ollut aina samat lääkkeet vai onko niitä muuteltu? Itselleni yritettiin yhtä ivfää myös hieman ennen kesää, mutta koska kasvoi vain yksi folli, se keskeytettiin (tai tehtiin inssi) eikä lääkäri haluaisi minulle uutta hoitoyritystä tehdä.

 

Kiitokset ja toivotaan parasta!

Sama lääkitys on ollut kaikilla kolmella kerralla (Puregon). Ensimmäisellä kerralla saatiin kerättyä 5 solua, joista kolme hedelmöittyi ja kaksi selvisi siirtoon asti 3 päivän ikäisinä. Toisella kertaa Puregon annostusta nostettiin, mutta kehittyi tosiaan vain yksi folli, jota ei lähdetty siirtämään. Nyt kolmannella kerralla Puregon-annostus pidettiin samana ja yllätys oli kun saatiin kerättyä peräti 10 munasolua, joista yhdeksän hedelmöittyi eli tulos oli aivan erilainen kuin alkukesästä. Lääkäri mainitsikin ennakkoon, että on mahdollista, että edellinen kerta saattoi olla poikkeava koska kiertokohtaisia vaihteluja voi olla. Varoitti tosin myös, että yhtä lailla on mahdollista, että munasarjojen reservi on hiipumassa. Mutta tuntui järkevältä kuitenkin lähteä uuteen yritykseen.

 

Kerron pikaisesti oman tarinani rohkaisuksi, kun eksyin tänne lukemaan näitä juttuja. Olen koko aikuisiän haaveillut vauvasta/ perheestä. Seurustelusuhteiden aikana en ole tullut raskaasti luomuna, syynä pco.

37 vuotiaana menin lapsettomuushoitoihin yksityiselle sen aikaisen mieheni kanssa, siellä tehtiin 1x inssi, ei tulosta ja 3ivf.hoitoa joista ensimmäinen meni pieleen, koska lääkitys oli liian mieto, eikä munasoluja saatu kasvamaan.

Kahdesta seuraavasta hoidoista saatiin hyviä alkioita ja siirrettiin jokunen, ei tulosta, kerran ns.haamuraskaus. Rahat loppu, suhde kariutui myös jossain vaiheessa. Kävin prosessin läpi, etten saa koskaan lasta ja piste. Aloin vaan toivomaan, että löytäisin edes hyvän parisuhteen vielä.

Vuosi- puolitoista vierähti, tapasinkin munkavan miehen. Ensimmäisenä kuukautena tapaamisestamme, tulin luomusti raskaaksi! En unohda sitä päivää koskaan, kun tein elämäni ensimmäisen positiivisen raskaustestin, ja vahvan sellaisen. Olin silloin 40v.

Syitä raaskaaksi tulemiseen tai sen edesauttamiseen saattoi vaikuttaa painonpudotus..n. 10%, toinen, että söin e-pillereitä n.vuoden ja vaihdoin juuri ennen miehen tapaamista ne keltarauhashormooniin, että kuukautiset tulisivat säännöllisesti, enkä halunnut kohonnutta veritulppariskiä.

Tällä viikolla on laskettu aika (14.11.) tyttö tulossa, kaikki mennyt hyvin, paitsi kohonneet sokeriarvot ja turvotus. Olen nyt 41v ja viimeisiä päiviä viedään, ennenkuin saan nyytin syliin toivottavasti ehjänä ja elossa. Lapsen isän kanssa asutaan yhdessä ja hyin menee. Onneksi

Tsemppiä kaikille yritykseen!

 

jep, moi olen uusi tässä foorumissa, juuri täytin 41v ja ivf hoidot meneillään Menopurilla mennään ,eka ultra näytti 6 rakkulaa, toinen ultra huomenna. Endometrioosi on mulla paha ja syy ettei luomuna onnistu, olin 26vuotiaana ihan luomusti raskaana ja se keskeytettiin silloisen kumppanin vaatimuksesta...nyt paremmin ja itekki kypsyny ajatukseen ja aikuistunu (ehkä ) viimein

mukava löytää vertaistukea täältä

 

Täällä edelleen haaveillaan ja 42v tullut juuri täyteen. Vuoden sisään ollut 4 raskautta, yksi luomusti alkanut ja kolme hoidoilla, mutta kaikki menneet kesken. Juuri tänä aamuna testasin pas-siirrosta negan Nyt mietin, että vieläkö olisi järkeä lähteä uuteen hoitoyritykseen.