Isovanhemmista

Mitä nyt palstalla on niin kovat jutut ettei tälläiselle ole kellään aikaa...koitan onneani sitten täällä:

Onko kaikilla superfiksut isovanhemmat?
Minua harmittaa meidän tilanne, siis positiivistahan tietty on että molemmat isovanhemmat ovat hulluina lapsenlapsiinsa. Ongelma onkin siinä että liian hulluina. Neiti 2v ottaa heti mummolat haltuunsa, kun saavumme sinne ja käyttää mummojen heikkouksia hyväkseen. Hän on oppinut että mummoloissa "saa" riehua ja suusta pääsee ties minkälaisia sammakoita. He jopa nauravat noille rumille sanoille ynnä muille, mikä on omiaan kannustamaan neitiä. Vastakkainasettelu on selvä: äiti tai isä tulee aina väliin kieltämään, "kyllä me annettaisi mutta..." Ja herkkuja syytävät salaa. Tämä ärsyttää varsinkin äitiparkaa koska tyttö on niin altis vaikutteille ja mummolareissuilta "palautuminen" (huutoa, vanhemmille kiukkuamista) kestää lähes viikon. On sanottu monesti asioista, olen suuttunutkin useasti, mutta mikään ei muutu. Tuntuu että tyttö on "aivopesty" tykkäämään heistä tällä kaveeraamistekniikalla ja äiti jää tosi huonoon valoon. Kertokaa, auttakaa, kokemuksia jne..

 

meillä mummola on lasten hemottelupaikka. siellä saa namia ja yökylässä saa valvoa hieman pidempään kuin kotona. eli mummolassa on mummolan säännöt, ja lapset kyllä sen osaavatkin, eli tietävät että mummon luona on näin, kotona taas näin. eli ei tartte puuttua mummmon lastenhoitoon.

toki molemmat ollaan samalla linjalla eli kiroilut yms tuhmuudet on kielletty myös mummolla, mutta muuten mummin luona otetaan rennommin.

kannattaa vaan yrittää puhua isovanhemmille. ikävä jos välit menee huonoiksi. eli yrittäkää ottaa tarpeeksi monta kertaa puheeksi että ette hyväksy kiroilua ja voi asiaa seklventää ettei ole kivaa sitten kun lapsi huutelee v sanaa ympäri kaupunkia kun se kerran on isovanhempienkin mielestä niin kivaa. ja hellitä hieman itsekin. anna mummojen hemmotella ja tee lapsille selväksi että kotona on eri kuri kuin mummilla. kyllä he äkkiä oppivat että kotona ei saa namia yms vaikka kuinka kiukkuaa. ei se lapsi mene hemmottelusta rikku kunhan tietty raja on.

ja kyllähän se tietty vanhemmat ovat jotka klasten kasvatuksesta päättää!

 

Miehen isovanhemmat antavat ehkä periksi helpollakin pojan touhuihin,mutta onneksi kuitenkin harvemmin.Taitaa kyllä johtua minun kovasta luonteesta ja siitä että sanon kyllä suoraan ettei käy.Omat vanhemmat ovat pojan kanssa vain silloin kun mekin siellä(eivät enää ikänsä puolesta jaksa muuten hoitaa),mutta ovat kaikkien muidenkin neljän lapsenlapsensa kanssa olleet ehdottomia.Eivät siellä lapset koskaan liikaa saaneet periksi ja tehdä vain oman mielensä mukaan.Harvoin tulee tilanteita että sanoisin ettei saa antaa periksi.Anoppilassa nukkumisessa joustetaan,koska appi sitä mieltä ettei lapsen tarvitse "itkeä" omassa sängyssä,niinpä nukkuu heidän välissään(kerroin että tekee tahallaan,kun tietää pääsevänsä sillä konstilla väliin)

 

\

meillä mummola on lasten hemottelupaikka. siellä saa namia ja yökylässä saa valvoa hieman pidempään kuin kotona. eli mummolassa on mummolan säännöt, ja lapset kyllä sen osaavatkin, eli tietävät että mummon luona on näin, kotona taas näin. eli ei tartte puuttua mummmon lastenhoitoon.

toki molemmat ollaan samalla linjalla eli kiroilut yms tuhmuudet on kielletty myös mummolla, mutta muuten mummin luona otetaan rennommin.

kannattaa vaan yrittää puhua isovanhemmille. ikävä jos välit menee huonoiksi. eli yrittäkää ottaa tarpeeksi monta kertaa puheeksi että ette hyväksy kiroilua ja voi asiaa seklventää ettei ole kivaa sitten kun lapsi huutelee v sanaa ympäri kaupunkia kun se kerran on isovanhempienkin mielestä niin kivaa. ja hellitä hieman itsekin. anna mummojen hemmotella ja tee lapsille selväksi että kotona on eri kuri kuin mummilla. kyllä he äkkiä oppivat että kotona ei saa namia yms vaikka kuinka kiukkuaa. ei se lapsi mene hemmottelusta rikku kunhan tietty raja on.

ja kyllähän se tietty vanhemmat ovat jotka klasten kasvatuksesta päättää!

Kiitos sinulle äiti kun kirjoitit noin viisaita sanoja :hug: !!
Kyllä minunkin pitää höllätä, olet ihan oikeassa, vaikka vaikeaa se on, minun luonteellani =) Tuntuu vaan että haluan pitää langat käsissäni ja minun on vaikea hyväksyä että lapsiani ei kohdella samoin kuin kotona. Mutta se kai sitten kuuluu asiaan. Kirjoituksesi toi tosi hyvän mielen. Kun joulunviettokin mummoloissa alkoi jo ahdistaa... Hyvää joulunodotusta teidän perheelle!

 

meillä oli samanlaista tuo seläntakana-toiminta kun esikoinen oli pieni. Pari kertaa konahdin ja siihen loppui.
Nyt kun muksut käy useimmiten mummolassa keskenään, tehkööt miten tykkäävät