istukkatutkimus / punktio

voisiko joku punktioin tai istukkatutkimuksen kokenut äiti kertoa kokemuksia?

 

Hei!
Lapsivesipunktio on tehty. Ei sinänsä pitäisi olla kivulias tutkimus, mutta itse koin sen erittäin epämiellyttävänä. Tokihan se pisto tuntuu,mutta minulla jouduttiin "kaiviskelemaan" että sai lapsivettä. Ja onhan se tietysti jännitys, että onko kaikki kohdallaan. Meillä oli, onneksi

 

Kävin kaksi vuotta sitten ikäni puolesta lapsivesitutkimuksessa. Pelkäsin hirveästi toimenpidettä ensin mut kätilötuttavani sanoi ettei se hirveä ole ja todentotta ihan simppeli juttu. Viikon otin rauhallisesti sen jälkeen, kun siinähän on 0,5-1% keskenmenonvaara. Kaikki meni hyvin kuitenkin ja tuossa tuo neiti 2 vee juoksentelee.

 

kiva kuulla positiivisia kokemuksia! hoitohenkilökunta kun ei oikein osaa sanoa tuohon keskenmenoon kuin riskiluvun siis eivät ota kantaa raskauteeni kun kovasti pelkään toimenpiteen jälkeistä keskenmenoa, mutta ymmärrän kyllä että he eivät voi sitä tietää. Askarruttaa vain nämä asiat kun ovat ajankohtaisia.

Vielä: millä viikoilla teille toimenpide tehtiin? Minulle sanottiin että viikoilla 12 olisi mahdollinen..

 

Tais olla viikoilla 15 ....

 

Kävin istukkatutkimuksessa. Se tehdään aikaisemmin kuin lapsivesitutkimus, muistaakseni noin rv 10. Sitä ei kannata pelätä. Näytteen otto kyllä tuntui, mutta ei mitään kovaa kipua. Hankalinta minusta oli kun piti odotella tutkimukseen pääsyä "rakko täynnä". (Eikä sen sitten pitänyt loppujen lopuksi niin täynnä ollakaan.) Istukkanäytteen tuloksen sain noin viikon päästä.

 

Kävin lapsivesipunktiossa ja meni muuten teknisesti kaikki hyvin. Hiukan neula naarmutti massua, kun oli vahingossa liian pitkällä lääkärin odotellessa sopivaa hetkeä. Kipua ei tuntunut, vaan kuului ikävä ääni, neulan iskeytyessä vatsan läpi. Kokemus oli epämiellyttävä ainoastaan henkisellä puolella. Lääkäri ei neuvonu makoilemaan toimenpiteen jälkeen vaan tutun neuvosta jäin hetkeksi kokoamaan itseäni, ennenkuin hinauduin pystyyn. Ja kävin vielä istumassa kahviossa, kun tuli sellainen olo että pyörryttää. Mutta se tuli siitä, kun olin jännittänyt etukäteen toimenpidettä. Olin järjestänyt sille päivälle vapaata ja otin myös töissä iisisti, ettei olisi tullut mitään. Eikä tullut. Lapsi on terve ja ikää nyt 1v 5 kuukautta.

 

Molemmat tehty, vaivattomasti meni, en muista kipua tai muutakaan. Suositten istukkabiobsiaa, koska se voidaan tehdä aiemmin.

 

\

Molemmat tehty, vaivattomasti meni, en muista kipua tai muutakaan. Suositten istukkabiobsiaa, koska se voidaan tehdä aiemmin.

mitä eroa näillä tutkimuksilla on siis tuleeko molemmista kromosomivastaus?

 

Tulee molemmista samanlainen vastaus, en nyt enää muista onko se tieteellisesti ihan samanlainen, mutta samaa asiaa siinä kuitenkin haetaan, eli kromosomipoikkeamia. Istukkabiobsia voidaan tehdä aikaisemmin, en tarkalleen muista viikkoja ja vastauksen odotusaika taisi olla lyhyempi. ELi suoraan sanottuna, jos pelkäät että vauvassasi on poikkeavaa, saat sen tietoosi raskauden aikaisemmassa vaiheessa. Saat enemmän aikaa totutella ajatukseen ja jos niin ikävästi kävisi, että joutuisit päätymään keskeytykseen, on se helpompi alkuvaiheessa. Lapsivesipunktio tehdään sen verran myöhemmin, että minä ainakin olin silloin jo siinä vaiheessa, että tiedostin vauvan ja tunsin sen liikeet.
Istukkabiobsiaa ei aina voida tehdä, jos istukka on hankalassa paikassa. Lapsivesipunktio on helpompi tehdä, koska tarvitsee päästä vain sinne veteen käsiksi. Näin se kaikessa raadollisuudessaan menee.
Mutta minulle on tehty molemmat, eikä vaikeuksia tai kipua tai mitään oireita ollut kummankaan jälkeen. Lääkärillä on hiki molemmilla kerroilla, mutta nopeasti sen tekivät.

 

Eikä pidä huolestua, jos tulosten saaminen viekin alkuperin luvattua kauemmin, joskus vaan kasvatus kestää kauemmin.

 

Minulle tehtiin lapsivesipunktio, koska loppu raskaudesta löytyi lapsella rakennevikoja, joita eivät lääkärit huomanneet alkuraskauden aikana ultrauksissa. Lääkäreitä on moneksi !!!
Nyt olisin mennyt istukkabiopsiaan, mutta sitä ei tehty.
Np-ultrasssa kaikki oli hyvin. Joten otatin verinäytteen itseltäni, miten suhteet teittyihin kromosomipoikkeavuuksiin menisi.
Lääkäri kertoi, että ovat ottaneet tämän vuoden alusta käyttöönsä tämän menetelmän. Jos verikokeeni olisi hälyttänyt heidän mielestään ikäisiäni suhteellisuuslukua, olisin vasta sitten otattanut lapsivesipunktion.
Koska olen vanhemmalla iällä, lääkäri kysyi, että jos lapsi on toivottu ja JOS istukkabiopsian jälkeen menee kesken, niin miten suhtaudun. Sanoin, että en enää sen jälkeen yrittäisi, en kertakaikkiaan uskaltaisi.
Istukkanäytteen ottamiseen ei ollut estetttä, istukka oli edessä, mutta kaipa sitä uskoo yliopistosairaalan lääkäriä ja näkemäänsä ultrasta.

Meidän rakennevikainen lapsemme ei jäänyt henkiin, hän kuoli kohtuun. Hänellä oli kromosomipoikkeavuus, joka ei ole periytyvää. Näin lääkäri meille kertoi.
Nyt kaikki näyttää valoisemmalta. Odotan pääsyä rakenneultraukseen, muutaman viikon päästä.

 

Minullekin on tehty lapsivesipunktio ja toisin kuin muut äidit, minua kyllä sattui pistos, sairaslomaa yleensä saa päivän, mutta minä pyysin kaksi. Tulosta saikin sitten odotella monta viikkoa kun ekaksi ei lähtenyt kasvamaan. Itkin varmaan joka päivä neljä viikkoa ja sitten sain tuloksen puhelimitse että vauvalla ei ainakaan ole kromosomeissa vikaa. Tervettä vauvaa ei luvattu mutta jotkut sairaudet oli poissuljettu. Kaikki meni hyvin ja nyt minulla on 1,5v lapsonen.

 

Kävin lapsivesitutkimuksessa vk:lla 15, ei sattunut yhtään, vähän epämiellyttävän tuntuista, mutta ei sen enempää. "Huilasin" pari päivää lähes vaaka-asennossa, koska olen kuitenkin 41v. Odottavan aikahan on pitkä ja niin tässäkin tapauksessa eli melkein 4 viikkoa meni ennenkuin tulokset tulivat. Kaikki hyvin, sitä kannatti odottaa. Np-testin perusteella ei olisi tarvinnut mennä lapsivesipunktioon mutta varma on aina varmaa. Nyt menoss 23+3, ja vauva potkii kovasti.

 

Kromosomeissa voi olla monenlaista vikaa, vaikka se ei näy noissa tutkimuksissa. Muistakaa, että vain pieni osa kromosomipoikkeavuuksista nähdään missään tutkimuksessa.

 

\

Kromosomeissa voi olla monenlaista vikaa, vaikka se ei näy noissa tutkimuksissa. Muistakaa, että vain pieni osa kromosomipoikkeavuuksista nähdään missään tutkimuksessa.

Mutta yleisimmät kuten trisomia 13, 18, 21 näkyvät tutkimuksissa. Riippuen äidin edellisistä raskauksista katsotaan tarkemmin tai ei.

 

\

\

Kromosomeissa voi olla monenlaista vikaa, vaikka se ei näy noissa tutkimuksissa. Muistakaa, että vain pieni osa kromosomipoikkeavuuksista nähdään missään tutkimuksessa.

Mutta yleisimmät kuten trisomia 13, 18, 21 näkyvät tutkimuksissa. Riippuen äidin edellisistä raskauksista katsotaan tarkemmin tai ei.

Niimpä. Tietysti kuka tahansa voi saada keskenmenon milloin hyvänsä, lapsi voi menehtyä kohtukuolemaan, vammautua tai kuolla synnytyksessä tai käykytkuolemaan synnyttyään. Millään tutkimuksilla ei voida taata täysin tervettä lasta.

Mutta nuo muutamat kromosomipoikkeavuudet joita seulonnoissa haetaan, ovat todella ne ylivoimaisesti yleisimmät, joten riski että lapsella olisi jokin muu, harvinaisempi poikkeama on todella äärettömän pieni. :hug:

 

En tiedä tilastotieteestä mitään, enkä sitä miten todennäköisyyksiä virallisesti lasketaan. Ihan näin yksinkertaisesti ajatellen vaan tuntuisi olevan suurempi todennäköisyys saada joku niistä harvinaisista kuin trisomia. Ihan sillä perusteella, että noita harvinaisia juttuja on niin valtavan paljon erilaisia, satoja, kenties tuhansia? Kaikkia syntyy vuosittain. Tai jos jotain ei syntyisi edes joka vuosikaan, niin muita sitten vastaavasti useampi samana vuonna. Ja trisomioita syntyy muistaakseni jokunen kymmen vuosittain. Minun ymmärtääkseni siis on suurempi mahdollisuus saada joku niistä harvinaisista, koska niitä yhteensä syntyy enemmän kuin trisomioita. Suurin mahdollisuus on kuitenkin saada täysin "terve" lapsi.

 

\

En tiedä tilastotieteestä mitään, enkä sitä miten todennäköisyyksiä virallisesti lasketaan. Ihan näin yksinkertaisesti ajatellen vaan tuntuisi olevan suurempi todennäköisyys saada joku niistä harvinaisista kuin trisomia. Ihan sillä perusteella, että noita harvinaisia juttuja on niin valtavan paljon erilaisia, satoja, kenties tuhansia? Kaikkia syntyy vuosittain. Tai jos jotain ei syntyisi edes joka vuosikaan, niin muita sitten vastaavasti useampi samana vuonna. Ja trisomioita syntyy muistaakseni jokunen kymmen vuosittain. Minun ymmärtääkseni siis on suurempi mahdollisuus saada joku niistä harvinaisista, koska niitä yhteensä syntyy enemmän kuin trisomioita. Suurin mahdollisuus on kuitenkin saada täysin "terve" lapsi.

Muistelisin lukeneeni jostain että suomessa syntyy vuosittain noin 80 down-lasta. Se on aivan ehdoton enemmistö kromosomihäiriöistä. Noita trisomia 13 ja 18, jotka ovat siis seuraavaksi yleisimpiä ei synny kovinkaan montaa vuodessa. Eli noita vielä harvinaisempia trisomioita ei varmaankaan synny läheskään vuosittain.

Eräällä tuttavallani on harvinaista kromosomihäiriöä sairastava lapsi. tätä kyseita sairautta sairastavia ihmisiä on suomessa tällä hetkellä 5kpl ja näistä vanhin on yli 50v. Eli karkeasti ajatellen noita lapsia ei synny edes sitä yhtä vuodessa, vaan pikemminkin yksi joka kymmenes vuosi. Olen saanut käsityksen että monet muutkin harvinaiset kromosomihäiriöt ovat tuota samaa luokkaa, joten pitäisin riskiä hyvin pienenä. Toki tämäkin lapsi sattui juuri ystävälleni ja ihan yhtä hyvin se olisi voinut osua kohdalleni. Kuitenkin minulla on huomattavasti suurempi riski että lapseni vammautuu tai menehtyy synnytyksessä tai vaikka sitten osuu kätkytkuolema kohdalle.

Mutta voi olla että olen väärässä. Olisi kiva jos jollain olisi esittää ihan faktatilastoja näistä asioista.

 

Se on ihan faktaa että erilaisia kromosomimuutoksia tunnetaan valtavat määrät erilaisia. Useita näistä syntyy vuosittain. Ja tosiaan vaikka jotakin ei syntyisi kuin muutaman vuoden välein, jää kuitenkin hyvin paljon mahdollisuuksia. Vaikka nämä muutokset ovat usein harvinaisia, niitä on siis niin paljon erilaisia, että yhteensä niitä on todella paljon. Eivätkä toki kaikki niin hirmuisen harvinaisiakaan ole. Kyllä minä ainakin tunnen esim useammankin samaa ns harvinaisempaa poikkeavuutta omaavan.

 

onko jen jam ?

 

vieras minäkin! tutkittua tietoa saat esim. netistä, tilastoista. Siellä löytyy tilastot kuinka monta noitakin trisomioita syntyy vuosittain. En nyt muista sivua mutta googlettamalla löytyy. Onko downien syntymyys noin pieni? luulin että heitä syntyisi enemmän. Trisomia 13 syntyy vuosittain noin 10 molemmin puolin ja 18 10-20. Ei kovin harvinaista?

 

Kävin istukkabiopsiassa heti kun siihen oli mahdollista mennä eli rv 10. Hyvin meni.
En muista tapahtumaan kivuliaana tai ikävänä.
Jälkivuotoa tuli hieman, kävin tarkastuksessa ja kaikki oli hyvin.

Lopputuloskin oli hyvä, eli terve lapsi.

Kävin yksityisellä, kun en jaksanut odotella kunnallisen puolen monia esitutkintoja, että onko aihetta lapsivesipunktioon. Ikää oli just siinä rajalla, etten ollut suoraan oikeutettu.

 

:flower:
HYVÄ,että kävi hyvin!

 

\

onko jen jam ?

Sitä minäkin juuri heräsin miettimään, hirveä tarve kun tuntuu tälläkin olevan jankuttaa, että kyllä niitä vikoja voi tulla vaikka minkämoisia......