Jos saisit valita: sektio/alatie?

Jos saisit vapaasti valita, synnyttäisitkö ensimmäisen lapsesi alakautta vai sektiolla? Tarkoitan, jos molemmat tavat olisi mahdollisia ja saisit ITSE päättää?

Ja miksi päätyisit juuri siihen synnytystapaan?

Itse haluaisin synnyttää alakautta, koska henkilökohtaisesti haluaisin kokea alatiesynnytyksen ja minulle alatiesynnytys on se "varsinainen ja oikea" synnytys. Haluaisin tuntea, että olen itse tehnyt työn ja saan olla siitä ylpeä. Joku "naiseuden perimmäinen saavutus"- ajatus siinä kai on.

Mitä muut miettii?????

 

Niin pitkälle kuin musta kii ja mahdollista, haluan ehdottomasti synnyttää alakautta! Syy: luonnollisin ja turvallisin tapa molemmille ja haluan kokea alatiesynnytykset. Yksi huono kokemus takana ja odotan kokoajan lähtöä tähän toiseen ja toivon et ois parempi

 

Ehdottomasti alatie. Luonnollisempi ja turvallisempi molemmille (jos oletetaan että raskaus on normaali eikä äidillä ole esim ahdas lantio) ja vähemmän stressaava vauvalle.

Saan tästä nyt kyllä kakkia niskaan, mutta mielestäni keisarileikkaus ei edes ole mikään synnytys, vaan LEIKKAUS - vaikka siinä lopputuloksena onkin lapsi. Ei keisarileikattu nainen ole sitä lasta itse synnyttänyt. Se ei tietenkään yhtään vähennä leikattujen äitien arvoa äitinä, sillä eihän se nyt heidän syynsä ole että leikkaukseen ovat joutuneet. Minusta on vain hullua puhua keisarileikkauksesta "synnytyksenä".

 

Ehdottomasti alakautta! Minua ei ole koskaan leikattu mistään ja pelkään leikkaamista yleensäkkin. Viidettä lasta odotan ja toivon kovasti, että alakautta tämäkin tulee.

 

Ensimmäisen lapsen synnytin alateitse. Jos saisin tämän toisen kohdalla valita, niin synnyttäisin alateitse, mutta en saa joten sektio on edessä...

 

Olen kokenut molemmat tavat ja valitsisin EHDOTTOMASTI sektion !

 

Voi herranjestas sentään! Mulla 3 sektiota ja ekaa pungersin 22 tuntia josta hätäsektioon. Ja ei ole oikea synnytys vai? Ihan yhtä oikea se on kuin alateitsekin. Sama lopputulos myös! Pistää vihaks tollaset kommentit anteeksi nyt vaan!
Sitä valintaa ei voi myöskään aina tehdä!!!!
Kyllä sitä ollaan muka niin paljon parempia äitejä kun on alateitse synnyttänyt niinkö? Jos lantion ahtauden takia ei lapsi voi tulla ulos, niin mitäs sitten tehdään? Leikkaus ei todellakaan ole mikään yksinkertainen operaatio. t. "vaan leikkauksella synnyttänyt"

 

Kyllä minäkin alateitse haluaisin synnyttää. Ei ole tosiaan kokemusta minkäänlaisesta synnytyksestä, mutta keisarinleikkaus pelottaa enemmän. Minusta olisi inhottavaa olla siinä toisten leikeltävänä ilman hallintaa omasta kehosta ja synnytyksestä... Tiedä sitten mitä ajattelen, kun olen sen ensimmäisen alateitse synnyttänyt

 

Ensimmäisen ja toisen lapsen synnytin alakautta, toivottavasti tämän kolmannenkin saan itse synnyttää. Leikkauksessa tuntisin menettäväni jotain... Ja onhan se riskialttiimpaa. Siitä toipuminenkin taitaa olla hitaampaa yleensä. Toivottavasti kaikki sujuu hyvin eikä leikkausta tarvita joskushan se on vaan pakko, jos joku asia uhkaa vauvan ja/tai äidin henkeä.

 

ensimmäisen synnytin alakautta itsestäänselvyytenä (muut vaihtoehdot ei edes mielessä käyneet). nyt jos saisin päättää olisin varmaankin valinnut sektion. toinen lapsi syntyykin sektiolla ensimmäisessä synnytyksessä tulleista vammoista johtuen. 3.asteen repeämä joka edelleen 2 vuotta synnytyksestä haittaa elämää, esim. yhdyntä, kyykkyyn meno, vessassa käynti ym. normaali toiminnot tekevät toisinaan kipeää, arpi on kova, kiristävä ja aristava vaikka lääkäreiden mukaan ompelu onnistui hyvin. ja mä en ainakaan tunne alatiesynnytyksestä mitään ylpeyttä "itse tehdystä työstä" yms. p.askaa.

 

Eka alatienä ja toinen pelkosektiona. Ikinä en enää synnyttämään menisi, leikkaukseen kylläkin jos nyt vielä lapsia hankkisin. Ehkä asiaan vaikuttaa myös lapsen koko (4,5 kiloa on kuitenkin iso).

 

\

Ehdottomasti alatie. Luonnollisempi ja turvallisempi molemmille (jos oletetaan että raskaus on normaali eikä äidillä ole esim ahdas lantio) ja vähemmän stressaava vauvalle.

Saan tästä nyt kyllä kakkia niskaan, mutta mielestäni keisarileikkaus ei edes ole mikään synnytys, vaan LEIKKAUS - vaikka siinä lopputuloksena onkin lapsi. Ei keisarileikattu nainen ole sitä lasta itse synnyttänyt. Se ei tietenkään yhtään vähennä leikattujen äitien arvoa äitinä, sillä eihän se nyt heidän syynsä ole että leikkaukseen ovat joutuneet. Minusta on vain hullua puhua keisarileikkauksesta "synnytyksenä".

Tämä on kyllä puhtainta p.askaa mitä olen piiiiiitkään aikaan lukenut. Huomaa kyllä että elämänarvosi ovat "kohta äidin". Mielenkiintoista olisi tietää mielipiteesi sitten jos jostain syystä sektioon joutuisitkin. Säälittää suorastaan tuollainen naiivi ahdasmielisyys. Kasvaisit jo aikuiseksi sillä kiirettä pitää jos äiti pian olet. :headwall:

 

Jos saisin valita, synnyttäisin alakautta. Syy on se, mikä täällä on jo aikaisemmin todettu, että se on se luonnollisin tapa syntyä ja valmistaa vauvaa tähän maailmaan paremmin kuin sektio.

Suoraansanottuna pelkään sektiota, koska se on suuri leikkaus. Vatsasta avataan monta kerrosta ja haava on iso. Pelkäisin saavani sairaalabakteerin ja pelkään, että olisin niin kipeä, että en pystyisi itse huolehtimaan vauvastani ensimmäisinä päivinä. Pelkäisin myös, että arpi olisi ruma (kuulostaa tosi naivilta pelolta).

 

Ei se alapää "tuusannuuskanakaan" mikään kiva oo....Meinaten varsinkin jos tulee vaikuttamaan rakkauselämään. Sen mitä mä miehistä tiedän on se et jos sitä ei ole niin ei oo kovin häävit tulevaisuuden näkymät ainakaan jos peräti vuosista on kyse. T. Sektiolla synnyttänyt, toinen tulee miten tulee.....

 

Alateitse haluaisin toisenkin synnyttää, vaikka ensimmäinen alatiesynnytys olikin ihan tarpeeksi kauhea. Ponnistelin vajaa 2h ja repesinkin jonkin verran. Olen ollut sektiossa mukana ja ei ole mitään kaunista katsottavaa kun niitä kerroksi tosiaan kursitaan sitten kokoon. No ei se kyllä se syy ole miksi en halua sektiota, mutta osa siitä. Ehkä jotenkin tuntuu kauheimmalta se, ettei sais niitä ensihetkiä olla vauvan kanssa. En tiedä. EN edes tiedä miksi en sektiota haluais...en kai vain halua.

 

\

Ei se alapää "tuusannuuskanakaan" mikään kiva oo....Meinaten varsinkin jos tulee vaikuttamaan rakkauselämään. Sen mitä mä miehistä tiedän on se et jos sitä ei ole niin ei oo kovin häävit tulevaisuuden näkymät ainakaan jos peräti vuosista on kyse. T. Sektiolla synnyttänyt, toinen tulee miten tulee.....

No just, alatiesynnytyksestähän on aina seurauksena alapää tuusannuuskana... Ja nainenhan ei seksiä tarvitse ja kaipaa ollenkaan.

 

Ai että keisarileikkaus ei oo synnytys vaan leikkaus!! Just just, siis leikkauksella syntyneet ei oo syntyneitä, vai? Muutkun viettää synttäreitä niin nämä leikatut viettää leikkauspäivää!!!
Kyllähän alatie synnytys on se luonnollinen synnytys, mutta kertokaa miten niin se on se ainoa oikea tapa, mikä siinä on sitä jonka takia keisarileikkauksella synnyttänyt äiti ei olisi synnyttäny! Huh huh, aikamoista...

Itse olen synnyttäny alakautta. Pitkä, vaikea synnytys, episiotomia ja repeämiä. Oli muuten kävelykin hankalaa seuraavat 2kk. Istumisesta puhumattakaan, saati vessassa käynti.
Siis jos todellakin saisin valita, en epäilisi yhtään vaan ottaisin ehdottomasti keisarileikkauksen.

 

Toi leikkauspäivä oli hyvä! Hyvää leikkauspäivää sinulle! Näinhän meillä toivotetaan kun taapero täyttää vuosia. Olenpas mä näsä, mut siis ihan oikeesti!

 

Itse korostaisin alatiesynnytyksen perusteluina sitä tunnekokemusta, joka valtaa kun saa vauvan rinnalle heti oman punnertamisen jälkeen. Eikä tarvi jäädä kursittavaksi ja heräämöön. Olen molemmat tavat kokenut. Eipä ollut toisen lapsen kohdalla mitenkään autuas olo herätä ilman vauvaa heräämössä hätäsektion jälkeen. sängystä sain nousta 18 tunnin jälk leikkauksesta. ymmärrän että sektioita on pakko tehdä, mutta jos saisi valita niin...

 

Olen molemmat kokenut. Ja ehdottomasti valitsisin alatiesynnytyksen. Toipuminen oli nopeaa, vaikka tikkejä tulikin. Ja olo oli niin henkisesti, kuin fyysisesti parempi alatiesynnytyksen jälkeen.

 

suostuisin sektioon vain jos minun tai vauvan henki olisi vaakalaudalla. olen 3 synnyttänyt alateitse, näin luonto on sen kohdallani järjestänyt ja hyvin on mennyt.

 

Joopajoo, tottakai alatie synnytys on luonnollisin ja haluaisin, että mahdollinen seuraava lapseni syntyisi normaalisti. Ekaa kuitenkin yritin kaksi vuorokautta ja sen jälkeen leikkaukseen. Monta kuukautta meni palautuessa ja pitkään meni myös syyllistäessä itseään huonona synnyttäjänä - tosin nyt ymmärrän kuinka vaarallinen tilanne olisi ollut jos alatiesynnytys olisi saatettu loppuun. Asiaa ei kuitenkaan auta joidenkin tuttujenkin kommentit, että sinut "vaan" leikattiin vaikka synnytys oli melkoinen maratooni nukkumatta, syömättä ja kaupanpäälle tulleine kipuineen niin synnytyksen aikana kuin kuukausia sen jälkeen.

 

\

Itse korostaisin alatiesynnytyksen perusteluina sitä tunnekokemusta, joka valtaa kun saa vauvan rinnalle heti oman punnertamisen jälkeen. Eikä tarvi jäädä kursittavaksi ja heräämöön. Olen molemmat tavat kokenut. Eipä ollut toisen lapsen kohdalla mitenkään autuas olo herätä ilman vauvaa heräämössä hätäsektion jälkeen. sängystä sain nousta 18 tunnin jälk leikkauksesta. ymmärrän että sektioita on pakko tehdä, mutta jos saisi valita niin...

Minä taas käytän tätä perusteluna seuraavalle sektiolleni. Takana alatiesynnytys missä vauva meinasi kuolla --> teholle, sain viereeni 3vrk jälkeen ja suunniteltu sektio missä sain nähdä vauvan heti synnyttyä ja rinnalle n.puolen tunnin päästä. Alatiesynnytyksen jälkeen olin todella ahdistunut kun en tiennyt selvisikö vauva, sektion jälkeen se kun sai vauvan rinnalle oli todella ihmeellistä ja ihanaa. Toki tiedän että yleensä se on juuri noin kun sanot..

 

\

Itse korostaisin alatiesynnytyksen perusteluina sitä tunnekokemusta, joka valtaa kun saa vauvan rinnalle heti oman punnertamisen jälkeen. Eikä tarvi jäädä kursittavaksi ja heräämöön. Olen molemmat tavat kokenut. Eipä ollut toisen lapsen kohdalla mitenkään autuas olo herätä ilman vauvaa heräämössä hätäsektion jälkeen. sängystä sain nousta 18 tunnin jälk leikkauksesta. ymmärrän että sektioita on pakko tehdä, mutta jos saisi valita niin...

vastasin jo aiemmin että 2 vuotta synnytyksstä ei vieläkään pysty monia asioita tekemään ja minut ainakin kärrättiin alatiesynnytyksen jälkeen leikkaussaliin parsittavaksi ja näin vauvan vasta 12h synnytyksen jälkeen, sängystä pääsin 20 tuntia synnytyksen jälkeen joten ei se alatiesynnytys aina se ensihetkien kannalta paras ole.....

 

Ehdottomasti sektio!! Eikä se enää olekaan kuin ainoa jäljellä oleva SYNNYTYSvaihtoehto meikäläiselle. Mitään niin sairasta ja sadistista en osannut arvata olevan olemassakaan kuin liian suuren mötikän repiminen ulos liian ahtaista paikoista. Pysyvästi meni terveys siinä, onneksi ja ihme kyllä että ei vauvallakin. Eikä ainakaan helpota minkään sortin tunnesiteiden vahvistamista vauvaan millään lailla kun sisäelimet pullistelevat pihalla eivätkä ulosteet pysy siellä missä pitäisi silloin kun pitäisi.

Kyllä se on jo niin aikansa elänyt tuo kaikenkattava jeesustelu alatiesynnytyksen luonnollisuudesta, koska sitä se ei missään nimessä kaikille ole.