Jos teidän pitäisi saada lapset yhtäkkiä vaikka viikoksi tai kahdeksi jonnekin hoitoon

Onnistuisiko?
Entä olisitteko itse valmiita ottamaan vastaan sisarustenne tai ystävienne lapset viikoksi , pariksi teille, mikäli vanehmmillaan sellaisen hoitopaikan tarve olisi?

 

Ei tosiaan onnistuisi.. Nytkin ollaan yritetty miettiä että mistä löydettäisiin joku katsomaan lapsia pariksi tunniksi 18.4 kun pitäisi ultraan päästä kaksin.. Mua jo etukäteen vähän alakulottaa kun pelottaa ettei ole ketään joka voisi sellaisen palveluksen tehdä..

Ja meille, kyllä mä olisin valmis ottamaan tänne hoitoon lapsia, mutta meillä ei ketään ole vielä ikinä ollut hoidossa niin en välttämättä viikoksi heti ottaisi.. Tai no ottaisin jos kyse olisi jostain sanotaan yli 5-vuotiaasta.

Tää on muuten kanssa jännä juttu että oon aina ajatellut että jos joku pyytää lastenvahtiapua niin olisin valmis katsomaan lapsia silloin tällöin.. Mutta ei kukaan oo ikinä edes kysynyt hoitoapua Kai mä sitten oon jotenkin niin kamala..

 

Luultavasti onnistuisi, ellei lasten mummilla ja papalla ole jotain erityistä menoa suunniteltuna, kuten risteilyä. He asuvatkin melkein viereisessä talossa.

 

Helppo nakki, yksi tai kaksi puhelinsoittoa ja se olisi siinä. Tulee nopeasti ainakin 3-4 paikkaa mieleen.

Voisin ottaa. Matkalle otan pikkusiskoni ilomielin mukaan, kiva kaveri tytölleni. Äidilleni vähän ehdottelin, josko jompikumpi pikkuveljistä asuisi meillä kesällä jos saisi täältä töitä kesäksi tai vaikkapa opiskelipaikan, niin voisi meillä ainakin väliaikaisesti asustella. No problem, olenhan kotona.

 

Onnistuisi. Ja ottaisin. Tosin sisaruksilla ei ole vielä lapsia, mutta ottaisin siis jos olisi, varsinkin nyt kun olen hoitovapaalla.

 

Onnistuisi. Kysyisin äidiltäni ja sen jälkeen parilta ystävältä. Voisin ottaa myös kavereiden lapsia hoitoon. (Olen ottanut vain päiväksi, mutta kyllä viikkokin varmasti onnistuisi.)

 

Ei onnistuis. Viikonlopuksi vois pakon edessä saada, mutta muuten ei onnistu sekään.
Ite voisin kriisitilanteessa ottaa omien ja miehen sisarusten lapsia tai kaverien lapsia viikoksi pariksi. Lomamatkan ajaksi ehkä en tällä hetkellä kun omakin jaksaminen tiukilla.

 

Kesälomalla onnistuisi, muuten ei koska meidän lapset on jo kouluikäisiä ja ainu mahdollinen hoitaja asuu 200km päässä.. Hätä tilanteessa kyllä onnistuisi muulloinkin..
Voisin ottaa muiden lapsia hoitoon, jos tarve tulisi.

 

Häh? No ei. Tai en tiedä mikä olisi niin pakottava tilanne, että edes pitäisi saada? Jos ei nyt ihan kuolemantapauksilla spekuloida...

 

ei olisi mitään ongelmaa. mummo ja ukki ottavat ilomielin luokseen. ja totta kai ottaisin kavereiden ja sisarusteni lapset luoksen ijos he tarvisivat apua. tosin nykyään hankalampi järjestää koska olen päivät töissä.
itseasiassa tämmöinen yllättävä tilanne tuli kolme vuotta sitten kun odotin nuorimmaista ja jouduin yllättäen jäämään osastolle makaamaan. esikoinen oli silloin 1,5v ja oli lääkärin ajan kummillaan hoidossa. oli ikävä soittaa ja sanoa että en tule hakemaan, että isänsä hakee töiden jälkeen ja vie sitten mummolaan. muksu oli kuukauden mummolassa. kerran nähtiin tuona aikana. isänsä kävi joka viikonloppu katsomassa, mutta ei kaivannut meitä kumpaakaan. nautti olostaan kun sai olla navettahommissa ja traktorin kyydissä kun oli rehunteko aika juuri menossa ja isovanhemmilla olisi ollut muutakin tekemistä kuin vahtia lastenlasta=)

 

Ei onnistuisi..

Ei onnistu edes suunnitellun viikonlopun hoito millään. :/

Itse olen ottanut siskon lapsia hoitoon yks kaks yllättäen enkä koe sitä ongelmaksi ollenkaan.
Myös omia pieniä sisaruksia olen hoitanut, viimeksi pikkusisko majaili täällä koko hiihtoloma viikon.

 

Ei onnistuisi hoitoon laitto yhtäkkiä ilman (minusta) kohtuuttomia järjestelyjä toisten elämään. Enkä ottaisi itsekään tänne viikoksi tai kahdeksi kenenkään lasta, en tällä hetkellä.

 

Kysymys tuli mieleeni kun sain ystävältä soiton, että laittaa lapsensa junaan (heillä eräänlainen hätätilanne) ja tuumasi, että "pidä nyt ainakin viikon verran ja katsotaan sitten..." Lapset ovat 2, 4, 15 ja 17.

17-vuotias palannee aika pian takaisin koululleen (asuu jo omillaan ja tarvitaan lähinnä juna-avuksi pienimpien kanssa) mutta ainakin kaksi pienintä jää viikoksi - ehkä pidemmäksi. 15-vuotiaasta en osaa sanoa.

 

Jos PITÄISI, eli olisi joku ihan oikea pakottava syy, niin saataisiin lapset hoitoon mun vanhemmille & veljelle. Pientä sumplimista se vaatisi heidän työvuorojensa ja muiden menojensa mukaan, mutta onnistuisi silti.

Jos "pitäisi", ts. jos toteaisin että haluaisin tästä lähteä Kanarialle, ottaisitteko lapset, niin en tiedä onnistuisiko. Ei ainakaan ihan tuosta vaan.

Itse en pystyisi ottamaan tällä hetkellä ystävieni lapsia viikoksi tai kahdeksi hoitoon.

 

Mikäs Ruotsi sinä Mummeliisa mukamas olet?

 

Toisin päin ei olisi ongelmaa; aikuiset lapseni, appivanhempani, vanhempani ja sisarukseni jakaisivat hoitovuorot muutaman viikon ajan ilman että se olisi kohtuuttoman vaikeaa kellekään.
Kinaa voisi tulla vain siitä, jos joku ei mielestään SAISI yhtä paljon hoitoaikaa kuin muut.

 

Mikäs Ruotsi sinä Mummeliisa mukamas olet?

Ystävä ja kummitäti.

 

Kyllähän sellaisen saisi järjestymään.

 

Oman lapsen saisin kyllä varmaan HÄTÄTAPAUKSESSA esim. viikoksi vanhemmilleni. Lapsella kuitenkin on hoitopaikka, eli isovanhemmatkin pääsisivät töihinsä. Voisin ottaa myös siskoni lapsen vaikka viikoksi jos olisin lomalla - muuten ei onnistuisi, koska tällä lapsella ei ole hoitopaikkaa. Minun valitettavasti on pakko käydä töissä...

Pientä vauvaa kuitenkaan en voisi ottaa. 2-vuotias on kyllä aika tarkkaan nuorin, jonka ottaisin, ja tietysti sellainen, jolla päivähoitopaikka, koska työaikana ei muu onnistuisi.

 

Isompia ei saisi kyllä kenellekään nakattua.

Kuopuksesta en ole varma. Mietin että aika vähän täällä on sellaisia tuttuja jotka ovat kotosalla ja kun lapsella ei ole vielä päivähoitopaikkaa voisi mennä hankalaksi sovittaa työvuoroihin. Jos varamummo sattuu olemaan maassa (en ole varma tällä hetkellä, matkustelee aika paljon näin tuoreena eläkeläisenä) niin hän saattaisi hyvinkin tulla meillä hoitamaan kuopusta. Yksi kaverini on myös äitiyslomilla joten jos olisi pakkotilanne niin häneltä voisi kysyä jos hän oman vauvan ja kahden villin alle kouluikäisen pojan seuraksi uskaltaisi tuota taaperoa ottaa...

muoks. tässä tilanteessa ja asunnossa en uskaltaisi kyllä lisälapsia tähän ottaa jos mies ei olisi kotona. Lyhyemmiksi ajoiksi sopivilla hetkillä voisin ottaakin.

 

No en lastani tällä hetkellä muille viikoksi hoitoon antaisi, kuin jomman kumman puolen isovanhemmille. Miehen äiti pystyisi hoitamaan, koska on kotona. Mutta omat vanhempani ovat työelämässä, joten viikko (lomien ulkopuolella) olisi liian hankala järjestää. Itse en voisi töiden vuoksi ottaa lasta viikoksi tai pariksi tänne hoitoon. Lomalla kyllä.

 

Onnistuisiko?
Entä olisitteko itse valmiita ottamaan vastaan sisarustenne tai ystävienne lapset viikoksi , pariksi teille, mikäli vanehmmillaan sellaisen hoitopaikan tarve olisi?

Sisarusten lapset olisin valmis ottamaan aina, oli tilanne mikä tahansa. Ystävien kohdalla pitää jo tarkastella omaa tilannetta, mutta jos ei mitään kummempaa ole, niin voitaisiin ottaa. Ja varmaan onnistuisi esim. mummolle tai siskolle meidän lasten meno, mutta ovat niin pieniä, että ei noita oikein viikoksi voisi jättää.

 

Lapsi menis isälleen tai mummolaan, tai molempiin siksi aikaa.

 

Vain äärimmäisessä hädässä.

Resurssit ja tilat eivät kyllä ihan tällä hetkellä riittäisi viikon parin hoitokeikkaan, mutta esim viime viikonloppuna kummipoika vietti viikonlopun meillä että vanhempansa saivat muuttohommat tehtyä. Oikein mukavaa oli kaikilla

 

Pakkotilanteessa saisin kyllä kaikki neljä hoitoon pariksikin viikoksi. Mutta vaatisi kyllä pakkotilanteen, että ketään suostuisin moisella pyynnöllä piinaamaan.
Elukat oliskin sitten ihan toinen juttu....

Siskon lapset ottaisin milloin vaan viikoksi, kahdeksi, kolmeksikin. Ystävien ja muiden läheisten kohdalla sitten riippuu siitä, kenen muksuista olisi kyse. Tai ihan pakkoraossa ottaisin tietysti kenen tahansa minulle tärkeän ihmisen lapset meille joksikin aikaa.
Mutta mä en yleisesti ottaen pidä lapsista. Ja osa ystävienkin lapsista on sellaisia, että toka viikko menisi kyllä jo hampaiden kiristelyksi, ja selviäisin siitä ehkä ajattelemalla sata kertaa päivässä, kuinka tärkeä ja rakas se ystävä on, vaikka sen lapset onkin rasittavia.