Joskus erityislapsesta kerrotaan kauniistikin.

Autistisen lapsen kanssa olen tottunut siihen, että usein lapsesta puhutaan negatiivisesti ja valitetaan sitä ettei jakseta. Kyllähän meillä on monella tavalla raskaampaa päivittäiset rutiinit ja sorrunhan miekin välillä paasaamaan sitä miten ollaan puolison kanssa koko ajan kiinni vahtimassa tekemistä ja tekemässä toisen puolesta.

Tänään liikutuin kuitenkin hyvin paljon siitä kun äiti kertoi pienestä pojastaan Maikkarilla. Se suhtautuminen oli sellaista jonka itsekin tunnistan sellaisena pääasiallisena tunteena vaikka usein uuvuttaakin. Se että oma poika tai tyttö on kuitenkin oma rakas lapsi ihanien piirteidensä kera eikä vain se vaativa.

Näittekö jutun, olisiko hän ollut Eimo
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/elmon-4-harvinainen-sairaus-muutti-koko-perheen-elaman-ilman-vertaisryhmaa-en-olisi-tassa/5974488
 

Yhteistyössä