Joulukuun pikkuiset ihmeet 2017 *lokakuussa*

@Nanna-87 tuo on muuten ihan totta, että liikkeet aina hyvä asia!

Mäkin edellisessä raskaudessa kävin noroviruksen takia rv 37+ osastolla tipassa kun ei vauva liikkunut ollenkaan ja supistelikin (kivuttomasti) säännöllisesti. Hyvin kyllä seurasivat miten tilanne etenee, kun vauvaakin pariin otteeseen ultrattiin, kun oli vähän turhan korkea syke ilman liikkeitä (180-200) ja käyrääkin otettiin 6h! Tilanne siis rauhoittui tipalla ja vielä viikon pysyin (onneksi) kasassa
ja ainakin siellä painoarvio oli muuten melko paikkaansa pitävä kun syntyi tuosta n. viikko aiemmin tehdystä arviosta n. 200g painavampana

Mulla ei oikein ole synnytykseen liittyviä toiveita, tai sitten en vaan oikein osaa miettiä mitä sitä haluaisi. Edellisissäkään ei mitään toivelistaa ole tarjottu.
Molemmissa mennyt aikalailla kätilön ehdotusten mukaan, ja hyvin on osannut ehdottaa mitä mä tarvitsen
Puoli-istuvassa asennossa ponnistanut, eikä siinä omalla kohdalla ole ollut vaikeuksia.
Ainut mikä on toiveena on jos epiduraali laitetaan, niin että se laitettaisiin kyljellään maatessa kun ekassa synnytyksessä se ei vaan istuvassa asennossa monista yrityksistä huolimatta onnistunut ja kolmas!!! lääkäri vasta sai sen sitten asentoa vaihtamalla laitettua heti kerralla mutta mieluummin ei ollenkaan, kun jäänyt pieni kammo (selkään laitettavia) neuloja kohtaan

yö taas takana, nukahdin joskus 1 ja heräilin tunnin välein, milloin janoon ja painajaisiin. Viimeisimmän painajaisen jälkeen n. klo 5 päätin, että nukun sitten seuraavana yönä mielummin, kun jatkan näitä pätkä unia. Huomenna onkin aikainen herätys kun lähdetään junalla lasten kanssa vähän kauempana asuvaa kaveria tapaamaan päiväksi, niin ihan hyvä ainakin yrittää mennä illalla ajoissa nukkumaan

Mimmi 31+4

 

Tänne oli tullu niin paljon tekstiä ja luettavaa että en muista yhtään mitä kommentoida ja mihin, joten jätän nyt väliin..

Meillä lapset sairastaa tällä hetkellä joten yönunet on ollu vähän niin ja näin, itse oon saanu nukuttua melko hyvin, krampit ja venymiset vaivaa vaan tosi pahasti nukkumaanmennessä, menee liki tunti että ne loppuvat. Toki tulee öisinkin riesaksi jos en muista kylkeä kääntää tarpeeksi usein. Pissalla saa juosta öisin jo melko tiuhaan tahtiin, vauva painaa melko alhaalla. Muutenkin vatsan kanssa on melko hankala olla kun tosiaan on jotenkin paino tuolla alakerrassa, kumartuminen ei onnistu eikä oikein istuminen

Lastentarvikkeet Tänä vkl lähtään viettämään hääpäivää miehen kanssa ja käydään samalla ruotsin puolella ostoksilla, puuttuvat tavarat olisi tarkoitus ostaa samalla reissulla..

Synnytystoiveet Ei ole oikeastaan muuta toivetta kun että se epiduraali laitetaan pian, rupean hätyyttämään kätilöä heti kun sairaalaan päästään että tilaa sen anestesialääkärin paikalle, viimeksi oli niin nopeaa touhua. Ilman epiduraalia en synnytä. Lisäksi se epparinleikkuu on toiveena mistä mainitsen kätilölle sinne mennessä..
Muutoin toivon että synnytys menee hyvin ja nopeasti, kolmas kun on tulossa niin luultavasti ei tuntitolkulla kuitenkaan enää tarvitse kärvistellä

En malttaisi enää odottaa että saa tavata pikkuisen, vielä pitäisi malttaa tovi odotella.

 

hirmusesti taas ehtinyt keskustelu soljua! Täällä kanssa oltu saikulla viime perjantaista, tosin sitkeän flunssan vuoksi. Tänään jo parempi olo ja vika sairaslomapäivä. Nyt oon kahden vaiheilla, josko huomenna jo yrittäisi töihin..mulla tällä hetkellä siisti sisätyö ja projektin dl lähestyy. Äitiysvapaan alkuunkin enää 2 ja puoli viikkoa! Huikeeta että äitiysloma jo mimmillä alkoi ja nannalla ihan kohta!

Oon aina ollu huono sairastelemaan, mutta tunnistan vahvasti ton mitä joku mainitsi että nyt kannattaa asettaa työ toisarvoiseksi ja säästellä voimia tulevaan. Samalla kuitenkin haluisin saattaa projektin loppuun omalta osaltani töissä ajoissa...

Toivottavasti @Shara sait lisää sairaslomaa tai varhennetun äippävapaan onnistumaan! Ja @-Amanda- , kantsii tosissaan pohtia jos väsymys yltyy vaikka 12 tunnin yöunet pelastaa ja tasapainottaakin!

@mimmi92 ja saunakeskusteluun: mäkin oon huomannut, että noin kerran viikkoon saunassa käydessä aina aluksi mahassa aktivoidutaan. Ehkä se on juurikin asennonvaihtoa! Meillä muutenmyös usein käydään saunassa tosi hyviä keskusteluita liittyen vauvaan, odotukseen ja tulevaan. Ehkä se on vaan innoissaan ollessaan puheenaihe!

@Hilma85 , ihanalta kuulosti parisuhdeviikonloppu! Me varattiin jo kesällä lokakuun tokavika viikonloppu niiin, että siinä hommaillaan jotain kahdestaan. Vähän niinku tsekkipisteeksi että on aikaa jutella odotuksesta ja kaikesta ja olla vaan, kun tiedettiin että on niin erirytmistä arki tän syksyn ajan (mies pääasiassa ti-la töissä, mä ma-pe).

Meil oli tänään neuvola, sf-mitta oli 28 cm ja alakäyriltä oli vähän siirrytty kohti keskikäyriä. Tyyppi tykkää ilmeisesti aika paljon hengailla jo pää lähtökuopissa, ja sykkeet oli kanssa vähän matalammat (130) kuin yleensä (140). Tehtiin samalla myös isyydentunnustus ja käytiin juhlallisesti sen jälkeen kakkukahveilla! Paitsi juodaan kyllä molemmat teetä mutta kakkkuteet kuulostaa huvittavalta.

Perhevalmennuksista: täällä tapaamisia on kaksi, ekassa käytiin ja se käsitteli pääasiassa imetystä. Toka on vasta joskus marraskuun lopulla ja siellä on aiheena synnytys. Siellä mun joogassa oli tosiaan synnytyskerta johon puoliso sai osallistua. Se oli kyllä tosi nasta, aktivoi keskustelua meillä ja jo nyt synnytys tuntuu meijän "yhteiseltä matkalta". Ja just tänään neuvolassa taas vinkattiin tosta toivelistasta, aion kyllä sen tehdä mut vähän lähempänä.

pitkät pätkät taas tuli eikä alkuunkaan kaikki mitä oli mielessä
ritsalaari 31+2

 

@mimmi92 kerrankin. Tosin heti seuraavana yönä tuli jälleen nukuttua 5 tuntia ja sen jälkeisenä yönä... no onneks ylipäänsä saa ees vähän nukuttua, se kai tärkeintä on.

Mä en oo kyllä huomannu beben käytöksessä saunassa mitään erikoista.
Ei siis potki mitenkään erikoisen paljon. Ja saunassa tulee mahdollisesti kuitenkin muutamankin kerran viikossa käytyä.
Kunhan tosiaan nestettä juo ja olo pysyy hyvänä.
Mä rakastan saunomista, jos viitsis niin kävisin varmaan joka päivä saunassa.

Neuvolassa käyty. Eipä oikeestaan mikään muu oo varsinaisesti edellisestä kerrasta muuttunut kuin paino, nyt alusta noussut 6,1kg.
Ultrattiinkin ja siellä bebe möyri ja potki.
Nukkumisesta puhuttiin, mutta ihmeen vähän tuli mitään neuvoja tai ylipäänsä mitään.
Ei siis ollut paikalla meidän tää tuttu neuvolantäti vaan joku sijainen.
Jotenkin oli tosi epäammattimainen.
Hyvä ettei jo ensimmäisen vartin jälkeen ajanut meitä pois huoneesta.

@Shara ne kuulostaa omaankin korvaan kadehdittavilta, varsinkin kun jälleen sen jälkeen on tullut noita 5 tunnin yöunien öitä.
Joo, mä otin asian puheeksi, mutta tosiaan kuten yllä jo kirjoitin, niin meijän neuvolantätinä oli tällä kertaa hyvin epäammattimainen sijainen.
Mä oon ihan samaa mieltä kyllä tosta, että on tää raskausaika loppu peleissä aika lyhyt aika, eikä tänä aikana kannata itseään vetää ihan piippuun.
Ja totta, kannattaa nyt levätä kun se vielä on jotenkin mahdollista.

Ja sen mä otinkin huomioon. Olin varannut neuvolan jälkeen työterveyslääkärille ajan. Vaikka neuvolakin oli kesken työpäivän, mutta työpäivän jälkeen en millään ehdi.
No työterveydestä palasin töihin vielä, mutta kirjoitti nyt alkuun viikon saikkua. Eli siis huomisesta alkaa.
Täytyy sit ton viikon jälkeen katsoa, että miten jatketaan eteenpäin.
Jos sais viikon aikana levättyä sen verran, että jaksais olla loppuajan töissä.

Ehkä on hyvä jäädä hetkeks saikulle. Löysin muunmuassa puhelimeni jääkaapista, kirjan (jälleen) pakastimesta ja avaimet kahvinkeittimen siitä osasta mihin porot/purut/mitkälie laitetaan.. Ja tää kaikki työpäivän jälkeen...
Ei oo tällä hetkellä ihan kirkkain olo.

@Lumi87 joo on noi pidemmät unet hetkellisesti ihan hyvät.

@Nanna-87 vielä kun nuo pitkät yöunet ois sellasia joka öisiä. Mutta ton jälkeen ollaankin taas nukuttu se 5 tuntia yössä.
Mä yritän vapaapäivinä ottaa kaiken mahdollisen unen irti ja oon yleensä sängyssä oikeesti niin pitkään, että en vaan jaksa enää makoilla, yleensä kyllä nousen viimeistään kympiltä.

Synnytystoiveita ei pahemmin kyllä oo, epiduraali ois kiva saada "hyvissä" ajoin, mutta siinäpä se kaikki.
Ainoa kunnon toive mikä mulla on, on se, että mies saa olla mukana koko ajan.
Kun ei näin ensimmäistä synnyttävänä tiedä vielä millaista tulee olemaan.

Perhevalmennus on sellanen asia vielä, mistä en yhtään tiedä mennäänkö vai eikö mennä. Mä siskon kanssa asiasta puhuin ja sanoi, ettei se oo kyllä hänen mielestään synnytyksen kannalta tähdellinen. Mutta suositteli ekan kohdalla menemään.
Riippuen nyt miten nää viikot tässä menee, eli oonko töissä vai en, niin eiköhän me sinne sit mennä. Eka taitaa olla kyllä jo ens viikolla, että eiköhän me sinne mennä.

@ritsalaari mut huomasin, että ei nuo pitkät yöunet oikein pitkän päälle pelasta, koska niiden jälkeen on taas tosiaan nukuttu ne 5 tunnin yöunet.

En kyllä yhtään malttais odottaa, että saa pikkuisen syliin. Mutta jos nyt kuitenkin pysyis masussa vielä hyvän aikaa.

Amanda 30+0(!!)

 

Mullakin tänään neuvola. Sf-mitta oli 31, onneksi tippunut sinne yläkäyrän hujakoille jo. Painoa on tähän mennessä tullut 8 kg. Se on aika paljon vähemmän kuin mulla aiemmin, kun nyt ei ole yhtään turvotusta.

Mä olen aiemmin kirjoittanut synnytystoiveet ylös ja näyttänyt miehelle. Lappu on myös ollut salissa mukana, mutta eipä ole kysytty. Nyt en aio kirjoittaa. Siitä on ollut apua, kun mies on tiennyt mitä haluan ja hän on yrittänyt toteuttaa toiveet ja tukea oikealla tavalla. Hän on esim sammuttanut minua häikäisevän valon, vaikken ole jaksanut puhua. Silloin kun epiduraalia tarjottiin hän sanoi, että sinä et kyllä toivonut tätä, mutta on Ok muuttaa mielensä. Silloin piikki oli tarpeellinen, mutta nyt toivon taas että välttyisin selkäpiikeiltä.
Lisäksi toiveissa on amme, mies vierellä, rauhallinen huone ja rauhallinen synnytys. Ei mielellään mitään puolen tunnin hätäsessiota käytävällä ruuhkaisessa sairaalassa.

Me ollaan myös otettu sairaalaan muistiinpanovälineet ja kirjoitettu ylös oma kokemus synnytyksestä. On ollut hienoa lukea toisen kirjoitus, molempien tuntemukset ovat olleet niin erilaisia. Tekstit on vieläkin jossain tallessa. Ilman niitä en itse ainakaan muistaisi kovin paljoa.

Täällä on nyt monella ollut miehen kanssa kahdenkeskistä aikaa tai pieniä reissuja. Mekin ehkä päästään vkonlopuksi kylpylään ja hoitoihin. Vielä vähän auki, mutta niin toivon sen toteutuvan!! Kyllä tässä jo tarvitaan vähän irtiottoa!

Nyt äkkiä nukkumaan!!!

Henriette 31+6

 

Mua on iltaisin vaivannut nyt kipeät pohkeet, tuntuu että on pakko heittää jalat ylös seinää vasten tai muuten olla makuullaan. Eilen oli niin kipeät jalat etten pystynyt istua esikoisen iltapalaseurana keittiössä vaan pötkötin sohvalla ja seurustelin sieltä käsin. Mies koitti vähän hieroa pohkeita ja nyt aamulla ne tuntui ihan hyviltä. Mulla on urheillessa ollut välillä käytössä tollaset kompressiosäärystimet, laitoin ne nyt jalkaan töihin ja tuntuu aivan ihanalta! Mulla on molemmissa säärissä alkavia suonokohjuja ja varmasti näihin kipuihin on syynä heikko laskimopaluu. Eipä nyt raskauden aikana asialle voida oikein mitään tehdä, täytyy aktivoitua asian suhteen kun vauva maailmassa. Toivon nyt kuitenkin että noi säärystimet ja muu omahoito auttaa, teen vuorotyötä ja eilen en olisi millään pystynyt olla iltaa töissä. Lisäksi olen heräillyt useita kertoja yössä todella kipeisiin suonenvetoihin.

@-Amanda- toivottavasti saat sairasloman aikana kerättyä voimia. Viikon jälkeen voi sitten taas tunnustella oloa ja miettiä jatkoja.

Mulla ei ekassa synnytyksessä ollut toivelistaa enkä sellaista varmaan nytkään tee. Mulla oli kyllä kaksi toivetta mielessä, amme avautumisvaiheessa ja ei epiduraalia, mutta kumpikaan ei pitänyt. Sairaalaan päästyä pyysin ammetta, mutta kun se oli täytetty olin niin kipeä että pyysinkin epiduraalia enkä edes käynyt ammeessa. Että katsotaan nyt miten synnytys etenee ja minkälainen on olo, etenen täysin sen mukaan. Tai no ilokaasuun en koske kun se sai mut viimeksi oksentelemaan.

Mä olen myös kirjoittanut ekasta synnytyksestä pian synnytyksen jälkeen. Vähän aikaa sitten sen luin ja en kyllä olisi kaikkea muistanut ellen olisi ylös kirjoittanut.

Mua vaivaa kauheasti nää iltaa kohti esiintyvät vaivat. Mulla pysyy selkä hyvässä kunnossa kun liikun, mutta niin kipeillä jaloilla kun eilen oli ei paljoa liikuta. Olen normaalisti paljon liikkuva ja aktiivinen tyyppi eikä tälläiset vähätkään vaivat sovi jotenkin ollenkaan tähän yhtälöön. Lisäksi sairastan tosi harvoin enkä ole töistä juuri ikinä pois, niin kynnys sairasloman hakemiseen on tosi korkea. Eikä tässä nyt vielä syytä olekaan onneksi. Salikortinkin maksoin optimistina joulukuun alkuun asti, toivottavasti jumpassa käyntiä pystyy sinne asti jatkamaan.

Tsemppiä kaikille huonoihin öihin ja kaikenlaisiin vaivoihin! Pian saadaan maailman paras palkinto.

Lumi 28+4

 

Kuulostaa tarpeelliselta @-Amanda- n pieni breikki töistä. Toivottavasti saat nyt nukuttua ja uutta virtaa! Ja ihanalta ja turvalliselta kuulostaa @Henriette n miehen toiminta edellisessä synnytyksessä. Mä ajattelen, että ton toivelapun pointsi on enempikin se, että on tullut ite ja kenties puolison kanssa mietittyä ja puhuttua ääneen, että millaisia asioita toivois, vaikkei koskaan tietty voi tietää mitä tapahtuu ja miten asiat menee. Että ei niin väliks vaikkei sitä varsinaisesti kukaan kysy - enempi apuväline mielikuvissa valmistautumiseeen.

@Lumi87 , tunnistan suonenvetovaivan! Muutama viikko sitten ja just öisin. En oikein uskonut että magnesiumlisä auttaa, mutta öiset heräilyt tähän vaivaan kyllä loppui sen jälkeen kun aloin sitä neuvolan suosituksesta popsia. En tiiä voihan niiden katoaminen liittyä johonkin muuhunkin. Mut suosittelen kokeilemaan - on nimittäin ihanaa kun ei tarvi niihin herätä enää (koputtelee puu(päätään))- ja sit toi hieronta ennen nukkumaanmenoa on kans hyvä!

Toi molempien kirjaama kokemus synnytyksestä jäi kyllä mieleen. Hyvä ajatus! Mua on vähän harmittanut kun en oo saanut juurikaan kirjoiteltua ajatuksia odotuksen varrelta ylös. Niin ainakin toi ois kiva tehdä!

Jouduin nöyrtymään kolmeen lisäsairaslomapäivään..tylsää! Lääkäri epäili poskiontelotulehdusta jälkitautina. Jos päsähtää kuumetta, niin sitten kuurille. Plöp!

ritsalaari 31+3

 

Mitähän mun piti kommentoida ja kenelle...

Ainakin paranemista kipeille lapsille ja odottajille!

Mäkin tuota magnesiumia ole iltaisin yrittänyt muistaa ottaa purkista, mutta en ole varma onko siitä tässä raskaudessa ollut apua suonenvetoihin. Niitä kun tulee lähes joka yö silti.. Aiemmissa kyllä on ollut selkeästi apua!

Eilinen oli ihan kamala päivä. Koko ajan oli kiire, vaikka varasin normaalia enemmän aikaa kulkuvälineiden vaihtoihin ja kävelymatkoihin. Silti sai sitten yrittää juosta vähän väliä, kun mahaa ja selkää särki jotenkin koko ajan ja koko päivän tuli sen verran napakoita harjoitussupistuksia vähän väliä levossakin. Alkoi jo hetken pelottaa, että nytkö se jo on tulossa ulos! Liitoskivut illalla myös sitä luokkaa, että en meinannut päästä portaita ylös ja päätin, etten liiku yöllä senttiäkään. Pari minuuttia meni nukhatamiseen ja koko yön nukuinkin sitten kuin tukki, eikä supistuksista enää tietoakaan. Taisi olla vaan liian rankka päivä..

Mimmi 31+6

 

Tsemppiä kaikille vaivojen kanssa! Tulin nyt puhtaasti hakemaan vertaistukea Tuntuu että nyt kun ollaan loppusuoralla, pää yrittää keksiä kokoajan asioita mistä murehtia. Joko pelkään että itse saan syövän tms tai että vauvalle käy jotain. Tuntuu että pää ei anna kunnolla innostua siitä, että vauva on kohta täällä. Todella rasittavaa, onko muilla ollut nyt viimeisellä kolmanneksella haasteita henkisen jaksamisen kanssa? Odotan jo kovasti että nämä hormoonit poistuisivat kropasta, selvästikkin herkistävät minua aivan liikaa ja nämä loppusuoran fyysiset vaivat ei auta asiaa..

Nytkin friikkasin siitä että olin muistanut papa:n ottamis vuoden väärin neuvolakorttiin (olikin loppuvuosi 2013 eikä 2014), vaikka viiden vuoden sisään olen aina käynyt seulonnoissa eikä mitään häikkää ole ollut.

Sori masentava postaus, olen myös hankkinut ihania vauvanvaatteita ja yrittänyt sitä kautta hakea positiivisempaa fiilistä

- Vihersmoothie, 30+4 ja perjantai kolmastoista

 

@Vihersmoothie Mun käsittääkseni on ihan yleistä, että mielialat vaihtelee enemmän viimeisellä kolmanneksella kuin aiemmilla. Itse oon huomannut kanssa saman ilmiön, kaikki tuntuu taas ahdistavan enemmän. Mulla on välillä oikea kylki tosi kipeä kun ilmeisesti vauva jotenkin joko potkii sitä tai majailee jossain hankalassa asennossa, niin välillä just tulee mieleen että onko mulla joku vatsasyöpä mikä siellä kipuilee. Sitten onneksi taas järki voittaa ja ymmärrän että ehkä se nyt on vaan vauvasta johtuvaa kipua.

Hyvä että @-Amanda- sai edes hetken sairauslomaa, lepäile nyt sitten kunnolla. On kyllä ärsyttävää, jos kohdalle sattuu sellainen terveydenhuoltoihminen joka ei ole ymmärtäväinen. Kaikilla meillä on nyt varmaan tässä kohtaa enää joitain viikkoja töitä jäljellä, niin luulisi että sitä sairauslomaakin saisi nyt tarvittaessa. En usko että kukaan ns. rivityöntekijä on töissä niin korvaamaton että työpaikka menisi ihan kaaokseen poissaolon vuoksi (yrittäjät itse on asia erikseen).

Mä kävin torstaina lääkärin juttusilla, ja kaikki meni hyvin eli sain sairauslomalle muutaman viikon jatkoa siihen asti että jään varhennetulle äitiyslomalle. Olo kyllä keveni, kun varsinkin kaksi edellistä iltaa on olleet ihan kauheita, itku on meinannut tulla kun ei löydy mitään hyvää asentoa ja kaikkia paikkoja särkee. Sitten kun oon saanut tämän vauvan maailmaan niin täytyy kyllä ruveta kehittämään fyysistä kuntoa ja lihaskuntoa, siltä varalta jos joskus vielä uudelleen raskaana olen. Luulen että iso osa tästä on ihan omaa vikaa, kun oma elämäntapa on ollut niin passiivinen että mulla on ehkä yksi lihas koko kropassa Syytän sitä että pysyn luonnostaan aika helposti hoikkana/normaalipainoisena, niin ei ole ollut tarvetta siitä näkökulmasta liikkua ikinä, enkä sitten ole myöskään löytänyt sitä liikkumisen riemua muuten vaan.

 

@ritsalaari olen samaa mieltä, että siitä toivelistan laatimisesta on eniten se hyöty että asiat on tullut käytyä läpi kunnolla ja ajatuksen kanssa ennen synnytystä. Varsinkin ekalla kerralla tulee otettua itse selvää, että mitä vaihtoehtoja on. Itse ainakin kuulin muilta vain ikävimpiä kertomuksia ja olin aina luullut, että synnytys on sellainen kuin elokuvissa; maataan pöydällä ja kymmenen ihmistä ympärillä ja kaikki huutaa ja juoksee ja heiluu.
Näistä meidän kommenteista näkee hienosti, kuinka erilaisia toiveita kaikilla on. Minusta on hienoa kun on erilaisia ajatuksia synnytyksestä ja itse tiedostaa omat toiveet. Ettei tulisi jälkikäteen harmiteltua, että olisin halunnut jotain tiettyä, mutta sitä ei ehdotettu.

@Shara tsemppiä! Vauvan kantaminen tuo ainakin ylävartaloon lihaksia, jos muistaa hyvän asennon. Jos kroppa on jumissa niin kannattaa venytellä jo nyt joka päivä.
Mullakin on kunnon urheilu kyllä useamman lapsen myötä jäänyt ihan olemattomiin. Väsyy helposti kun ikinä ei ole hikiurheilua. Ja olen myös pieni ja hoikka luonnostani.
Ennen ensimmäistä vauvaa mulla oli tosi isot lihakset (oli pakko treenata hirveästi, että lihakset tukivat lantiota ja pystyin kävelemään). Mutta silloin lantio oli niin huonossa kunnossa ja koko kroppa aivan tukossa ja jumissa, että raskaus otti fyysisesti tosi koville. Tipuin useasti portaista, hajotin astioita, kolhin ja kaatuilin. Nyt on paljon parempi vaikken kovin paljoa olekaan päässyt urheilemaan!

Mullakin on ollut huonoa fiilistä tämä syksy. On varmaan näkynyt näissä kirjoituksissakin ärtynyt olo ja muut ärsyttävät. Tekisi mieli olla mahdollisimman paljon yksin ja rauhassa. Se on varmaan myös jotain valmistautumista vauvan hoitoon..? Ja väsymys tuo toki lisää ärtyneisyyttä.

Henriette 32+1

 

@Vihersmoothie ja muutkin; mun piti jo aiemmin kommentoida noita kurjista fiiliksistä, mut unohdin. Lohduttavaa kuulla, että vikalla kolmanneksella niitä on yleisesti enempi. Ja myös että muilla samantyyppisiä tuntemuksia. Ettei oo niidenkään kanssa yksin.

Nyt kun tuntuu että flunssa alkaa olla selätetty niin mielikin on kirkkaampi. Mielen toiveikkuuteen täällä liittyy selkeästi kaksi juttua: se että osasin pulauttaa epäjäsennellysti olotilani miehelle parisen viikkoa sitten ja sen jälkeen ollaan kimpassa laitettu kotia valmiiksi uudelle perheenjäsenelle. Vilpitön suositus siis tyhmienkin pelkojen ääneen sanomiselle, jos ette sitä jo tee.

Mulla oli siis pari kolme viikkoa sitten tosi itkuinen meininki - tosin silloin liikutti kyllä myös hyvätkin asiat. Tuntui että oon vaan ihan yksin tän pallomahan ja kipujen kanssa ja mitään ei jaksa tehdä eikä ketään ystäviä nähdä ja töissä nukahtaa lounaan jälkeen ja miten voin luottaa että mies oikeasti auttaa sitten kun oon poikki synnytyksestä ja imetyksestä kun ei se nytkään ehdi mitään ja kun en voi edes kauppakassia kantaa kun tulee ylämäessä karseat harjoitussupistukset... Tavallaan järjellä tiesin että ahdistuksen aiheet ei ollu "tosia" mutta silti ne vaan ahdisti.

Tohon liikutusjaksoon mahtui myös ystävän häät joihin en muistanut ottaa yhtään nenäliinaa vihkihetkeen eikä ollu vedenkestävää ripsaria Ja varmaan vielä tulee tunteita laidasta laitaan. Nyt osaan ehkä nopsempaan purkaa niitä enkä jää yksinäni vellomaan. Ehkä.

@Vihersmoothie kauniiden vauvaan liittyvien asioiden fiilistely on musta hyvä keino karkottaa ahdistusta!

@Henriette hurjalta kuulostaa nuo kaikki aiemman raskauden kolhiintumiset! Onneks nyt on parempi!

ritsalaari 31+4

 

Ja @Shara , tunnistan tuon että ei oo "tarvinnut" liikkua. Se on tullut välillä töiden puolesta mulle itsestäänkin..Niin nyt kyllä tajuaa että ois ehkä pitänyt aktiivisemmin keräillä itselleen lihaskuntoa! Ja mahti juttu että sait sairauslomalle jatkoa!

 

Kiitos teille vertaistuesta, tuli oikeasti parempi olo

@Shara mulla on ollu myös samantyyppistä tautipelkoa, kun tuntuu et kroppa ei vaan "kuulosta" tai näytä samalta kun normaalisti. Outoja kipuja ja kolotuksia ja pigmenttimuutoksia, hengenahdistusta yms.. Vaikka järki sanoo että kaikki on normaalia ja liittyy tähän tilaan. Tosi hyvä että sait sairauslomaa äippälomaan asti, varmasti helpottavaa

@ritsalaari tosiaan helpottavaa kuulla ettei ole ainut näiden fiilisten kanssa. Välillä tuntuu että kaikki muut pystyy ottamaan tämän niin rennosti ja itse on ainut jota ahdistaa. Olen myös höpötellyt näistä asioista miehelle ja meillä on todella toimiva neuvolan chat palvelu jossa välillä kyselen tyhmiä täysin anonyymisti Nytkin kysyin että onhan 5 v väli papa kokeiden välillä ok ja sieltä sanottiin että kaikki hyvin, ei huolta

Vihersmoothie

 

Mun raskaus-sovellus huutelee tänään että enää kuusi viikkoa synnytykseen tai ainakin viikkoon 38 +5. Tasan kaksi viikkoa äitiysloman alkuun.

Keskiviikkona kävin taas äitiyspolilla, kokoarvio +2300g, hieman tasaantunut mutta iso vauva tulossa silti. Napanuoran virtauksia ei meinattu saada näkyviin mutta lääkäri sanoi että vauva liikkuu niin kovaa että ovat kunnossa ja taas kahden viikon päästä uusiksi! Kauhea jumppa on vauvalla ollut liki koko viikon, välillä pää painaa ihanasti rakkoon ja välillä tuntuu että tulee pissat housuun

@Vihersmoothie mun milstä nuo pelot on ihan normaaleja ja liittyy äidiksi kasvuun. Itse ainakin huomaan kun me ollaan oltu kaksin niin kauan että on mennyt paljon aikaa ihan vain sen ymmärtämiseen että meitä on pian kolme ja me ollaan vastuussa pienestä vauvasta. Ole siinä sitten rennosti ja nauti raskausajasta mä olen käynyt neuvolan kautta psykologilla muutamia kertoja ja koen että niistä on ollut apua, ehkä kannattaa koittaa niin saisi edes hetken huokaista? Täällä joku muukin on käynyt juttelemassa jossain?

Perhevalmennus käyty, ihan ensimmäistä odottava varmasti hyötyy. Seuraava onkin sitten imetysasiaa.

 

@Hilma85 Itse kävin ihan alkuraskaudessa psykiatrianosastolla juttelemassa. Alunperin sain sinne ajan lapsettomuushoitojen vuoksi. Niiden aikana kerkesin käymään vaan pari kertaa ja sitten oli tuo yksi käynti raskauden alkamisen jälkeen. Koin, ettei jatkokäynneille ollut enää tarvetta, koska pääsi juttelemaan neuvolassa. Toivotettiin kyllä tarpeen vaatiessa vielä tervetulleeksi.

Hoitoja itsessään en kovin vaikeiksi ehtinyt kokemaan, koska onnistuttiin jo ekalla pakastealkionsiirrolla (joka oli ylipäätäänsä eka siirto, koska tuoresiirtoon ei päästy). Mutta yleisesti lapsettomuus ja raskauden alkamisen jälkeen hirveä menetyksen pelko otti kyllä koville ja oli tosi hyvä päästä puhumaan.

Niin ja ihan lähellä sulla loma jo!

@Vihersmoothie Varmasti normaaleita ajatuksia ja myös itsellä sellanen pieni jarru edelleen päällä innostumisen suhteen. Mutta on tässä jo pitkälle päästy ja todennäköisesti kaikki menee hyvin

Ootteko muuten hankkinut vauvakirjoja? Mä ostin jo kesällä "Suloinen tarina sinusta" -kirjan. Ajattelin nyt jo odotusaikana täyttää sinne jotakin ajatuksia. Ehkä sitten äitiyslomalla. Muutenkin alkaa kyllä kovasti odotella loman alkua.

Toivelistan sain myös neuvolasta viimeksi synnytystä varten. Täytyy sekin jossain välissä täytellä, vaikka ei sitä välttämättä kukaan sitten kysykään.

 

Me varattiin muutama päivä sitten reissu viikonlopuksi. Mennään siis äitiysloman alkamisen jälkeisenä viikonloppuna.
Ja tosiaan just tollanen pieni matka ja rentoutuminen kaksistaan ennen vauvan syntymää.

@Lumi87 me sovittiin alustavasti tuon työterveyslääkärin kanssa, että meen sinne käymään silloin kun saikku loppuu. Ja katotaan sitte tosiaan, että miten tästä eteenpäin.

Toisaalta mä kyllä toivoisin, että jaksais olla äitiysloman alkuun asti töissä, koska eihän tässä nyt siihen sen alkamiseen niin hirveän pitkä aika ole edes enää.
Mutta oon päättäny myös sen, että oman jaksamisen mukaan meen. En halua itseäni kuitenkaan ihan piippuun laittaa.

Mutta jos nyt pitää saikusta ja sen vaikutuksesta jotain sanoa, niin oon nyt nukkunut yössä 7 tuntia, mikä on oikeesti positiivista, vaikka siinä oon vain kahden tunnin ero, niin silti huomaa omassa olossa eron.

Luppoaikaa kun tässä on ollut (saikun myötä), niin oon siivonnu koko talon ja haravoinu pihaa.
Kyläilin siskolla ja ystävällä tossa viikolla.
Ja sitten otin vaatekaapin vauvan vaatteille vastaan, se saapui viimein.
Muuten oon vaan yrittäny lepäillä ja ottaa iisisti.

Valojen laitto saa sittenkin odottaa vielä hetkisen.
Nimittäin nuo valot on sellaisena kivana sotkupallona tuolla ja sitä me yritetään miehen kanssa setviä ennen kuin niitä valoja voi laittaa yhtään mihinkään.
Ollaan yritetty nyt jo muutama päivä selvittää, mutta vielä ei olla puusta pitkälle päästy.
Mutta ostin kuitenkin lyhtyjä ulos, joten kynttilät saa toimittaa valojen paikkaa hetken.

Ja tänään on tasan kuukausi äitiysloman alkuun.

@aprikoosinkukka me ostettiin vauvakirja, sellanen Muumi -vauvakirja. Se on ihana ja on sitä jo vähän täytettykin.

@Vihersmoothie Veikkaan, että hyvin monella on samanlaisia ajatuksia tässä vaiheessa raskautta.
Mutta kumminkin pitkälle päästy jo, joten positiivisin mielin loppuun asti.

Kyllä sitä itsekin tulee pohdittua jos vaikka millaista tässä raskausaikana.
Mä oon nähny painajaista, että kaadun rappusissa ja vauvalle käy pahasti, tai kaikkea muuta kamalaa ja ne toki heijastuu arkeen, että mitä uskaltaa tehdä ja mitä ei.
Ja no, toki tässä pyörii kaikki muukin mielessä, ja sen takia mä olenkin joka päivä superonnellinen jokaisesta liikkeestä. Ja yritän nauttia raskaudesta.

@Hilma85 Siellä on äitiysloman alku ihan superlähellä!

Me ollaan tänään oltu miehen kanssa hyvin laiskoja. Ollaan oleiltu sohvalla ja katseltu telkkaria, syöty ja nautittu lauantaista.
Mies lähtee tossa jonkun ajan päästä pelaamaan kavereidensa kanssa sählyä ja kuulemma menevät yksille sen jälkeen.
Mä ajattelin laittaa saunan päälle ja hemmotella itseäni naamankuorinnalla ja hyvällä ruualla.
Ja bebellä on kunnon muuvit tällä hetkellä menossa.

Mut nyt toivottelen hyvää lauantaita kaikille!

Amanda 30+3

 

@ritsalaari tuo magnesium on kyllä ostoslistalla! Vaikka nyt ei ole pariin yöhön suonenvetoja ollut kun olen ollut päivän kompressiosukat jalassa, ei ole myöskään ollut yhtään väsyneen tuntuiset jalat. Taidan siis loppuraskauden käyttää noita sukkia.

@Vihersmoothie mä tunnistan nuo loppuraskauden ajatukset. Tai mä olin ensin melkein puoliväliin asti tosi epävarma tästä raskaudesta, nyt välissä on ollut tosi kevyitä ja onnellisia viikkoja, mutta nyt loppua kohti pelkään kauheasti, että jotain pahaa sattuu vauvalle mahassa tai synnytyksessä. Alkuraskautta varjosti pelot kun vauva sai alkunsa pienillä lapsettomuushoidoilla, se lapsettomuuskriisi oli jotenkin henkisesti niin kauhean raskasta ja mieli oli täynnä pelkoa, eikä siitä päässyt irti kun raskaus alkoi vaan koko ajan pelkäsi. Nyt tuntuu että näiden ajatusten kanssa selviää, mutta jos alkaa enemmän vaivata otan neuvolassa esille. Ja mäkin luulen että kaikenlaiset tuntemukset on ihan normaaleita tässä vaiheessa. Mutta jos ne vie unet tai alkaa oikeasti varjostaa elämää niin uskon että olisi ihan hyvä jutella ulkopuoliselle.

@aprikoosinkukka tunnistan nuo tuntemuksesi lapsettomuushoidoista. Vaikka meillä kyse sekundäärisestä lapsettomuudesta niin oli kyllä yksi elämäni raskaimmista prosesseista, kaikki se epävarmuus ja epätietoisuus. Meillä onnistui ovulaation induktiolla eli suht "kevyillä" hoidoilla, mutta kyllä aika syvissä vesissä yritysaikana rämmin. Mä käbin lapsettomuudesta myös juttelemassa psykologin kanssa pari kertaa. Ja vauvakirjaa ei olla vielä hankittu, en ole oikeastaan edes muistanut niitä vielä katsella. Esikoisesta on ihania muistoja vauvakirjassa. <3

@Hilma85 hyvä että vauvan kasvu vähän tasaantunut, hyvä kun seuraillaan. Ja kiva että perhevalmennuskerta oli hyödyllinen.

@-Amanda- kiva että olet saanut nukuttua vähän paremmin ja olet ehtinyt nähdä ystäviäkin. Näin harmailla keleillä lyhdyt ym on kyllä ihania tunnelman luojia.

@mimmi92 toivottavasti siellä on ollut nyt helpompia päiviä! Liian raskaan päivän jälkeen on kyllä kaikfnlaista kolotusta mitä ei rauhallisempina päivinä ole

Mustakin on ihanaa kun täällä on erilaisia ihmisiä ja odottajia. Erilaisia raskauksia, elämäntilanteita ja toiveita synnytyksestä. Tosi hyvä ryhmä.

Lumi 28+6

 

Täällä nautittiin kahdenkeskisestä ajasta hotellin sviitissä miehen kanssa. Käytiin leffassa ja syömässä sekä shoppailemassa. Oli kyllä mukavaa.
Vauvalle ei löytynyt reissulta kuin pari harsoa ja alennuksesta yhdet 80cm housut, joiden käyttöönottoa saa kyllä tovin odotella

Babystyleen ois tarkoitus lähteä käymään huomenna, käyn katsomassa sitä Done by deerin reunapehmustetta, toinen vaihtoehto ois sellainen unipesä, onko kellään kokemuksia näistä?

Mulla oliki neuvola tuossa perjantaina, viikot oli 31+ jotain ja vatsa oli edelleen suurehko, sf-mitta 30 , tätä nyt seuraillaan ja jos kasvaa samaa tahtia niin pääsen ylimääräiseen ultraan kokoarvioon. Eipä siinä, tiedän että ei siellä mitään jättivauvaa kasva, nelikilonen poika tulossa niinkuin ennenkin, mulla vaan kasvaa vatsa isoksi mitään sen kummempaa syytä, suvussa kiertävä riesa.
Vatsa onkin tosi ylhäällä, nyt alkaa ikävästi painamaan tuohon yläkehoon, kaikki tuntuu rusentuvan kasaan. Vieläkun tuli flunssaki niin ei henki kulje kyllä yhtään senkään edestä

Äitiysloma Ihan kohta täälläkin, vaikka se alkaakin virallisesti vajaan 3vk päästä niin mulla kerkeää olla enää 5 työpäivää

Tsempit kaikille vaivojen kanssa kärvisteleville, ei ole enää paljoa jäljellä!

 

Mekin oltiin lauantaina miehen kanssa luontaiskylpylän hoidossa (kylmä-kuuma-hoito/hieronta/sauna ja illallinen). Oli niin upeaa! Niin rentouttavaa, että oltiin sen jälkeen aivan väsyneitä ja makoiltiin koko ilta. En ole koskaan ollut kyllä niin uupunut ja sekaisin, kun sen jälkeen. Oli myös kivaa olla vain kotona sohvalla kahdestaan. Viimeksi yli neljä vuotta sitten esikoisen odotusaikana..
Meidän piti jäädä sinne myös yöksi, mutta siellä oli huonommat sängyt kuin kotona ja pelotti etten saa sitäkään vähää nukuttua. Ajettiin sitten kotiin ja tänään käytiin vähän jouluostoksilla ja löydettiin vauvalle iiihanan pehmeitä kuviollisia harsoja.
Itseasiassa done by deer merkkisiä. 2 kpl / 12€. Suosittelen

Henriette 32+3

 

@Lumi87 mua siis oikeesti vähän jopa hävettää myöntää se tosiasia, että viimeisten kuukausien aikana on tullut luvattoman vähän loppujen lopuksi nähtyä ystäviä.
Oon jopa nähnyt n. 300km päässä asuvaa siskoani ja hänen miestään useammin kuin ystäviä. Ja päätin, että kun tässä on aikaa niin nyt korjaan tuon virheen.
Jotenkin sitä on vaan keskittynyt masun kasvatukseen ja perheeseen.

Ollaan kyllä vähän soiteltu ja viestitelty, mutta nyt vasta ystävä kertoi kun kasvotusten nähtiin, että ovat menneet avomiehensä kanssa kihloihin. Ja pyysi mua kaasoksi ensi kesän häihin.
Mutta nyt sovittiin, että nähdään ja soitellaan vähän useammin.

Nukkuminen on ainakin sen muutaman tunnin parantunut. Nyt on siis tullut nukuttua sen 7 tuntia yössä. Toivottavasti jatkuis tälläisenä.

Muuten tänne ei kummempia..
Eilen käytiin miehen kanssa sunnuntai lenkillä, ja mentiin 8,5km.
Poikettiin myös siskolla ja anoppilassa.
Tänään päivä meni laiskotellessa, naapuri poikkes kahvilla tässä ja mä leipasin pätkismokkapaloja.
Ja kun mies tuli töistä, niin kasattiin vaatekaappi ja laitettiin beben vaatteet sinne.
Muuten on vaan oltu.

Amanda 30+5

 

voihan unettomuus! Yöt menee heräillessä ja kylkeä kääntäessä liitoskipujen vuoksi, vessassa saa käydä vähintään kerran ja sitten ennen viittä mies herää töihin enkä nukahda enää, kuten tänään. Nousin sitten aamupalalle ja vauvalla oli kunnon aamujumppa ja tunnistin ensimmäisen hikan

Tosin alkaa olla niin raskasta nämä huonosti nukutut yöt että varmaan räjähdän kun seuraavan kerran joku käskee nukkua varastoon ennen vauvan syntymää onneksi ei tarvi töihin niin nyt voi mennä takas unille

 

Huomenta!
Täällä alkoi loma! Siis muutaman viikon "kesäloma" ennen virallisen äippäloman alkua. Oon ihan super iloinen ja helpottunut. Heti oli aamulla jotenkin keveämpää herätä, kun tiesi, että ei oo kiire minnekään. Nyt saa touhuta omassa (ja esikon) tahdissa.

Mulla on myös öisin vaivana suonenvedot, mutta suonikohjuilta oon onneksi ainakin toistaiseksi välttynyt. Ja ilokseni huomasin viimeviikolla, että alkutaipaleelta asti vaivanneet liitoskivut on hellittäneet. Mikä helpotus hetkeksi!

Vauvakirja on täällä myös jo valmiiksi hankittuna, mutta en oo vielä täytellyt. Minä teen myös ultakuvista oman vihkosen (liimailen papereille, kirjoittelen tekstejä ja taitan vihkoksi), niin jää nekin talteen muistoksi. Samanlaisen tein esikoiselle.

Mun synnytystoivelistaan kuuluu lähinnä se, että ei tarvitsisi käynnistellä, eikä sektiota. Kivunlievitystä tarpeen mukaan ja että saa olla liikkeessä avautumisvaiheessa. Viimeksi kun piti käynnistää sydänäänten takia ja olla sängyssä liikkumatta ja lopulta sektio, niin ei enää näin kiitos. Tietysti tiedostan, että miten vaan voi käydä, mutta toiveet ois niin. Ja lisäksi, että kerrotaan selkeästi kaikki ja toimitaan rauhallisesti.

Ihanaa, että monilla ollut nyt parisuhdeaikaa! Meilläkin on nyt viikonloppuna tulossa hotelli/hemmotteluviikonloppureissu kaksistaan. On kyllä odotettu ja tarpeeseen tulee. Saa samalla käydä ostamassa joululahjojakin.

Mites te muut, jotka ootte synnyttäneet aiemmin, onko teillä irronnut limatulppa ennen synnytystä ja jos on, niin onko siitä mennyt kauan synnytyksen alkamiseen? Mulla irtosi viimeksi joitain päiviä ennen, kuin jouduin sitten sairaalaan lähtemään ja onkin mielessä pyörinyt ajatus, että ei ois varmaan luonnolliseen käynnistymiseen mennyt enää kauaa, jos hommat ois mennyt toisin... Niinpä oon nytkin varautunut siihen, että tämä saattaa syntyä 37+ viikoilla, mutta eihän sitä koskaan tiedä...

Tsemppiä kaikille erinäisistä vaivoista- ja unettomuudesta kärsiville! Ei ois enää pitkä aika, kun pienet alkais olemaan täysiaikaisia! Hurjaa!

Nanna ja hurjasti jumppaava pieni 31+5

 

Mukavan kuuloisia parisuhde hetkiä ollut
Täällä taas vitsailtu, että seuraavat "kahden keskeiset" treffit taas synnärillä
Meillä lapset menee sen verran hyvissä ajoin onneksi nukkumaan niin työvuorojen salliessa jää iltoihin useampi tunti yhteistä aikaa

Mulla ei ole limatulppa irronnut kerralla vaan pikkuhiljaa vuodellut kipeiden supistusten yhteydessä. Kuitenkin niin että selkeästi erottanut olevan normaalista vuodosta poikkeavaa Vai olisikohan eka tullut hiukan tuota tulppaa ja siitä alkanut supistukset, en enää muista, mutta kuitenkin samoihin aikoihin. Ja siis samalla on tullut myös hiukan verta eli ekasta alkoi irtoamaan 3pv ennen syntymää, tokasta 4pv ennen syntymää. Nytkin odottaisin, että lähtee samalla tavalla etenemään ja varoittaa hyvissä ajoin

Vauvalla useita kertoja päivässä hikka ja tuntuu parhaiten alavatsalla, eli taitaa olla pysytellyt pää alaspäin

Pelkoja myös täällä loppua kohti alkaa olla enemmän. Alussa yritin olla mahdollisimman huoleton kun raskauskin lähti niin helpolla, ettei mahdollinen menetys tuntuisi niin pahalta. Vaikea uskoa että kolme kertaa putkeen onnistuisi. Täytyy vaan yrittää luottaa, että kaikki menee hyvin tälläkin kertaa loppuun saakka!

Vähän on tylsistynyt olo. Kivut ollut kotonakin sitä luokkaa, että hyvä kun sohvalta pääsee ylös, eli mihinkään ei pääse liikkumaan. En edes tajunnut kuinka tärkeää ihan vaan kävelykin on itselle (päälle). Alkaa jo kunnolla odottamaan, että vauvan saisi mahan ulkopuolelle, että pääsisi kotoa jonnekkin. Onneksi enää ihan maksimissaan 10vko, ehkäpä jopa lähempänä 5 jäljellä
Muok. Väsymys myös vaivaa, vaikka olenkin nyt saanut pari yötä nukuttua huomattavasti paremmin. On kyllä jotenkin silti vähän haikea fiilis, että viimeistä kertaa raskaana. On nyt vakavasti puhuttu että jommalta kummalta lähivuosina piuhat poikki, odotellaan nyt kuitenkin vielä hetki jos mieli muuttuu, mutta tuskinpa..

Mimmi 32+3

 

Kiitos kommenteistanne ja tsempeistä tuohon mun mieliala-asiaan liittyen Olen käynyt koko raskausajan neuvolapsykalla ja taidan aikastaa seuraavaa tapaamista. Tänään oli neuvola ja siellä myös juttelin asiasta. Pääasia että vauvalla menee hyvin, kasvaa juuri niinkun pitää, hieman yli keskikäyrän mutta koska ollaan kummatkin pitkiä, kuulostaa se ihan loogiselta.

Me harrastetaan miehen kanssa paljon viikonloppureissuja ja nyt kun ei viitsi enää ulkomaille lähteä, mennään hotellilomille eri kotimaan kaupunkeihin. Nautitaan nyt näistä viimeisistä hetkistä kun on helppo lähteä

Näin ensikertalaisena on vähän vaikea tehdä toivelistaa synnytykseen. Haluan mahdollisismman paljon kipulääkkeitä, se on varmaan ainut toive Ja tuo rauhallisuus olisi varmaan hyvä toive, olen herkkä panikoimaan.

Sunnuntaina käytiin ostamassa hoitopöytä, sänky odottaa anoppilassa ja kai tässä voisi alkaa vähitellen järjestelmään ja pesemään vaatteita. 6 viikkoa enää ja vauva olisi täysiaikainen! Sitten alan kuiskuttelemaan sille että voi sit tulla hyvissä ajoin ennen joulua. Menisi tää loppuaika nyt nopeesti

Vihersmoothie 31+1