Kadonneen siskon metsästys vol. 8 (etsintä päättynyt)

pari viikkoa on tosiaan lyhyt aika. ja varsinkin jos hän on lojaali äidilleen niin ei osaa tunteitaan käsitellä. onko siis kyse kuinka paljon vanhemmasta siskosta? oletan siis että sie olet se pikkusisko.

voi olla että ottaa yhteyttä sitten vasta kuukausien päästä kunhan ensin sulattelee asiaa ja juttelee äitinsä ja isänne kanssa. miten sie sait tietää siskostas ylipäätään, isännekö kertoi vai tuliko ihan puskista jotain muuta kautta? jotenki on semmonen tunne että siellä on taustalla jotan mitä sie et tiiä :/

Ei ole mistään tästä nyt kyse, sen tiedän varmaksi.

 

Hänellä voi olla omat syynsä, jotka eivät mitenkään liity sinuun. Ei ehkä halua muuttaa omaa elämäänsä/pelkää, mitä yhteydenotosta seuraa. Voihan olla myös, että ei tuota yhteistä vanhempaa koe itselleen vanhemmaksi ja siten vastaaminen hänellä tarkoittaisi myös tuon vanhemman merkityksen arvioimista jne.

Summa summarum, olet todella rohkea ja voit olla ylpeä itsestäsi!

Ei ne syyt oikeastaan voi minuun liittyä, koska emme ole edes koskaan tavanneet tms. Ja ymmärrän kyllä että saattaa pohtia/pähkäillä ja jopa pelätä.

Eikä tosiaan koe sitä vanhempaa vanhempana...ei pelkkä biologia tee isästä isää. Sen ymmärrän.

Ymmärrän varmasti kaiken muun paitsi sen, että miksi hän ei voinut ilmoittaa edes sitä että ei halua kuulla minusta enää. Ei minule tarvitse asiaa selittää, mutta mun mielestä on ilkeää olla ilmoittamatta MITÄÄN.

Mä itse näen asian niin, että jos saisin vastaavan kirjeen, niin ilmoittamalla että kirje tuli perille, mutta en halua että aisaa viedään eteenpäin takaisin sen, että vastapuoli varmasti tietää ja tajuaa tilanteen.

En aio yhteyttä enää yrittää ottaa, mutta enhän mä voi 100% varmaksi tietää että kirje on perille mennyt jne. Sitä sitten kuitenkin syvällä sisimmissä pohdin hautaan saakka. Ei kiva.

:/ mie tuossa tilanteessa saattaisin mennä ovelle kysymään. koska sie olet nyt kirjeen laittanu ja aiemmin olet hänen äitinsä kautta laittanu viestiä. se on nyt kaks kertaa. mie menisin ihan jo sen takia ettei tartte sitten enää pähkäillä vaan jos ovi lyyään nenän eessä kiinni niin sittenpä se ois sillä selvä.

ootko äitis kanssa asiasta jutellu, ehkä hällä vois olla joku käsitys?

ja juu, siellä voi olla myös taustalla syy joka liittyy sinuun: sinun olemassaolosi, niin hullulta kun se tuntuukin

 

Voi harmi, jos se ei ole ymmärtänyt, miten hieno asia on omistaa sisko.

 

pari viikkoa on tosiaan lyhyt aika. ja varsinkin jos hän on lojaali äidilleen niin ei osaa tunteitaan käsitellä. onko siis kyse kuinka paljon vanhemmasta siskosta? oletan siis että sie olet se pikkusisko.

voi olla että ottaa yhteyttä sitten vasta kuukausien päästä kunhan ensin sulattelee asiaa ja juttelee äitinsä ja isänne kanssa. miten sie sait tietää siskostas ylipäätään, isännekö kertoi vai tuliko ihan puskista jotain muuta kautta? jotenki on semmonen tunne että siellä on taustalla jotan mitä sie et tiiä :/

Ei ole mistään tästä nyt kyse, sen tiedän varmaksi.

anteeks mutta mie en nyt tajunnu :ashamed:

 

Kyllä se voi vielä ottaa yhteyttä. Sehän voi olla vaikka lomamatkalla jossain, eikä oo saanu sun kirjettä.

Toki ihan kaikki on aina mahdollista, mutta en jaksa enää toivoa ja odottaa.

Mä en heti vastais koska onhan se shokki kun tuollainen tulee esille. En tietäisi mitä ajatella tai tehdä. kyllä se sieltä voi vastata vielä tai sitten se ajattelee että joku "kusettaa" häntä. Olisitpa mennyt oven taa niin kaikki asiat olisi tullut heti selväksi.. Toivon kyllä että hän vastaa sulle ni saatte asiat päätökseen oli se mikä tahansa... :hug:
Enkä sanonut mitenkään pahalla vaan pelkästään hyvällä =)

Millainen shokki se ois ollut jos oisin ovelle paukauttanut...ei hänen miehensä välttämättä tiedä hänen taustojaan esim. Jos ei ole vaikka siis kertonut. En todellakaan halua aiheuttaa hälle mitään ongelmia tms.

Ja maistraatista hän saa kyllä tietoni...itsekin kirjeessä kerroin sieltä hänen tietonsa saaneeni.

Enkä tosiaan aja montaa sataa kilsaa vain käydäkseni katsomassa sattuisko hän oleen kotona. Ja muutoinkin...ei kenenkään oventaa mennä jos ei ole mitään tietoa siitä, ollaanko trevetulleita vai ei. Ja selvästi en ois ollut.

 

Voi harmi, jos se ei ole ymmärtänyt, miten hieno asia on omistaa sisko.

niimpä.

mutta mie ymmärrän myös jos joku ei halua olla yhteyessä, se voi muistuttaa kokoajan jostain semmosesta mitä ei halua muistella tai voi pelätä menettämistä tms.

 

ap, sori kun kysyn mutta kumpi teistä on kielletyn rakkauden hedelmä, sie vai siskosi? koska tässä nyt ei tule mitään muuta vaihtoehtoa mieleen. voisin kuvitella että jostain tuommosesta se haluttomuus tavata juontaa koska järkeen ei käy mikään muu selitys, eikä kyllä oikeen tuokaan :/ kun käsittääkseni et mikään rikollinenkaan ole että sen takia pitäis seuraa karttaa.

 

pari viikkoa on tosiaan lyhyt aika. ja varsinkin jos hän on lojaali äidilleen niin ei osaa tunteitaan käsitellä. onko siis kyse kuinka paljon vanhemmasta siskosta? oletan siis että sie olet se pikkusisko.

voi olla että ottaa yhteyttä sitten vasta kuukausien päästä kunhan ensin sulattelee asiaa ja juttelee äitinsä ja isänne kanssa. miten sie sait tietää siskostas ylipäätään, isännekö kertoi vai tuliko ihan puskista jotain muuta kautta? jotenki on semmonen tunne että siellä on taustalla jotan mitä sie et tiiä :/

Ei ole mistään tästä nyt kyse, sen tiedän varmaksi.

anteeks mutta mie en nyt tajunnu :ashamed:

En ala hänen elämäänsä revittelemään, mutta hän ei voi jutella äidin, eikä isän kanssa, eikä taustalla ole mitään sellaista mitä en tiedä.

Siis taustat on äärimmäisen paskat, jotta tiedän jo valmiiksi ettei kaikki ole mennyt niin kuin pitäisi...ja vaikka mitä tulisi vielä ilmi, niin se ei oikein voi olla pahempaa kuin on.

Olen jutellut hänen äitinsä kanssa ja kuullut ne samat asiat hältä, kuin mitä meidän isältämmekin. Jotta ei tosiaan ole mitään mikä oltais jätetty kertomatta jne.

 

ap, sori kun kysyn mutta kumpi teistä on kielletyn rakkauden hedelmä, sie vai siskosi? koska tässä nyt ei tule mitään muuta vaihtoehtoa mieleen. voisin kuvitella että jostain tuommosesta se haluttomuus tavata juontaa koska järkeen ei käy mikään muu selitys, eikä kyllä oikeen tuokaan :/ kun käsittääkseni et mikään rikollinenkaan ole että sen takia pitäis seuraa karttaa.

No huh

 

ap, sori kun kysyn mutta kumpi teistä on kielletyn rakkauden hedelmä, sie vai siskosi? koska tässä nyt ei tule mitään muuta vaihtoehtoa mieleen. voisin kuvitella että jostain tuommosesta se haluttomuus tavata juontaa koska järkeen ei käy mikään muu selitys, eikä kyllä oikeen tuokaan :/ kun käsittääkseni et mikään rikollinenkaan ole että sen takia pitäis seuraa karttaa.

No huh

niimpä, kun sukulaisista löytyy tämmönen tapaus niin se nyt vaan ensimmäisenä tuli mieleen. ei ole kellään kivaa tuommosessa tilanteessa :/

 

ap, sori kun kysyn mutta kumpi teistä on kielletyn rakkauden hedelmä, sie vai siskosi? koska tässä nyt ei tule mitään muuta vaihtoehtoa mieleen. voisin kuvitella että jostain tuommosesta se haluttomuus tavata juontaa koska järkeen ei käy mikään muu selitys, eikä kyllä oikeen tuokaan :/ kun käsittääkseni et mikään rikollinenkaan ole että sen takia pitäis seuraa karttaa.

Mikä kielletyn rakkauden hedelmä? Ei kukaan ole pettänyt ketään.

Siis ei se sisko varmaankaan mua karta mun itseni takia...ei halua LAINKAAN oppia tuntemaan KETÄÄN joka kuulu isänsä sukuun. Hän ei tunne isäänsä, eikä halua. Eikä halua tuntea selvästi isänsä muita lapsiakaan.

Ja se on tietenkin täysin ok, ettei halua. Ymmärrän kyllä sen ja hyväksynkin, vaikka kivaa se ei olekaan.

 

pari viikkoa on tosiaan lyhyt aika. ja varsinkin jos hän on lojaali äidilleen niin ei osaa tunteitaan käsitellä. onko siis kyse kuinka paljon vanhemmasta siskosta? oletan siis että sie olet se pikkusisko.

voi olla että ottaa yhteyttä sitten vasta kuukausien päästä kunhan ensin sulattelee asiaa ja juttelee äitinsä ja isänne kanssa. miten sie sait tietää siskostas ylipäätään, isännekö kertoi vai tuliko ihan puskista jotain muuta kautta? jotenki on semmonen tunne että siellä on taustalla jotan mitä sie et tiiä :/

Ei ole mistään tästä nyt kyse, sen tiedän varmaksi.

anteeks mutta mie en nyt tajunnu :ashamed:

En ala hänen elämäänsä revittelemään, mutta hän ei voi jutella äidin, eikä isän kanssa, eikä taustalla ole mitään sellaista mitä en tiedä.

Siis taustat on äärimmäisen paskat, jotta tiedän jo valmiiksi ettei kaikki ole mennyt niin kuin pitäisi...ja vaikka mitä tulisi vielä ilmi, niin se ei oikein voi olla pahempaa kuin on.

Olen jutellut hänen äitinsä kanssa ja kuullut ne samat asiat hältä, kuin mitä meidän isältämmekin. Jotta ei tosiaan ole mitään mikä oltais jätetty kertomatta jne.

Jos hän kerran ei voi puhua vanhempiensa kanssa, niin olisiko takana juuri se, ettei hän tiedä kaikkea? Anna ajan kulua, viikko on aivan liian lyhyt aika tuollaisen käsittelyyn. Puolivuottakin on vielä ihan normaali vastausaika.

Jos itse olisin tuollaisessa tilanteessa, joko vastaisin jonkun ajan kuluttua tai sitten en vastaisi ollenkaan, jos en haluaisi olla tekemisissä. Mitään "tarvin aikaa"- viestiä en lähettäisi kummassakaan tapauksessa. Ei tuota voi käsitellä kuin pyyntöä treffeille.

 

ap, sori kun kysyn mutta kumpi teistä on kielletyn rakkauden hedelmä, sie vai siskosi? koska tässä nyt ei tule mitään muuta vaihtoehtoa mieleen. voisin kuvitella että jostain tuommosesta se haluttomuus tavata juontaa koska järkeen ei käy mikään muu selitys, eikä kyllä oikeen tuokaan :/ kun käsittääkseni et mikään rikollinenkaan ole että sen takia pitäis seuraa karttaa.

Mikä kielletyn rakkauden hedelmä? Ei kukaan ole pettänyt ketään.

Siis ei se sisko varmaankaan mua karta mun itseni takia...ei halua LAINKAAN oppia tuntemaan KETÄÄN joka kuulu isänsä sukuun. Hän ei tunne isäänsä, eikä halua. Eikä halua tuntea selvästi isänsä muita lapsiakaan.

Ja se on tietenkin täysin ok, ettei halua. Ymmärrän kyllä sen ja hyväksynkin, vaikka kivaa se ei olekaan.

niin siis anteeksi vielä kerran, ei oo siis tarkotus mitenkään pahoittaa mieltä. muttakun olen vierestä seurannu samankaltaista tilannetta vuosikymmeniä niin jotenkin vaan iski omaan mieleen tämä sinun kaipuusi tuntea siskosi, en siis pahalla.

mie en osaa muuta sanoa kun :hug: ehkä hän vielä joskus ymmärtää että sisko olisi rikkaus kuitenkin. niin minäki kovasti oman sukulaiseni puolesta toivon, vaikka pahalta näyttää täälläkin päässä.

 

pari viikkoa on tosiaan lyhyt aika. ja varsinkin jos hän on lojaali äidilleen niin ei osaa tunteitaan käsitellä. onko siis kyse kuinka paljon vanhemmasta siskosta? oletan siis että sie olet se pikkusisko.

voi olla että ottaa yhteyttä sitten vasta kuukausien päästä kunhan ensin sulattelee asiaa ja juttelee äitinsä ja isänne kanssa. miten sie sait tietää siskostas ylipäätään, isännekö kertoi vai tuliko ihan puskista jotain muuta kautta? jotenki on semmonen tunne että siellä on taustalla jotan mitä sie et tiiä :/

Ei ole mistään tästä nyt kyse, sen tiedän varmaksi.

anteeks mutta mie en nyt tajunnu :ashamed:

En ala hänen elämäänsä revittelemään, mutta hän ei voi jutella äidin, eikä isän kanssa, eikä taustalla ole mitään sellaista mitä en tiedä.

Siis taustat on äärimmäisen paskat, jotta tiedän jo valmiiksi ettei kaikki ole mennyt niin kuin pitäisi...ja vaikka mitä tulisi vielä ilmi, niin se ei oikein voi olla pahempaa kuin on.

Olen jutellut hänen äitinsä kanssa ja kuullut ne samat asiat hältä, kuin mitä meidän isältämmekin. Jotta ei tosiaan ole mitään mikä oltais jätetty kertomatta jne.

Jos hän kerran ei voi puhua vanhempiensa kanssa, niin olisiko takana juuri se, ettei hän tiedä kaikkea? Anna ajan kulua, viikko on aivan liian lyhyt aika tuollaisen käsittelyyn. Puolivuottakin on vielä ihan normaali vastausaika.

Jos itse olisin tuollaisessa tilanteessa, joko vastaisin jonkun ajan kuluttua tai sitten en vastaisi ollenkaan, jos en haluaisi olla tekemisissä. Mitään "tarvin aikaa"- viestiä en lähettäisi kummassakaan tapauksessa. Ei tuota voi käsitellä kuin pyyntöä treffeille.

Mutta kuten jo moni ehdotti...mähän saattasin mennä hänen ovensa taa, soittaa työpäikalle tai tehdä jokunlaisen muun lähestymisyrityksen vedoten siihen, että en tiedä saiko hän yhteydenottoni koska en saanut mitään vastausta.

Kyllä mä siis itse ennemmin vastaisin heti jotain, jotten saisi puhelua työpaikalle, tai ketään pomppimaan oveni taa jos en sitä nimenomaan haluaisi.

Ja jos ihminen kaipaa aikaa miettiä, niin tuskin silloin ketään oventaa haluaa.

 

Itselläni lienee kolme vanhempaa sisarusta, joista en halua koskaan kuulla mitään. Mulla on ikioma perhe ja identiteetti, enkä kenekään mieliksi ala reviiriäni laajentamaan. Toivottavasti eivät koskaan ota yhteyttä, kun en ollenkaan halua tutustua.

Otan osaa sinun puolestasi, mutta ymmärrän siskosi kannan.

En ymmärtänyt tota mieliksi kohtaa? Oletko katkera?

En ole. Mutta chef saa ketjuillaan mut ajattelemaan, että jos siskonsa näitä lukis, tuntis aiheetta syyllisyyttä siitä, ettei halua olla missään yhteydessä.

 

ap, sori kun kysyn mutta kumpi teistä on kielletyn rakkauden hedelmä, sie vai siskosi? koska tässä nyt ei tule mitään muuta vaihtoehtoa mieleen. voisin kuvitella että jostain tuommosesta se haluttomuus tavata juontaa koska järkeen ei käy mikään muu selitys, eikä kyllä oikeen tuokaan :/ kun käsittääkseni et mikään rikollinenkaan ole että sen takia pitäis seuraa karttaa.

Mikä kielletyn rakkauden hedelmä? Ei kukaan ole pettänyt ketään.

Siis ei se sisko varmaankaan mua karta mun itseni takia...ei halua LAINKAAN oppia tuntemaan KETÄÄN joka kuulu isänsä sukuun. Hän ei tunne isäänsä, eikä halua. Eikä halua tuntea selvästi isänsä muita lapsiakaan.

Ja se on tietenkin täysin ok, ettei halua. Ymmärrän kyllä sen ja hyväksynkin, vaikka kivaa se ei olekaan.

niin siis anteeksi vielä kerran, ei oo siis tarkotus mitenkään pahoittaa mieltä. muttakun olen vierestä seurannu samankaltaista tilannetta vuosikymmeniä niin jotenkin vaan iski omaan mieleen tämä sinun kaipuusi tuntea siskosi, en siis pahalla.

mie en osaa muuta sanoa kun :hug: ehkä hän vielä joskus ymmärtää että sisko olisi rikkaus kuitenkin. niin minäki kovasti oman sukulaiseni puolesta toivon, vaikka pahalta näyttää täälläkin päässä.

Ei, en mä mieltä pahoittanut

 

Mietin nyt itseäni vastaavassa tilanteessa. Saisin kirjeen siskoltani, jota en ole tiennyt olevankaan. Järkytys olisi melkoinen. Pohtisin ja vatvoisin asiaa päässäni mieheni kanssa tuntitolkulla. Itseni tuntien menisi pari päivää miettiessä. Sitten voisi olla, että laittaisin pienen kirjelappusen menemään jossa kertoisin yllätyksen olleen sen sortin luokkaa, että haluan mietiskellä asiaa joka kantilta jonkin aikaa ja lupaisin myös ottaa yhteyttä sitten kun saan koottua itseni.

 

Entä jos siskosi on henkilö joka lukee palstaa ja on pelästynyt kun kerrot asioista näin avoimesti ja hän haluaa miettiä rauhassa asiaa ...joo ja minä se en kyllä ole, mutta tulipahan vain mieleen.

 

Itselläni lienee kolme vanhempaa sisarusta, joista en halua koskaan kuulla mitään. Mulla on ikioma perhe ja identiteetti, enkä kenekään mieliksi ala reviiriäni laajentamaan. Toivottavasti eivät koskaan ota yhteyttä, kun en ollenkaan halua tutustua.

Otan osaa sinun puolestasi, mutta ymmärrän siskosi kannan.

En ymmärtänyt tota mieliksi kohtaa? Oletko katkera?

En ole. Mutta chef saa ketjuillaan mut ajattelemaan, että jos siskonsa näitä lukis, tuntis aiheetta syyllisyyttä siitä, ettei halua olla missään yhteydessä.

Ei...kyse ei ole siitä että pitäisi tuntea syyllisyyttä siitä ettei halua olla tekemisissä. Kyllä mä sen ymmärrän, hyväksyj jne.

Mutta siitä sais mun puolesta kyllä tuntea syyllisyyttä, että ei vastannut mitään jonka vuoksi mä olen käynyt läpi aikamoisen tunneskaalan ja paljon surua.

Tää kun on pahin mahdollinen tilanne. Ennemmin kuulisin että ei, kuin että en kuule mitään.

 

ap, sori kun kysyn mutta kumpi teistä on kielletyn rakkauden hedelmä, sie vai siskosi? koska tässä nyt ei tule mitään muuta vaihtoehtoa mieleen. voisin kuvitella että jostain tuommosesta se haluttomuus tavata juontaa koska järkeen ei käy mikään muu selitys, eikä kyllä oikeen tuokaan :/ kun käsittääkseni et mikään rikollinenkaan ole että sen takia pitäis seuraa karttaa.

Mikä kielletyn rakkauden hedelmä? Ei kukaan ole pettänyt ketään.

Siis ei se sisko varmaankaan mua karta mun itseni takia...ei halua LAINKAAN oppia tuntemaan KETÄÄN joka kuulu isänsä sukuun. Hän ei tunne isäänsä, eikä halua. Eikä halua tuntea selvästi isänsä muita lapsiakaan.

Ja se on tietenkin täysin ok, ettei halua. Ymmärrän kyllä sen ja hyväksynkin, vaikka kivaa se ei olekaan.

niin siis anteeksi vielä kerran, ei oo siis tarkotus mitenkään pahoittaa mieltä. muttakun olen vierestä seurannu samankaltaista tilannetta vuosikymmeniä niin jotenkin vaan iski omaan mieleen tämä sinun kaipuusi tuntea siskosi, en siis pahalla.

mie en osaa muuta sanoa kun :hug: ehkä hän vielä joskus ymmärtää että sisko olisi rikkaus kuitenkin. niin minäki kovasti oman sukulaiseni puolesta toivon, vaikka pahalta näyttää täälläkin päässä.

Ei, en mä mieltä pahoittanut

no hyvä, kun ei tosiaan ollu tarkotus. en vaan osannu mitenkään muuten kysästä, ehkä ois pitäny yyveellä kysyä kuitenkin :ashamed:

 

Entä jos siskosi on henkilö joka lukee palstaa ja on pelästynyt kun kerrot asioista näin avoimesti ja hän haluaa miettiä rauhassa asiaa ...joo ja minä se en kyllä ole, mutta tulipahan vain mieleen.

Sama tuli mieleen...

 

vähän asian vierestä, tai sinnepäin. mun kummitäti oli hukassa 20v. löysin hänet facebookista ja kysyin muistaako edes mua. muisti ja totes että kiva kun etsin hänet käsiini, muuta ei olla juteltu. tais olla hälle aika paukku, kun kuitenkin aina tienny mun olemassa olosta, sun siskosi ei vissiin ole aina tiennyt että olet olemassa ?

 

Mietin nyt itseäni vastaavassa tilanteessa. Saisin kirjeen siskoltani, jota en ole tiennyt olevankaan. Järkytys olisi melkoinen. Pohtisin ja vatvoisin asiaa päässäni mieheni kanssa tuntitolkulla. Itseni tuntien menisi pari päivää miettiessä. Sitten voisi olla, että laittaisin pienen kirjelappusen menemään jossa kertoisin yllätyksen olleen sen sortin luokkaa, että haluan mietiskellä asiaa joka kantilta jonkin aikaa ja lupaisin myös ottaa yhteyttä sitten kun saan koottua itseni.

mie en taas kykenis laittamaan minkäänlaista viestiä takasinpäin. vaan olisin ehkä näin seuraavat pari kuukautta. ehkä saattaisin unohtaakin, riippuen tilanteesta.

 

Itselläni lienee kolme vanhempaa sisarusta, joista en halua koskaan kuulla mitään. Mulla on ikioma perhe ja identiteetti, enkä kenekään mieliksi ala reviiriäni laajentamaan. Toivottavasti eivät koskaan ota yhteyttä, kun en ollenkaan halua tutustua.

Otan osaa sinun puolestasi, mutta ymmärrän siskosi kannan.

En ymmärtänyt tota mieliksi kohtaa? Oletko katkera?

En ole. Mutta chef saa ketjuillaan mut ajattelemaan, että jos siskonsa näitä lukis, tuntis aiheetta syyllisyyttä siitä, ettei halua olla missään yhteydessä.

Ei...kyse ei ole siitä että pitäisi tuntea syyllisyyttä siitä ettei halua olla tekemisissä. Kyllä mä sen ymmärrän, hyväksyj jne.

Mutta siitä sais mun puolesta kyllä tuntea syyllisyyttä, että ei vastannut mitään jonka vuoksi mä olen käynyt läpi aikamoisen tunneskaalan ja paljon surua.

Tää kun on pahin mahdollinen tilanne. Ennemmin kuulisin että ei, kuin että en kuule mitään.

mutta ehkä hän ei tiiä vielä että haluaako tavata sinut vaiko eikö? jos hän ei osaa vielä päättää asiaa eikä halua siksi myöskään ilmottaa sinulle mitään, pitää ikäänkuin asian avoimena eikä sulje mitään mahdollisuuksia tai lyö lukkoon sitä että haluaa kuulla sinusta enemmän?

tuo hiljaisuus voi olla myös hyvää hiljaisuutta.

 

Entä jos siskosi on henkilö joka lukee palstaa ja on pelästynyt kun kerrot asioista näin avoimesti ja hän haluaa miettiä rauhassa asiaa ...joo ja minä se en kyllä ole, mutta tulipahan vain mieleen.

No mähän olen täällä kyllä pitkälti vain nimimerkki, en henkilö. Kyllä mut saa varmaan kivenalta kaivettu jos viitsii nähdä vaivaa ja kaivaa tiimarinvihosta kaiken esiin. Mutta kyllä siihen mun nähdäkseni hetki menee.

Ja nimimerkin takaata kun kirjoitan, niin en pidä tätä ns. avoimena. Lapsilukuni, asuinpaikkani, ikäni ja jopa sukupuoleni kun saattaa olla keksittyjä tai vähintääkin hieman muokattuja. On kyllä siis asioita joita en ole tuonut täällä esiin kuin äärimmäisen epäselvästi ja hämärästi.

Mutta jos hän on nämä ketjut lukenut ja sitä kautta nähnyt miten paljon kaipaisin sitä yhteydenottoa...niin ihmettelen kyllä jos ei edes sähköpostia laita.

Keksiköön sitten vaika hatustaan sähköpostiosoitteen, lähettäköön siitä viestin ja olkoot enää koskaan menemättä sinne sähköpostilaatikkoon jos pelkää että vastaan vaikka ois ilmoittanut ettei halua vielä/ikinä.