Kaksosten synnyttäminen pelottaa -synnytyskokemuksia kuulisin mielelläni...

Viestiketju alueella 'Monikkoperheet' , aloittaja PikkuKuu, 02.08.2007.

  1. PikkuKuu

    PikkuKuu Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    04.07.2007
    Viestejä:
    15
    Saadut tykkäykset:
    0
    Odotan kaksosia rvk 30+. Pikkuhiljaa on alkanut mietityttämään ja pelottamaankin tuo lähestyvä synnytys. Vauva A on raivotarjonnassa, vauva B taas jotenkin viistosti perätilassa. Äippäpolin mukaan tällaisessa tilanteessa synnytetään yleensä alakautta. Takana on kolme alatiesynnytystä ennestään, niistä ei ole kammoa jäänyt. Enemmänkin mietityttää tuo B-vauvan perätarjonta, ja siitä mahdollisesti koituvat ongelmat. Kertokaahan synnytyskokemuksianne, niin positiivisia kuin negatiivisiakin. Onko kellekkään tehty sektiota B-vauvan perätilan vuoksi? Kiitän vastauksista jo etukäteen! :flower:
     
    #1
  2. Autumn

    Autumn Aktiivinen jäsen

    Rekisteröitynyt:
    01.06.2007
    Viestejä:
    2 763
    Saadut tykkäykset:
    1
    No kerronpa nyt sen mitä muistan ja osaan.
    Mulla meni lapsivedet raskausviikkoja oli 36+5. Siitä sitten ambulanssilla sairaalaan. Kello oli jotain kaksitoista yöllä ja aamulla yhdeksän aikaan tuli lääkäri ja kun mitään ei tapahtunut niin tipalla käynnistivät. Edelleen siinä sitten aika hitaasti asiat eteni niin käynnistivät uudelleen joskus iltapäivällä jolloin alkoi jo supistukset tuntua. Kuumetta minulla oli 39 korkeimmillaan. Epiduraalin sain ja se oli kyllä helpotus. Ponnistusvaihe kesti pitkään ja jotenkin en kunnolla tuntenut supistuksia ja en ollenkaan tiennyt milloin ponnistaa ja lääkäri sitten aina sanoi et milloin pitää. Lopulta sit en enää jaksanut ja imukupilla avittivat a-vauvan pois. Karmea kokemus se imukupin laitto. Kun a-vauva saatiin ulos niin yksi lääkäreistä tarrautui mahaani kiinni ettei b-vauva pääse pyörähtämään perätilaan. Lasten ikäero on 14 min. B-vauva tuli sitten jo helposti ulos. Ponnistusvaihe kesti 54min ja koko synnytyskesto oli 20,5h. Vauvoja en edes kerennyt nähdä kun vietiin jo pois.
    Synnytyksessä oli mukana 3 lääkäriä joista yksi oli lastenlääkäri, 2 kätilöä ja 2 kätilö opiskelijaa ja tietenkin mieheni oli tukena. Tikkejä sitten tuli ihan reippaasti, mutta nopeasti paranin kyllä. Kaikkea en ihan selvästi edes muista synnytyksestä joten voi tämä minun sepustus olla aika sekava, mutta tällanen tarina minulta. :)
     
    #2
  3. KullanMurutx4

    KullanMurutx4 Aktiivinen jäsen

    Rekisteröitynyt:
    27.05.2004
    Viestejä:
    10 344
    Saadut tykkäykset:
    0
    mulla meni lapsivedet ja raskausviikkoja oli 34+6.
    lapsiveden menosta supistelut alko 4 tunnin päästä.molemmat vauvat oli rt:ssa.molemmat vauvat synty alakautta ja ilman mitään kipulääkettä,se ei tosin ollu mun valinta vaan sitä ei ehitty antaa :whistle:
    vauvoilla 13min. ikäero.A.lta ponnistusvaihe 5min. ja B:ltä 1min. ja synnytyksen koko kesto 3h20min. :)
    kyllä mäki jännitin synnytystä ku kaks oli tulossa et mite se menee,toivoin vaa koko ajan että vauvat sais tulla alakautta maailmaan..leikkausta pelkäsin ja onneksi en joutunu sitä kokemaan.
    kaikin puolin koko raskausaika meni hyvin ja niin myös synnytys!
    ei muuta ku reippain mielin ja positiivisin asentein synnyttämään! :)
     
    #3
  4. Zennifer

    Zennifer Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    16.01.2007
    Viestejä:
    111
    Saadut tykkäykset:
    0
    No minulta ei kauhukokemuksia ei ainakaan voi kuulla kun oli melkoisen helppo synnytys. Oli rv34+5 ja olin maannut 3 viikkoa sairaalassa ennenaikaisen synnytyksen riskin takia. Sitten olin päässyt kotiin jatkamaan lepäilyä ja vajaa viikko tästä niin heräsin yöllä klo 4 lapsivesien menoon. Siitä vauhdilla sairaalaan ja vaikka mitään kipuja ei ollut siinä vaiheessa niin avautuminen oli jo saapuessa hyvässä vauhdissa. Synnytyksen kokonaiskesto oli n. 5 h ja mitään kipulääkityksiä en ottanut (avautuminen oli niin nopea etten ehtinyt kaivatakaan mitään). Lasten ikäeroksi tuli tasan 10 min.

    (no myönnettäköön, että otsikko on kuitenkin vähän liioiteltu ;) )
     
    #4
  5. tuplat0106

    tuplat0106 Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    07.06.2007
    Viestejä:
    55
    Saadut tykkäykset:
    0
    Ei täälläkään kauhukokemuksia =)
    raskausmyrkytyksen takia jouduin olemaan viikon sairaalassa ennen kuin tuplat suostuivat tulemaan ulos,yritettiin kyllä tipalla käynnistää mutta loppujen lopuksi puhkastiin kalvot.
    synnytys kesti n.10tuntia. meillä myös a vauva oli raivotarjonnassa ja b vauva perätilassa.molemmat syntyivät alateitse. tytöille ikä eroa tuli 59min.

    ei kannate etukäteen hermoilla,nauti raskaus ajasta.synnytys salissa osaava henkilökunta jotka pitävät hyvää huolta!
    meidän synnytyksessä minun ja lasten isän lisäksi oli 9 henkeä :)
     
    #5
  6. tinsi

    tinsi Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    02.01.2007
    Viestejä:
    36
    Saadut tykkäykset:
    0
    meillä syntyivät alateitse rv 37+1.viikon makoilin sairaalassa mahd raskausmyrkytyksen takia oireita ei ollu mutta arvot koholla.sitten pääsin käymään parin päivän lomalla mutta kotiin asti en saanut mennä(200km matka)yön olin pois ja takas sairaalaan selkäkipujen vuoksi seur yönä meni vedet.kipuja oli mutta suihku ja kauratyyny autto.saliin pääsin vasta iltapäivällä 4 aikaan kun oli ruuhkaa.epiduraalia ei ehtinyt kukaan laittamaan vaikka pyysin tosin jälkeenpäin ajatellen en olisi edes tarvinut toiselle puolen kohdun kaulaa sain puudutus piikin ja jotain suihketta emättimeen.ponnistusvaihe kesti kaksi tuntia ja ikäeroa lapsilla tunti ja 5min a-vauva raivotarjonnassa ja b perätilassa mutta kerkesi kääntyä monet kerrat kun ooteltiin uusia supistuksia kun hänen kalvot jouduttiin puhkaisemaan.hyvin jaksoin koko souvin ja lääkärit oli kannustavia eikä kertaakaan ehdottaneet leikkausta kun halusin itse synnyttää eikä lapsilla ollut hätää.olo oli kuin maratoonin olisi juossut mutta olisin jaksanut vaikka heti ottaa saman uudestaan.lääkäreitä oli paikalla 3 lasten-synnytys ja nukutuslääkäri kaiken varalta kätilöitä oli 4 välissä oli olo että vähän turhan paljon oli väkiä. mutta uskon että kaikki menee hyvin kun vain menet positiivisella mielellä synnärille
     
    #6
  7. Pikku Myy -78

    Pikku Myy -78 Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    27.08.2007
    Viestejä:
    69
    Saadut tykkäykset:
    0
    Ei kannata kauheesti murehtia etukäteen, vaikka ymmärrän kyllä että mietityttää. Kaikki synnytykset vaan on niin erilaisia. Mulla käynnistettiin rv:lla 36+4. n. klo 11 laitettiin tippa käteen. Supistuksia tuli mutta ei mitenkään erityisen kivuliaita. klo 19 illalla olin vielä auki kahdelle sormelle niin kun jo 2 kk ennen synnytystä. Sitten aloin avautumaan vauhdilla, mihin varmaan vaikutti se että edellisestä synnytyksestä aikaa vain 10 kk. Ilokaasua vedin sisuksiini puoli 8 alkaen ja kun vajaan tunnin päästä puhkaistiin a:lta kalvot niin poika tuli vesien perässä alusastiaan niin ettei kukaan ennättänyt kiinni ottamaan. 9 min päästä tuli toinen poika 1:llä ponnistuksella. Molemmille on ponnistusajaksi merkitty 1min vaikka en kumpaakaan oikeesti niin kauaa ponnistanu. Kone vaan ei tunne pienempää lukemaa. Kaikenkaikkiaan olin siis kipee avautumisvaiheen n. 19 - 20.30.

    Onnea sulle koitokseen =) ja :hug: ...voimasellainen
     
    #7
  8. Bettina

    Bettina Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    28.09.2007
    Viestejä:
    14
    Saadut tykkäykset:
    0
    Olipas kiva lukea noita teidän kertomuksia!! Itse sain juuri tietää että odotan kaksosia ja järkytys oli suuri.. Kaksi lasta on ennestään (tytöt 4,5 v ja 3 v)... Molempien synnytys on mennyt normaalisti. Mutta nyt olen kauhuissani tulevasta..
     
    #8
  9. rööttynä

    rööttynä Aktiivinen jäsen

    Rekisteröitynyt:
    17.07.2005
    Viestejä:
    1 165
    Saadut tykkäykset:
    0
    sektiosta kylläkin.

    Meillä A vauva oli lonkat edellä tulossa ja B vauva oli poikittain (ihana kun sai B vauvan päätä vain silitellä kun se pullistu vattasta niin et sen huomas ihan selvästi :) Mut toisaalta mua pelotti kulkee jos kaadun just sille kyljelle, mutta mitään ei onneksi tapahtunut). sektiolla syntyivät tasan 38 viikolla (mitään supistukisa ei kylläkään aijemmin ollu tullu tai muita merkkejä ennen aikaisesta synnytyksestä ). En tuntenu epiduraalin laittoa juuri ollenkaan kipiämpää otti tipan laitto, mitä epiduraali. Sektio oli noin tunnissa ohi ja todella positiivinen kokemus jäi. Synnytys pelon takia sain myös sektion, mutta olis noi vauvelit leikattu muutenkin tarjonnasta johtuen. Tiistaina mut leikattiin ja saman viikon lauantaina päästiin vauveleiden kaa kotia :heart:
     
    #9
  10. twinette

    twinette Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    16.06.2007
    Viestejä:
    2
    Saadut tykkäykset:
    0
    Hei,

    Tytöt syntyivät alateitse 38 rv:lla.. Synnytys käynnistettiin silloin. Kysessä monokoriaalinen diamniaalinen kaksosraskaus. Synnytys meni nopeasti, reilut 4 tuntia käynnistyksen aloituksesta. Ekaksi laitettiin tippa, ja kalvojen puhkaisun jälkeen kaikki lähti nopeasti etenemään. Epiduraalia ei saatu useasta yrityksestä huolimatta, mutta spinaali puudutus sitten onnistui, ja onneksi tytöt syntyivät siitä sitten parin tunnin sisällä , niin kivunkielivitystä vielä oli..
    B tytön kääntäminen onnistui hyvin.. Oli poikittaisessa asennossa, hieman pää alaspäin.. Eroa tytöillä vajaat 10 minuuttia. Se minua yllätti, että se toinen vauva piti ihan normaalisti ponnistaa ulos, eli ei tullut tuosta vaan. Ponnistus vaihe kummallakin kyllä kesti vain muutaman minuutin. Painoa tytöillä 2610g ja 2920g.

    Tsemppiä teille kaikille odotukseen.. Raskasta on ne loppu viikot, mutta kaikki palkitaan kun saatte nyytit kainaloon.. Kerätkää voimia tähän arkeen.. Välillä tuntu, ettei tästä työtaakasta selviä. Ja kannattaa pyytää apua! Muuten ei jaksa pidemmän päälle.. etenkin alussa.. Nyt voin sanoa, että alkanut helpottaa kun on päässyt aloittamaan kiinteät.. Tytöt nyt 5 kk.. Kummankin täysimetys oli varmaan mikä vei paljon voimia, ja kun vielä 2 vuotias esikoinen, niin imetyshetkien järjestäminen miehen ollessa töissä oli kaikkein uuvuttavinta.. Nyt olen siirtämässä toista tyttöä tuttipullolle, saa vain pari kertaa tissiä vuorokaudessa.. Meillä tytöt eivät huolineet tuttipulloa hyvin..

    Mutta silti tytöt antavat aivan hirmuisasti, ja on niin hauskaa seurata kahta vauvaa kehittyvän! Sitä ei moni saa!!

    Tsemppiä!
     
    #10
  11. pelkääjä!

    pelkääjä! Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    08.08.2011
    Viestejä:
    1
    Saadut tykkäykset:
    0
    itse sain tässä kaks vuotta sitten kolmoset,tyttö,poika ja poika,ja kauhistuin todella kun kuulin saavani kaksoset! :x Kolmosten synnytys oli kamalaa,se sattui ihan **** mutta samalla se oli ihanaa. Minun synnytys oli todella nolo koska taisin hätäpäissäni virtsata synnytyspöydälle!! Halusin välttämättä alatiesynnytyksen,vaikka suositeltiin leikkausta... No kun lapsiveteni meni 32 vko olin kauhuissani,luulin että ne eivät selviäisi! Kolme tuntia odottelimme koska kohdunsuu ei ollut auennut kuin 4 senttiä,mutta kun itse ponnistusvaihe alkoi,rupesin itkemään. Ponnistaminen sattui kamalasti koska en halunnut kuin ilokaasua (inhoan piikkejä)
    ja sitten saimme tieää että napanuora on kiertynyt A-vauvan (poika) kaulan ympärille! No selvisimme siintä säikähdyksellä,loput kaksi vauvaa tulivat helposti... Tuli siinä kiljuttua aika paljon.
    Mutta onko kellään hirveästi kaksosista kokemusta?? toivottavasti...:)
     
    #11
  12. karhuemo 84

    karhuemo 84 Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    16.09.2011
    Viestejä:
    4
    Saadut tykkäykset:
    0
    Meillä on tytöt 07 ja 08 sekä kaksospojat 09.
    Eka synnytys reilu 8h, toinen reilu 3h ja kaksossynnytys 1h20min (syöksy).
    Tuplasynnytys käynnistettiin 37+1 (molemmat rt) tipalla,ei tulosta. Tiistaina puolikas tabletti, muutama supistus. Keskiviikkona sain päättää lähdenkö kotiin lepäämään vai jatketaanko. Keskiviikkoaamuna sain kokonaisen käynnistystabletin. Iltapäivällä ja illalla kipeitä supistuksia. Torstai oli lepopäivä ja perjantaina jatkettaisiin taas. Olin lepopäivänkin sairaalassa jotta saan VARMASTI levätä, kun kotona oli 1- ja 2-vuotiaat tytöt. Aamulla lähetin miehelle viestin "onneksi tänään on lepopäivä, en olis jaksanukaan synnyttää, oon niin kipeä". Kahden minuutin kuluttua tuli supistus. NIIN kipeä, että hädin tuskin muistin hengittää. Katsoin heti kelloa ja tiesin että nyt se alkoi.
    Odotin muutaman supistuksen verran ennenkuin kutsuin hoitajan. Supistukset tulivat heti 2,5min välein. Heti lähdettiin saliin, 9cm auki. Salissa oli synnytyslääkäri, kaksi kätilöä ja kaksi kätilöopiskelijaa. Mies ei ehtinyt synnytykseen mukaan. Kaikki eteni niin nopeaa,ettei puudutuksia ehditty antaa (tai ne eivät olisi ehtineet vaikuttaa). Vauvoja ultrattiin kokoajan. B oli kaikkien yllätykseksi perätilassa. A syntyi "näppärästi" kun kalvot puhkaistiin. Lääkäri ja kätilöt pähkäilivät mitä B:n kanssa tehdään kun perätilassa ja syke heikko. Sanoin että haluan synnyttää sen nyt (leikkausta siis pohtivat). Ikäeroa tuli 6min, B syntyi jalat suorana (normaalisti siis pylly edellä, sikiöasennossa) ja repi istukan mukanaan. Pojat syntyivät siis rv 37+4. Kun ponnistusvaihe alkaa, laitetaan äidille käynnistystippa jotta supistukset kestävät toisellekin vauvalle asti. Meillä tämä ei toiminut, joten perätilavauva syntyi ilman supistuksia. :eek: B vietiin "varmuuden vuoksi" happikaappiin hetkeksi,kun syke oli alhainen (60/min) 7min ajan ennen syntymää ja napanuorakin oli useasti kaulan ympärillä. :O
    A painoi 2630g ja B 3040g. Ensi kuussa täyttävät 2v ja painavat jo yli 15kg. :D
     
    #12
  13. Hanlen

    Hanlen Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    18.09.2011
    Viestejä:
    1
    Saadut tykkäykset:
    0
    Mulla on viisviikkoiset epäidenttiset tytöntylleröt kotosalla ja 3vee esikoispoika, ja synnytys on varsin tuoreessa muistissa. Samanlainen tilanne oli minullakin kuin sinulla Pikkukuu; A raivotarjonnassa ja B perätilassa. Koko raskaus sujui mutkitta, mutta synnyttäminen alkoi pelotta juuri 30+ viikkojen jälkeen, varsinkin kun esikoisen synnytys oli karmaiseva kaikin puolin. Luonnollisesti kaksosten synnytys pelotti ja olin vakuuttunut, että sektio on turvallinen ja ainoa vaihtoehto. Naistenklinikalla oltiin kuitenkin vahvasti eri mieltä, ja onneksi olivat: synnytys käynnistettiin, kun mittarissa oli 38 vkoa. A-vauvan painoarvio 3kg ja B3,5kg. Vauvojen iso koko lisäsi kammoa, varsinkin perätilassa olevan koko. Mutta olin niin valmis jo pääsemään eroon isosta vatsastani, että suostuin käynnistykseen ja alatiesynnytykseen. Menimme laitokselle suoraan synnytyssaliin aamulla klo 10 ja laittoivat tippaan ja puhkaisivat A:n kalvot. Käynnisteltiin varovasti, jotta kohtu ei uupuisi kesken "leikin". Mitään ei tapahtunut kahdeksaan tuntiin, vaikka tippaa lisättiin pikku hiljaa tunnin välein. Katsoimme telkkua ja luimme lehtiä salissa. Klo 18 alkoi sitten tapahtua, supistukset tulivat ihan puskista. Klo 19 rukoilin jo epiduraalia, jonka laittoi vanhahko, kokenut mieslääkäri, ilman kepulikonsteja. En suoraan sanottuna tuntenut mitään. Taitava lääkäri. Sitten sain hieman huilattua ja erinäinen määrä kätilöitä rampaasi katsomassa tilannetta. Naikkarilla oli sinä päivänä sulku päällä ja kätilöt aivan ylityöllistettyjä, mutta silti aivan ihania. Olivat oikeasti pahoillaan kamalasta kiireestä ja henkilökunnan vaihtuvuudesta. Noin 21.30 tuli Raija-kätilö kurkkaamaan ja totesi siihen, että rouva on hyvä ja alkaa ponnistamaan. "Odotapa hetki, niin laitan essun päälle :)". Olin ihan hämmästynyt, että nytkö jo. Uudelleensynnyttäjänä hämäännyin edelleen siitä "vessahädän "tarpeesta. Sitten hän soitti kelloa ja toinen kokenut ihana kätilö tuli paikalle ja hieman sen jälkeen kaksi lääkäriä. Mutta kätilöt sen työn tekivät minun kanssani. A-vauva syntyi hieman jälkeen klo 22, toinen lääkäri piti ihan hellästi B:stä vatsan päältä kiinni (ei yritetty kääntää, koska oli hyvin peppu edellä, ei jalka eellä), toinen lääkäri ultrasi ja tsekkasi sydänääniä. Sitten kalvot puhkaistiin B:ltä ja kolmannella ponnistuksella B syntyi 20 minuuttia A:n jälkeen. Tunsin kuinka vesi toi vauvan ulos tullessaan. B tuli A:n perässä juuri niin helposti kuin lääkärit äippäpolilla kuvailivatkin: reitti oli selvä hänelle. Synnytys oli jotenkin niin voimaannuttava kokemus. Tytöt saivat yhdeksän pistettä ja painoarviot menivät nappiin. Vaikka kiirettä heillä pitikin, niin silti he olivat hyvin läsnä ja rauhallisia. Ennen omaa synnytystäni luin myös paljon muiden kokemuksia kaksossynnytyksestä ja ajattelin silloin, että noinkohan helposti menee, kuin äidit kertovat, mutta voin vakuuttaa, että ainakin Naikkarilla synnytys on ammattilaisten ja sinun käsissä. Luottavaisin mielin synnyttämään. Olin myös varautunut johonkin ihan hurjaan hullunmyllyyn vauva-arjessa, mutta ei tämä sitä ole. Käsityötä piisaa yllin kyllin, mutta aika ihanaa aikaa tämä on. Tsemppiä viimeisille viikoille!
     
    #13
Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti