Mulla kesti ponnistusvaihe kaikesta huolimatta vain 30 minsaa. Se oli toinen synnytys, ja edellisestä 2 v aikaa, eli se varmaan helpotti huomattavasti.Alkuperäinen kirjoittaja Greeata:Meillä jo tunnin ponnistelun jälkeen kätilö hälytti lääkärin paikalle, et jos tarvii imukuppia käyttää ja laittoivat leikkaustakin varten kaiken valmiiksi, mut lääkäri ei pitänyt kiirettä (tuli naapurikaupungista ) vaan saapui siinä vaiheessa, ku poju oli jo miun sylissä ja tokas vaan ovelta, et häntä ei vissiin enää tarvitakaan... Mies kans tokas heti sen jälkeen, et ei vissiin enää toiste tarvi tulla synnyttämään... Sekin oli aikas kauhuissaan... ja miulla oli hienoja pieniä verenpurkaumia koko naama täys sen jälkeen...Äitikin ihmetteli, et onko miulla pisamia, ku koko naama oli täys pientä pistettä...
Mutta se ei tuntunut 30 vaan 300 minuutilta... :snotty:
Sen jälkeen olin kyllä elämäni kunnossa, siivosin synnytyssalissa omat lakanatkin pesupussiin , ja kävelin suihkuun käytävän toiseen päähän. Pahin trauma tuli siitä, että matkalla suihkuun näin oman istukkani punnittavana metalliastiassa :x :$ ja se oli jotain mitä EN olisi halunnut nähdä (en tiedä miksi se ällötti niiiin kovin).