kehitysviiveet

  • Viestiketjun aloittaja paha mieli
  • Ensimmäinen viesti
paha mieli
Hei,

Meillä 2v 7kk vanha poika ei puhu vielä sanaakaan, on mielestäni ehkä ylivilkas, saa helposti raivareita... ollut kehitysviivettä motoriikassa, mutta fysioterapia lopetettu, kun oppi kävelemään tasan vuosi sitten. Ei osaa vielä pukea itse, ei ole tosiaankaan kuiva, ei edes suostu istumaan potalle eikä oikeastaan mihinkään , edes keinuhevosen selkään...ei osaa kävellä portaita pystyssä alas eikä ylös.
Minulla on niin paha mieli koko ajan, kun muiden lapset jo juttelee ja oppii koko ajan uutta ja meillä poika on jotenkin vaan jäänyt kaikessa jälkeen. Kaikki sanovat, että kyllä se siitä vielä oppii, mutta raskasta tää on.Tuntuu, että tämä äitiys ei anna mitään iloa, vie vain voimia.Kun oppisi jotain edes puhumaan, niin saisi sellaisen kontaktin ja tietäisi vähän edes hänen ajatusmaailmaansa, nythän en tiedä ollenkaan "henkistä tasoa", mitä kaikkea hän tosiaan jo ymmärtää ja mitä ei, millaisia ajatuksia hänellä on, kun ei osaa millään lailla niitä ilmaista. Puhe on vain öhkimistä ja osoittelua ja kiljumista, terapiaan ollaan menossa, toivottavasti sadaan edes sieltä apua :(
 
Toivottavasti saatte apua. Tuttavan lapsella oli puhe öhkimistä ja osoittelua ja sen myötä hermostui, kun ei tullut ymmärretyksi. Diagnoosiksi tuli vaikea-asteinen dysfasia. Nyt käy puheterapiassa. On myös kömpelö ja toimntaterapiaa tulee saamaan aikanaan.
 
meillä oli kanssa puheen kehitys viivästymä ja on edelleenkin jonkin asteisena......poika oppi puhumaan 4v6kk ja sitä ennen noin 3v alettiin käyttämään tukiviittomia... jotka hieman helpottivat arkea......... poikaa tutki muummuassa foniatri nuerologin lähetteellä poika oli silloin noin 4v ja sai diagdoosin dyspraksia adhd tyyppisesti eli vilkas ja puheen tuotto vaikeaa.....
 
meillä 2v 3kk vanha tyttö jolla ei kans noi sanat tule vielä ollenkaan,osaa ehkä 3 sanaa...ei yritä matkia sanoja ja kaikki osoittelu on ihme ähkimistä ja murinaa...ollaan käyty kaks kertaa puheterapeutilla ja saatiin aluks käyttöön muutama tuki viittoma,jotka lapsi nyt jo osaa.meillä tyttö kyllä ymmärtää lähes kaiken mutta puheen tuottaminen on tosi vaikeaa,samoin kun suun motoriikka,ei osaa esim.purra ruokaa ollenkaan...
meillä kans motoriikassa hienoista viivettä,osaa kyllä hyvin kävellä mutta juoksu vielä sellaista teputtavaa ja portaat tosiaan meilläkin mennään kontaten ylös ja alas. muutenkin touhuilee "vauvamaisemmin" kun normaali kaksi vuotias...nyt meillä otettiin lisää noita tukiviittomia käyttöön ja erikoispäiväkodissa laaditaan marraskuussa kuntoutusohjelma...neidin raivarit on aikalailla vähentyneet kun noiden tukiviittomien kautta tulee ymmärretyksi.
kolme vuotiaana tiedossa osastojakso ja ehkä puheterapian varsinainen aloittaminen jos se silloin ajankohtaista...
 
Elzu
:hug: Mulla on esikoinen lievästi kehitysvammainen ja toinen 3v tyttö just tutkimukset kesken Taysissa, kun epäillään samaa.

Rankkaa se on, vaikka olisi miten lievästä vammasta kyse...

jaksuja
 
olkapää
Ymmärrän hyvin tunteesi. Minulla poika jo 8-vuotias lievästi keh.vammainen. Saimme diagnoossin vasta 5-vuotiaana ja sitä ennen kehitysviivettä Oppi puhumaan 4-vuotiaana. Päiväkodin erityisryhmä oli todella hyvä juttu ja samoin puhe- ja toimintaterapia. On hyvä jos saatte terapiaa ja asiat lähtevät siitä rullaamaan eteenpäin. Käytättekö viittomia tai kuvia. Meillä kuvat olivat hyvä juttu. Saa esim. laittaa päiväjärjestyksen. On se hiukan kurja tunne, kun muut lapset menevät menojaan ja oma lapsi ei mene kehityksen perässä. NYt poika on tosi reipas koululainen ja ajelee pyörällä, kirjoittelee sanoja ja lukeminen on tuloillaan, Vertaistuki on tärkeää.
 
Kiitos kaikille vastanneille!

Kiinnostaisiko ketään vaihtaa ajatuksia sähköpostilla? Kaipaisin todella vertaistukea, kun tuntuu, että ympärillä pyörii vain näitä "normaaleja" lapsukaisia ja tunnen olevani ainut äiti, jolla on näitä ongelmia lapsensa kehityksen kanssa...

Sähköpostini: mami72@jippii.fi

Kirjoitelkaa, olisi kiva vähän tuulettaa tunteita ja saada tukea!
 
Nuorimmaiseni on nyt 2v7kk,ja kehitys on viiveistä kauttaaltaan.Hän ymmärtää puhetta aika hyvin,mutta ei puhu,tosin hieman tapailee sanoja ja phua pulputtaa omaa kieltä ja kiljahtelee,kun haluaa jotain.Hän opettelee juuri kävelemään,ja oppi jonkin aika sitten konttaamaan kunnolla.Kävely sujuu jo siten että täytyy pitää nutun hihasta kiinni-vauhtikin on neidillä liian kova.
Neiti osaa juoda mukista ja opettelee syömään,sormin osaa syödä keksiä,leivän ja banaanin paloja,ja osaa juoda myös pillillä.
Leikkitaidot on vielä niukat,pallolla leikkii ja jonkinlaista piilosta,mutta ei vielä esim palikoita yritä laittaa päällekkäin.Leikit ovat vielä kovasti vauvamaisia.Kirjoja enimmäkseen maistelee.
Telkkaria seuraa hetkittäin ja tarkkailee muiden tekemisiä innokkaasti,on hyvin kiinnostunut toisista lapsista ja näiden leikeistä.
Päiväkodissa aloitettiin 1.8,erityisryhmässä.
Osastojaksoa oli jo suunniteltu syyskuulle,mutta flunssan vuoksi jakso siirtyi,nyt pitäisi tulla uusi kutsu joulukuuksi...silloin on sitten toimarin,puheterapeutin,jumpparin,neuropsykologin arvio,luultavasti myös näkö ja kuulo tutkitaan samalla.
Neiti on kuitenkin melko helppo lapsi,nukkuu ja syö hyvin(tosin puremisessa,nielemisessä pikku ongelmia) ja on hyväntuulinen.
Hän on kuin olisi n. 1v3kk-1v6kk ikäinen.
Raskainta on epätietoisuus tulevasta,miten lapsi tulee pärjäämään...
Olen pikkuhiljaa alkanut aavistella,että neiti on lievästi kehitysvammainen,niinpä toivoisin että lievästi kv lasten äidit pistäisivät postia,myös äidit joiden lapset ovat jo isompia.

E-mail osoitteeni: merika63@netti.fi
 
epätietoinen
Sukulaispoikani on 2 v 7 kk eikä puhu vielä mitään, ei siis yhtään sanaa. Joitakin yksittäisiä tavuja käyttää ja ei-sana tulee mutta sehän onkin yksitavuinen. Poika ei vauvana myöskään jokellellut ja muutenkin äänteli hyvin vähän. Puhetta hän mielestäni kuitenkin ymmärtää hyvin.

Minusta tuntuu, että vanhemmat "ymmärtävät" häntä liian hyvin. Auttaisikohan asiaa, jos sanoisi, että en ymmärrä, mitä haluat. Lapsen päivähoitajan kanssa olen myös jutellut. Hänkin sanoi, että tämä voisi olla osasyynä. Lapsi on puolipäivähoidossa aivan tämän vuoksi, että oppisi puhumaan, vaikka äiti on 5 kk:n ikäisen kanssa äitiyslomalla.

Pitäisikö tämän ikäinen viedä puheterapeutille? Lähisukulaisenakin on vaikea mennä antamaan neuvoja, kun vanhemmat eivät itse puhu asiasta.

Pojan äiti kyllä kyseli, milloin minun lapseni alkoivat puhua, ja oli huolissaan n. vuosi sitten, mutta nyt puheen kehityksestä ei ole puhuttu. Toisaalta poika on aina kuulemassa, joten ei ole varmaan järkevää puhuakaan, koska hän mielestäni ymmärtää hyvin. Muuten lapsi vaikuttaa hyvin kehittyneeltä. Hän esimerkiksi tunnistaa värit. Mielestäni jotakin pitäisi kuitenkin tehdä.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 26.10.2006 klo 13:07 epätietoinen kirjoitti:
Sukulaispoikani on 2 v 7 kk eikä puhu vielä mitään, ei siis yhtään sanaa. Joitakin yksittäisiä tavuja käyttää ja ei-sana tulee mutta sehän onkin yksitavuinen. Poika ei vauvana myöskään jokellellut ja muutenkin äänteli hyvin vähän. Puhetta hän mielestäni kuitenkin ymmärtää hyvin.

Minusta tuntuu, että vanhemmat "ymmärtävät" häntä liian hyvin. Auttaisikohan asiaa, jos sanoisi, että en ymmärrä, mitä haluat. Lapsen päivähoitajan kanssa olen myös jutellut. Hänkin sanoi, että tämä voisi olla osasyynä. Lapsi on puolipäivähoidossa aivan tämän vuoksi, että oppisi puhumaan, vaikka äiti on 5 kk:n ikäisen kanssa äitiyslomalla.

Pitäisikö tämän ikäinen viedä puheterapeutille? Lähisukulaisenakin on vaikea mennä antamaan neuvoja, kun vanhemmat eivät itse puhu asiasta.

Pojan äiti kyllä kyseli, milloin minun lapseni alkoivat puhua, ja oli huolissaan n. vuosi sitten, mutta nyt puheen kehityksestä ei ole puhuttu. Toisaalta poika on aina kuulemassa, joten ei ole varmaan järkevää puhuakaan, koska hän mielestäni ymmärtää hyvin. Muuten lapsi vaikuttaa hyvin kehittyneeltä. Hän esimerkiksi tunnistaa värit. Mielestäni jotakin pitäisi kuitenkin tehdä.

ilmeisesti heillä on jotain tutkimuksia meneillään tai niihin jonotetaan.....
on myös hyvä että lapsi on päivähoidossa....niin pystyvät sielläkin seuraamaan tilannetta........

meillä vanhempi poika oppi puhuun tosiaan vasta 4v6kk suurinpiirtein....
sitä ennen oli noin 30 tavua joita käytti tukiviittomien lisäksi..... tavut olivat sanan laku tai loppu tavuja.......samaan aikaan sitten pienenpikin rupes puhuun eli 1v8kk suurin piirtein......sitten kun vanhempi rupes puhuun niin meni pariviikkoo kun tuli 5-6sanan lauseita .....
 
edelleen neuvoton
Onkohan neuvoloissa eli paikkakunnittain ja kaupungeittain eroja, kun 2 v 7 kk:n ikäinen lapsi ei pääse puheterapiaan, vaikka ei puhu vielä yhtään sanaa. Hän ymmärtää kyllä puhetta ja on muuten ikäistensä tasolla, ehkä joissakin asioissa ikäisiään edelläkin. Puhun nyt tuttavan lapsesta.

Onko jokeltelun puuttumisella merkitystä puheen kehitykseen? Miten lasta voisi opettaa itse puhumaan?
 

Yhteistyössä