Mun mies on kerrassaan loistava. Toki kaikista ihmisistä löytyy vikoja, ei hän täydellinen ole. Minulle kovin rakas ja "se oikea". Esimerkki miten hän kohtelee mua: vappuna olin ulkona ja mies jäi kotiin vauvan kanssa. Vappupäivänä antoi mun nukkua pitkään ja tuli herättelemään puolen päivän aikoihin tarjottimen kanssa, jossa oli kahvia, mehua, lämpimiä leipiä ja särkylääkkeen kun arveli että mulla voi jomottaa päätä. Olin kyllä todella otettu. Muutenkin huomioi päivittäin ja pitää hyvänä, kehuu ja sanoo sekä näyttää rakastavansa.
Lapsen kanssa hän on loistava. Jaksaa paljon enemmän kuin minä, siis leikkiä ja riehuttaa. Tytöllä ja miehellä on täysin omat jutut, tyttö hihkuu riemusta kun isi tulee nostamaan syliin ja leikit saa alkaa. Mies hoitaa lasta siinä missä minäkin, syöttää, vaihtaa vaippaa ja huolehtii hyvinvoinnista. Jää kesäksi kotiin lapsen kanssa kun minä palaan töihin, enkä todellakaan ole huolissani miten pärjäävät. Ei taida tätä mammaa tulla ikävä!